Sodan toisena osapuolena ovat sekä pataanit, kyläpäälliköt että Taleban-liike, jotka tuntevat vuoristoisen maansa hyvin ja ovat kokeneita sotilaita. Afganistanissa on ollut sotatila jo kahdeksan vuotta, ja joukkoja on tuotu lännestä yhä vain lisää. Mielenkiintoista on se, että Suomessa puhutaan rauhanturvaamisesta, vaikka mielestäni suomalaiset ovat selkeästi sodassa kuten koko länsiliittoutumakin. Kansainvälinen yhteisö on surkeasti epäonnistunut tavoitteissaan voittaa kapinalliset.

Maahan on tulossa kylmä kevättalvi, pakkasta voi olla -20 astetta ja luntakin runsaasti, kelirikko ja kylmyys rajoittavat sotilaiden liikkuvuutta. Kapinalliset joukot ovat tottuneita maan talveen, ja pystyvät sotimaan tehokkaasti.

Länsirintaman hädästä kertoo joukkojen määrän nostaminen, tavoitteisiin ei ole päästy pienemmällä sotilasvoimalla. Joukkojen ylläpitäminen käy erittäin kalliiksi niin taloudellisesti kuin miestappioinakin. Kapinallisten toiminta on vilkastunut noin 50 prosentilla viimeisen vuoden aikana. Heidän aseistuksensa on myös parantunut. Länsimaalaisten joukkojen lisäys merkitsee myös sitä, että kohteita itsemurhapommittajille ja muutaman miehen iskuryhmille on enemmän. Mikä on se hintalappu jonka suomalaiset veronmaksajat suostuvat maksamaan?

Suomen rahallinen apu on huomattava

Suomi on päättänyt antaa vuosien 2011-2013 aikana yhteensä noin 59 miljoonaa kehitysyhteistyörahoja. Kehitysyhteistyön kautta Suomi voi kohdentaa 20 miljoonaa euroa Afganistaniin, joka on maaltamme hyvä panostus, kansainvälisestikin tarkasteltuna.

Afganistanissa on oma perustuslaki, joka takaa tasa-arvon miehen ja naisen välillä ja monta muuta hyvää asiaa. Länsiliittoutuma sai perustuslain aikaiseksi maassa, jossa ei ennen ihmisoikeuksia tunnettu. Perustuslakiin on kuitenkin kirjattu islamilaisuuden takaava artikla kolme. Tässä artiklassa todetaan suurinpiirtein, että jos maan perustuslaki on ristiriidassa Islamin lain kanssa, niin perustuslakia ei tarvitse siltä osin noudattaa. Maan omaa tapaa tuomita rikoksiin syyllistyneet kannattavat myös useasti naiset, eikä tasa-arvokysymyksissä asetelma ole miehet vastaan naiset, kuten meille helposti uskotellaan. Vanhaa maan kulttuuria noudattavat omasta halustaan molemmat sukupuolet.

Maassa vallitsee sodan seurauksena suuri sekasorto. Pelkästään Afganistanista on lähtenyt sotaa pakoon viisi miljoonaa ihmistä, maa on pommitettu raunioiksi. Huumeiden viljely on yleistä, ja sitä käytetään lännessä syynä sotimiseen. Meille ei kerrota, että huumeiden viljely oli lähes loppunut maassa kun Talebanit hallitsivat, lännen hyökättyä huumeiden viljely riistäytyi hallinnasta.

Suomalaisten panostettava perinteiseen rauhanturvaamiseen

Amerikkalaisia ja heidän tukijoitaan (liittoutumattomat) vastustavat eivät ole yhtenäinen ryhmittymä, vaan koostuvat pataaneista, paikallisista talebaaneista, Al-Qaidan johtamasta ryhmittymästä, villeistä sotapäälliköistä, kyläpäälliköistä ja muista ryhmittymistä, jotka kaikki käyvät omalta osaltaan sotaa Amerikkaa ja länsimaita vastaan.

Poliittisen järjestelmän kautta tapahtuva vallan palauttaminen kyläpäälliköille on mielestäni paras vaihtoehto. Suomen tulee osallistua ennemminkin vapailla vaaleilla valitun hallinnon rakentamiseen, eikä suinkaan sotatoimiin nykyisen hallinnon etujen turvaamiseksi. Suomen ei tule osallistua yhden sotivan osapuolen asevoimien kouluttamiseen eikä tukemiseen, vaan keskityttävä perinteiseen rauhanturvaamiseen. Rauhanneuvottelut ovat vaikeita toteuttaa, koska ei ole olemassa yhtä ainutta neuvotteluosapuolta kapinallisten puolelta. Rauhanneuvotteluissa tehtävät ratkaisut, joissa kaikki sotivat osapuolet ovat mukana, ovat parhaita ratkaisuja. Siviilien inhimillinen kärsimys vähentyisi ja sota voitaisiin lopettaa. Arvioni mukaan ensin kokeillaan sotimalla, ja kun se ei onnistu, niin länsi tulee taipumaan neuvotteluihin.