Vaikka jotkut kaupat merkitsevät kahdet hinnat, ennen ja jälkeen veron laskun, niin kannattaa seurata ruoan hinnan kehitystä pidemmällä aikavälillä. Kaksoishinnoittelu on paremminkin hyvä mainoskikka asiakkaiden pyydystämiseen.

Monet uskovat reilun neljän prosentin laskuun elintarvikkeissa. Tämä on sama asia kuin uskoisi saavansa kuusta juustoa ilmaiseksi leipänsä päälle. Ranskassa ruuan alv-veron pudotus ei mennyt kuluttajahintoihin. Ranskassa veron pudotus oli suurempi kuin Suomessa, 19,6 prosentista 5,5 prosenttiin. Ranskalaisten pettymys oli suuri, kymmenen euron ateriasta alennus oli ruhtinaalliset 13 senttiä, siis 1,3 prosenttia. Jälkiruoka meni monelta ravintolassa ateriaansa nauttineelta ranskalaiselta väärään kurkkuun laskun saatuaan.

Tämä farssi tulee toistumaan myös Suomessa. Selitykseksi meille tullaan tarjoamaan valmistushintojen ja palkkojen nousua ja jo olemassa olleita korotuspaineita elintarvikkeissa. Ravintolayrittäjät ovat laman myötä jo nyt taloudellisessa ahdingossa. Tuleva veronpudotus on suora tulonsiirto yrittäjille, jotka kiittävät päättäjiä heidän alansa tukemisesta. Hallitus hämää eduskuntavaalien edellä ja väittää haluavansa hyvää kansalle, mutta ei voi mitään tapahtuneelle vääryydelle.

Todellinen syy on karu

Suomessa ei ole riittävästi kilpailua. Elintarviketeollisuutemme ja kauppamme on liian keskittynyttä. Keskon ja SOK:n hallussa on noin 75 prosenttia päivittäistavarakaupasta.  Todellinen kilpailu on vähäistä. Tämän asian todistaa esimerkiksi mylly- ja maitotuotteiden hintojen raju kallistuminen kahden vuoden aikana. Vehnäjauhot kaupassa maksavat nyt 55 prosenttia ja pastatuotteet 44 prosenttia enemmän kuin pari vuotta sitten. Vehnäjauhojen ja pastatuotteiden hintojen olisi pitänyt pikemminkin laskea kuluttajille tuottajahintojen pudottua rajusti.

Kuluttajille luvataan maa- ja metsätalousministerin suulla hintojen seurantaa. Mitä hyötyä on seurannasta, joka on hampaatonta ja vain toteaa asian todellisen laidan, jos sitäkään?
Suomen elintarvikkeiden hinnat eivät seuraa maailmantalouden ruuan hinnankehitystä, vaan kulkevat omaa suomalaista latuaan. Naapurimaa Ruotsin kuluvana EU:n puheenjohtajakautena pääministeri Fredrik Reinfeld voisi ottaa asialistalleen ruuan hinnan yhtenäistämisen EU:n alueella. Tämä olisi todellista naapurimaiden yhteistyötä, mutta uskon että ilmastokysymykset ja yhdentymissopimus vievät Reinfeldin ajan.

Pari lisäreikää köyhän ihmisen vyöhön ratkaisee tämän ihmisten jokapäiväisen syömisen niukkuuden yhä kahtiajakautuneemmassa Suomessa. Ahneiden ihmisten, jotka päättävät ruuan hintojen tasosta Suomessa, ei tarvitse tehdä lisäreikiä vyöhönsä vatsan kasvaessa. Heillä on varaa ostaa kaupasta pidempi vyö ison vatsansa pitimeksi. Toinen vaihtoehto on tietenkin hankkia muodikkaat henkselit.