Kirjallinen kysymys pneumokokki-rokotteen (PCV-rokote) haittavaikutusten selvittämisestä ja hoitamisesta sekä vahinkojen korvaamisesta
Kirjallinen kysymys pneumokokki-rokotteen (PCV-rokote) haittavaikutusten selvittämisestä ja hoitamisesta sekä vahinkojen korvaamisesta
Kansallisen rokotusohjelman mukaan kaikille 1.6.2010 jälkeen syntyneille lapsille ja riskiryhmiin kuluville alle 5-vuotiaille lapsille annetaan Pneumokokkikonjugaatti eli PCV-rokote. Rokote annetaan kolme kertaa ensimmäisen elinvuoden aikana ja sillä pyritään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan suojaamaan lasta pneumokokkibakteerin aiheuttamalta aivokalvontulehdukselta, keuhkokuumeelta, verenmyrkytykseltä ja korvatulehdukselta. PCV-rokotteen haittavaikutukset, kuten punoitus, kuumotus, kipu tai ihottuma, ovat THL:n mukaan ohimeneviä paikallisoireita. Rokotteen erittäin vakavista haittavaikutuksista, kuten puhe- ja liikuntakyvyn menetyksestä sekä silmien karsastuksesta, jopa kuolemasta, THL ei mainitse mitään. Muun muassa Suomen Luontaisterveyden Liitto ry:n tietoon on tullut kuusi tapausta, joissa lapsella on pneumokokki-rokotteen antamisen jälkeen todettu edellä kerrottuja vakavia neurologisia tai muita oireita.
Yhdessä tapauksessa äidin tekemä ilmoitus rokotetutkimuksessa mukana olleen lapsen terveydentilassa tapahtuneesta neurologisista muutoksista ei johtanut neuvolassa jatkotoimenpiteisiin. Lasta ei lähetetty lääkärin tarkastukseen eikä asianmukaisiin jatkoselvityksiin erikoissairaanhoidon puolelle. Rokotetutkimuksessa olleen lapsen terveyden tilassa tapahtuneesta muutoksesta ei myöskään tehty asianmukaisia ilmoituksia GlaxoSmithKline-lääkeyhiön (GSK) tutkimuksesta vastaavalle johtajalle ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus FIMEA:lle. Tapahtuneen perusteella on pääteltävissä, että neuvolassa ei ole ollut toimintaohjeita tällaisten tilanteiden varalle.
PCV-rokotteen jälkeen sairastuneiden lasten todellisesta määrästä ei ole tutkittua tietoa, vaikka jo PCV-rokotteesta vuosien 2009-2010 aikana tehtyyn FinIP-tutkimusohjelmaan osallistui yli 41 000 neuvolaikäistä lasta. Tutkimusohjelman rahoitti GSK ja sen toteuttajana toimi lääkeyhtiöiden toimintaa valvova THL:n rokoteosasto. Suomessa siis testattiin lääkeyhtiön tilauksesta ja rahoittamana muualla kehitettyjen rokotteiden vaikutuksia suomalaisilla koehenkilöillä. Tutkimusohjelmaan sisältyi myös palkitsemisjärjestelmä: kunnallisille perheisiin hoitosuhteessa oleville terveydenhoitajille maksettiin jokaisesta tutkimusohjelman mukaan tulevasta lapsesta henkilökohtainen palkkio. Tällaista toimintatapa ei täytä lääketieteen eettisiä sääntöjä.
Viimeisin, 18.3.2013 julkisuuteen tullut tieto 3 kuukauden ikäisen Aleksin kuolemantapauksesta osoittaa, että PCV-rokotteen vaarallisimpia haittavaikutuksia ei ole vakavasti otettu huomioon viranomaistoiminnassa. Maassamme on kymmeniä tuhansia lapsia, joille ei ole järjestetty minkäänlaista seurantaa PCV-rokotteen haittavaikutusten toteamista ja niiden estämistä varten.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy, että kaikkien PCV-rokoteohjelmaan osallistuneiden ja PCV-rokotteen saaneiden lasten terveydellinen tilanne selvitetään ja rokotteesta aiheutuneet haittavaikutukset hoidetaan?
Miten hallitus aikoo korvata niiden perheiden kärsimyksen, joiden lapsi on pneumokokki-rokotteen takia saanut neurologisia tai muita vakavia oireita taikka kuollut?
Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 2013
Laila Koskela /ps