Perussuomalaiset

Hyvät koulut takaisin

Lue linkeistä PS:n koulutuspoliittinen ohjelma kokonaisuudessaan:

Peruskoulun ongelmat korjattava

Vuosikymmeniä jatkunut koulutustason nousu on kääntynyt Suomessa laskuun, ja korkea-asteen suorittaneiden osuus vähenee. Samalla sosiaalinen nousu on vaikeutunut, ja huono-osaisuus ja pienituloisuus ovat monesti ylisukupolvisia. Ammattikoulutuksen vakavat ongelmat, joita hallituksen päätökset amisreformista ja uudesta rahoitusmallista ovat kärjistäneet, vaikuttavat tuhansien syrjäytymisvaarassa olevien nuorten elämään. Samaan aikaan julkisessa keskustelussa hoetaan työvoimapulaa, jota paikkaamaan tarvitaan maahanmuuttajia.

Ongelmia on kaikilla koulutusasteilla. Peruskoulun oppimistulosten lasku ja yhä syvempi jako hyviin ja huonoihin kouluihin ovat kaikkien tiedossa. Viro on mennyt Pisa-tuloksissa Suomen ohitse. Meillä on edelleen paljon hyvää oppimista ja hyviä oppijoita, mutta heikkojen osuus kasvaa.

Opetuksen lähtökohdat kuntoon

Digilaitteiden käytön itsetarkoituksellisuus, opettajan heikko auktoriteetti ja mahdollisuudet pitää kuria ja erityisesti se, että koulusta päästetään pois luku- ja laskutaidottomia nuoria, joilla ei ole mahdollisuuksia selviytyä minkäänlaisista jatko-opinnoista, ovat ongelmia, joihin perussuomalaiset haluavat puuttua.

Nyt käytössä oleva uusi opetussuunnitelma on koettu epäonnistuneeksi paitsi monien vanhempien myös opettajien suuren enemmistön toimesta. Jostain syystä toimimattomat ilmiöpohjaiset oppimismetodit ja muut koulun muotijutut kiinnostavat opetushallitusta, opetusministeriötä ja muita puolueita enemmän kuin koulumaailman perusasioihin puuttuminen.

Maahanmuuton vaikutus koulujen ja koulutuspolitiikan ongelmiin sekä yleiseen yhteiskunnan jakautumiseen on merkittävä, erityisesti pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa. Opettajien ammattijärjestö OAJ, puhumattakaan muista toimijoista, ei kuitenkaan ole tästä juuri huolissaan. Sen sijaan OAJ on kiinnostunut monikulttuurisuudesta ja kotouttamiskoulutuksesta, koska siellä pyörii paljon työpaikkoja ja löysää rahaa.

Samaan aikaan työperäistä maahanmuuttoa vaativien tahojen huuto käy yhä kovemmaksi, vaikka niiden argumentit eivät kestä lähempää tarkastelua. Perussuomalaisten mielestä valtiolla on velvollisuus tehdä sellaista koulutuspolitiikkaa, että eri aloilla on riittävä määrä oikeanlaista työvoimaa. Sen sijaan valtiolla ei ole velvollisuutta tuottaa halpatyövoimaa elinkeinoelämän tarpeisiin.

Kiinni nuorten syrjäytymiseen

Perussuomalaiset suhtautuu kriittisesti myös oppivelvollisuuden pidentämisvaatimuksiin – molemmista päistä.

Ongelma ei ole siinä, ettei perusasteelta hakeuduttaisi eteenpäin, vaan siinä, että toinen aste keskeytetään niin usein. Helpot laastarit eivät korjaa tilannetta.

Vaatimukset oppivelvollisuuden ulottamisesta 5-vuotiaisiin tai päivähoidon maksuttomuudesta ovat yhtä lailla imagopolitiikkaa. Ne eivät kohdistu todellisiin ongelmiin. Sen sijaan ne maksaisivat todella paljon. Koska valtiolta ei ole tulossa kunnille lisää resursseja tai muita helpotuksia, kaatuvat kunnat uusien vaatimusten alle.

Perussuomalaiset muistuttaa, että koulujen ja koulutuspolitiikan ongelmia ei korjata vain lisäämällä resursseja, vaikka suurin osa puolueista ja OAJ näin haluavatkin uskoa:

Huonosta opetussuunnitelmasta ei saada hyvää antamalla kouluille lisää rahaa, eivätkä oppimistulokset parane antamalla oppilaille lisää digilaitteita. Myöskään maahanmuuttajakouluja ei korjata lisäämällä ns. positiivista erityisrahaa tai puhumalla entistä aktiivisemmin kotouttamisen tärkeydestä.