Perussuomalaiset

ti 20.10.2015 Muokattu ke 21.10.2015 15:02

Ryhmäpuhe – ajankohtaiskeskustelu ulkopolitiikasta

PERUSSUOMALAISTEN RYHMÄPUHE | Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ympäristö on muuttunut nopeasti. Ukrainan sota, Venäjä-pakotteet, Euroopan pakolaiskriisi ja Syyrian sota asettavat pienelle Suomelle isoja haasteita. Suomen pitää olla aktiivinen ulkopoliittinen toimija ympärillämme olevien kriisien sovittelussa ja rauhan rakentajana kriisialueille. Suomen tulee ylläpitää hyviä suhteita kaikkiin rajanaapureihimme. Hyvillä ulkosuhteilla erityisesti Viroon, Ruotsiin, Saksaan, Venäjään ja Yhdysvaltoihin on suuri merkitys Suomen taloudelle.

Suomi on mukana EU:n Venäjään kohdistamissa talouspakotteissa. Suomi on ollut kuitenkin talouspakotteiden suurin suhteellinen kärsijä EU:ssa. Meidän on syytä muistaa, että Suomella ja Venäjällä on yhteistä valtiorajaa 1300 kilometriä. Suomen geopoliittinen sijainti on realiteetti, joka myös EU:n pitää ymmärtää. Suomen täytyy mahdollisuuksien mukaan lisätä varsinkin taloudellista ja kaupallista yhteistyötä Venäjän kanssa. Lisäksi Suomen erityinen Venäjä-osaaminen ja kulttuurin tuntemus täytyy vielä painokkaammin hyödyntää kahdenvälisissä suhteissamme. Meillä on aktiivista yhteistyötä niin turismin, arktisen alueen kuin myös kulttuurin ja tieteen aloilla. Onnistunutta yhteistyötä tehdään myös raja- ja tulliasioissa. Suomen ja Venäjän kanssakäymisen tulee perustua rakentavaan dialogiin ja hyvään yhteistyöhön.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä tuomitsee Krimin miehityksen. Minskin sopimuksen luoma kompromissi, vaikkakin hauras, antaa pientä toivoa konfliktin asteittaiseksi lientymiseksi. Suomi on ollut aktiivisesti mukana Etyjin siviilitarkkailuoperaatiossa Ukrainassa. Operaatiolla on ollut tärkeä rooli Ukrainan tilanteen vakauttamisessa. Kansanedustaja Ilkka Kanerva on toiminut kiitettävällä tavalla Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen presidenttinä. Suomi on jo vuosikymmeniä antanut tärkeän panoksensa kansainvälisessä rauhanvälityksessä ja konfliktinratkaisussa. Presidentti Martti Ahtisaari ja kansanedustaja Pekka Haavisto ovat tehneet Suomen roolin kansainvälisenä rauhanvälittäjänä tunnetuksi.

Euroopan pakolaiskriisi on toisen maailmansodan jälkeen suurin ja vakavin kriisi Euroopassa. On erittäin tärkeää, että hallitus tekee kaikkensa sen eteen, että Lähi-idän sotilaallisten kriisialueiden pakolaisille rakennetaan turvallisia alueita paikan päälle, jotta he voisivat odottaa kriisien ratkeamista omissa kotimaissaan tai niiden lähialueilla. Kun tämä ei vielä tällä hetkellä ole vallitsevaa todellisuutta, Suomen täytyy keskittyä niihin toimenpiteisiin, joilla voimme vaikuttaa pakolaiskriisin ratkaisuun. Ulkoministeri Timo Soinin aloittamat neuvottelut Irakin kanssa palautussopimuksen aikaansaamiseksi ovat osaltaan edistämässä pakolaiskriisin ratkaisua.

On vakava tosiasia, että Suomella on rajalliset taloudelliset resurssit turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen ja kotouttamiseen. Suomella on oikeus päättää itse kotouttamiseen liittyvistä sosiaalipoliittisista ratkaisuista. Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylän esityksestä hallitus teki 11.9.2015 erittäin merkittävän maahanmuuttopoliittisen linjauksen, jossa hallitus totesi, että ”Selvitetään pikaisesti voidaanko sosiaaliturvajärjestelmät muuttaa siten, että myönteisen oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat eivät kuulu asumisperusteisen sosiaaliturvajärjestelmän piiriin vaan heillä on oma kotouttamisjärjestelmä ”. Ministeri Mäntylän ajama kotouttamisjärjestelmän uudistaminen on siemen koko sosiaaliturvajärjestelmän uudistukselle, jossa siirryttäisiin kohti kansalaisuuteen perustuvaa turvaa asumisperusteisen sijaan.

Nykyinen hallitus on joutunut leikkaamaan kehitysavusta. Hallitus kuitenkin samalla tehostaa kehitysavun vaikuttavuutta ja muuttaa sitä investointipainotteisemmaksi. Suomen koko kehitysapujärjestelmän eetoksena täytyy olla se, että puiden istuttamisen sijaan opetamme, kuinka puita istutetaan. Näin saadaan pitkässä juoksussa aikaan pysyviä parannuksia kehitysmaiden tilaan.

Yhä useamman toimijan liittyminen Syyrian sotaan mukaan on lisännyt jännitteitä ja monimutkaistanut Syyrian kriisin ratkaisua. Pitkään jatkunut sota on vaatinut jo neljännesmiljoona uhria eikä sille ole näköpiirissä loppua. Epävarmuus ratkaisun löytämiseksi on lisääntynyt. ISIL on merkittävä uhka Syyrian alueella ja se täytyy pystyä kukistamaan. Syyrian sotaa ei kuitenkaan pystytä ratkaisemaan sotilaallisin keinoin. Täytyy löytää poliittinen ratkaisu, jossa eri osapuolet ovat mukana. Siksi toimia diplomatian keinoin saavutetun ratkaisun löytämiseksi on kaikin tavoin edistettävä. YK:n rooli on myös vastaisuudessa tärkeä ratkaisun löytämiseksi.

Kansainvälisen epävarmuuden ja epävakauden jatkuvasti lisääntyessä Suomi voi parhaiten vaikuttaa asioihin noudattamalla johdonmukaista, hyvin harkittua ja reaaliaikaista ulkopolitiikkaa. On puututtava kriisien syihin, ei oireisiin. Meidän täytyy myös aktiivisesti ajaa Suomen ja suomalaisten etua ja intressejä eri ulkopolitiikan aloilla. Diplomatia ja kansainvälinen yhteistyö ovat parhaimmallaan kaksisuuntainen tie. Perussuomalaisten eduskuntaryhmällä on erittäin vahva usko ja luottamus ulkoministeri Timo Soinin ja hallituksen kykyyn toteuttaa vastuullista ja kauaskantoista ulkopolitiikkaa.

Lisätietoja:
Kansanedustaja Tom Packalén
09-432 3136