Ruohonen-Lerner ja Immonen: Harmaan talouden torjunnassa vitkuttelua
Tarkastusvaliokunnan tilaama tuore selvitys harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntatoimista 2010–2014 paljastaa suuria puutteita. Vakavat koordinointiongelmat ovat leimanneet harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa. Valtiontalouden tarkastusvirasto on kiinnittänyt tähän ongelmaan huomiota jo yli 10 vuotta sitten. Selvityksen tekemiseen ovat osallistuneet verotusneuvos Markku Hirvonen, oikeustieteen tohtori, dosentti Kalle Määttä ja professori Anne Alvesalo-Kuusi.
Kataisen hallituksen hyväksymän hallitusohjelman taustalla oli edellisen tarkastusvaliokunnan (2007-2010) teettämä ”Suomen kansainvälistyvä harmaa talous” -tutkimus, ja sen perusteella laadittu edellisen eduskunnan yksimielisesti hyväksymä tarkastusvaliokunnan mietintö. Hallitusohjelmaan sisältyi 26 konkreettista toimenpide-ehdotusta ja yksittäisiä toimenpiteitä yli 90.
Tarkastusvaliokunnan perussuomalaisten jäsenten, Pirkko Ruohonen-Lernerin ja Olli Immosen mukaan hallituspuolueilta on selvästi puuttunut tahto torjua tehokkaasti harmaata taloutta, vaikka nykyiseen hallitusohjelmaan asetetut linjaukset harmaan talouden torjunnassa ovatkin olleet varsin kunnianhimoisia. Konkreettisia toimenpiteitä on lykätty hallituskauden loppuvaiheeseen, lisäksi moni hanke on hyytynyt kolmikantaan.
Suuret tuotto-odotukset
Ohjelman tuottotavoitteeksi asetettiin 300–400 miljoonaa euroa vuodessa. Summa muodostuu lisääntyneistä verotuloista ja sosiaalivakuutusmaksuista sekä takaisinsaaduista rikoshyödyistä. Selvityksen mukaan erityisesti viranomaistoimintaan suunnatusta 20 miljoonan euron vuosittaisesta lisäpanostuksesta on ollut paljon hyötyä harmaan talouden torjunnassa. Summa on käytetty mm. verohallinnon uusien järjestelmien kehittämiseen, 92 talousrikostutkijan palkkaamiseen poliisissa, 21 tullivirkailijan palkkaamiseen, 30 syyttäjän palkkaamiseen sekä tuomioistuimissa 24 henkilön palkkaamiseen talousrikosjuttujen käsittelyn nopeuttamiseksi.
– On erittäin tärkeää, että 20 miljoonan euron korvamerkittyä vuosittaista rahoitusta jatketaan myös seuraavalla hallituskaudella. Näin turvataan se, että hyvin käyntiin lähtenyt viranomaistyö saa jatkoa ja talousrikostutkijat, syyttäjät ja muut talousrikosten torjuntaan erikoistuneet henkilöt saavat jatkaa yhteiskunnallisesti vaikuttavaa ja julkisen talouden kannalta hyvinkin kannattavaa työtään, toteaa Ruohonen-Lerner.
– Tässä vaiheessa ei ole vielä pystytty arvioimaan, kuinka paljon 300–400 miljoonan euron tuottotavoitteesta on tehdyillä toimenpiteillä onnistuttu saavuttamaan. Hallituksen työ on pahasti kesken. Suomessa ollaan menossa oikeaan suuntaan, mutta hitaammin kuin on kuviteltu, Immonen toteaa.
– Useat hankkeet ovat jääneet aivan viime tinkaan, siirtyneet jo seuraavalle vaalikaudelle tai jääneet kokonaan toteuttamatta. Ainoa poikkeus on rakennusalalla toteutettu toimenpidekokonaisuus, Ruohonen-Lerner luettelee.
Strateginen johtaminen saatava kuntoon
Vakavat koordinointiongelmat ovat leimanneet harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa. Valtiontalouden tarkastusvirasto on kiinnittänyt tähän huomiota jo yli 10 vuotta sitten, todetaan tuoreessa selvityksessä.
Hankkeiden toteuttamisessa on suuria eroja eri ministeriöiden välillä, mikä johtuu lähinnä priorisointieroista ministeriöiden sisällä. Säädösvalmistelu ja viranomaistoiminta on ollut vahvasti ministeriö-, viranomais- ja sektorikohtaista. Erilaisiin selvityksiin ja työryhmiin on käytetty selvityksen mukaan valtaisa määrä työtunteja mm. työ- ja elinkeinoministeriössä.
Etenkin strateginen johtaminen ja ketterämpi aikataulutus harmaan talouden torjunnassa on saatava kuntoon, korostavat tarkastusvaliokunnan perussuomalaiset jäsenet.
Selvityksen mukaan suoranaisia pettymyksiä harmaan talouden torjunnassa ovat olleet:
1) Tilaajavastuulain muuttaminen, jossa positiivista on ollut ainoastaan korotetut laiminlyöntimaksut. Sen sijaan verovelkarekisteri vie kehitystä huonompaan suuntaan,
2) Kuitinantovelvollisuuden merkitys on jäänyt ainoastaan symboliseksi, kun kassakonepakkoa ei ole toteutettu. Lisäksi valvontaresursseja käytetään paljon toimintaan, jossa ei pyritäkään paljastamaan harmaata taloutta,
3) Ravintola-alan valvonnan tehostamisessa ei ole onnistuttu, koska tehostaminen kytkettiin alkoholilainsäädännön kokonaisuudistukseen,
4) Rahanpesutietojen käyttömahdollisuuksien laajentamisessa ei puolestaan ole eduskunnan pontta takana,
5) Palkanmaksu pankkitilille on ollut puhtaasti symbolinen säännös, mikä ei ole toteutunut toivottavassa määrin,
6) Ulosotossa varattomiksi todettujen yritysten poistaminen kaupparekisteristä ei ole edennyt selvityksestä huolimatta,
7) Seuraamuspuoli on kokonaisuudessaan vasta selvitysvaiheessa,
8) Kansainvälisen veronkierron ohjelman toteuttamisessa teot ovat jääneet vähäisiksi. Selvityksen tekijöiden mukaan hallintarekisteröintimahdollisuus olisi askel huonompaan suuntaan. Verohallinnon panostus on ollut minimaalista sekä poliisin toiminta ”onnetonta” LGT-pankin jutun kohdalla.
Harmaa talous aiheuttaa kilpailuhaittaa
Rakennusalalla hankekokonaisuutena on onnistuttu saavuttamaan osittain varsin hyviäkin tuloksia. Sama koskee kuljetus- ja romualoja. Rakennusalalla käännetty arvonlisäverojärjestelmä, veronumero ja työmaiden ilmoitusvelvollisuus ovat muuttaneet alan toimijoiden käsityksiä harmaan talouden kehityksestä ja sen aiheuttamista kilpailuhaitoista myönteisempään suuntaan. Rakennusalan tilastot osoittavat ilmoitetun palkkasumman nousseen suhteessa liikevaihtoon. Tästä huolimatta yli puolet alan yrityksistä pitää edelleen harmaan talouden aiheuttamaa kilpailuhaittaa vähintään kohtalaisena tai merkittävänä.
-Rehelliset yritykset eivät pärjää kilpailussa harmaan talouden toimijoita vastaan. Tästä olen saanut toistuvasti palautetta, toteaa Ruohonen-Lerner.
-Erityisesti rakennusalalla perälauta vuotaa ulkomaisten yritysten ja näiden työvoiman kohdalla. Ulkomaisille yrityksille tulisi asettaa Suomessa samat työnantajavelvoitteet kuin suomalaisille yrityksille, Immonen linjaa.
Valiokuntakaksikko on yksimielinen siitä, että rakennusalalla käytössä oleva veronumero tulisi jatkossa ulottaa myös siivous-, metalli- ja telakka-alalle. Heidän mielestään on myös tärkeää, että valvonta-, tutkinta- ja tuomioistuinprosesseja nopeutetaan ja viranomaisten tietojen vaihdon esteitä poistetaan. Lisäksi kansainväliseen sijoitustoimintaan ja veroparatiisien käyttöön liittyvää valvontaa tulee tehostaan ja siihen suunnattuja panostuksia lisätä.
Ennen kaikkea tärkeää on se, että harmaan talouden torjuntatoimia jatketaan myös seuraavassa hallituksessa ja vähintään 20 miljoonan euron korvamerkitty rahoitus varataan työhön.