Perussuomalaiset

Perussuomalaisten kehysvastalause 7.6.2013

Perustelu

Yleistä

Perussuomalaisten kehysvaihtoehto on viiden paketin ohjelma, jolla saadaan Suomi nousuun. Viisi pakettiamme ovat: kasvu-, työllisyys-, vero-, energia ja hyvinvointipaketti.

Kasvupaketti

Kasvupakettimme kantava voima on usko Suomeen ja suomalaiseen työhön. Uusimpien tutkimusten mukaan valtiontalouden sopeutustoimet heikentävät talouskasvuamme nyt niin paljon, että valtiontalouden tasapaino ei parane vaan se heikkenee. Tämän takia sopeuttaisimme hallitusta vähemmän kehyskauden alkupuolella, mutta kiristäisimme tahtia kehyksen loppuvuosina, jolloin taloutemme ennustetaan olevan tukevammalla pohjalla. Olisimme myös valmiita siirtämään 250 miljoonan euron edestä pakollisia investointeja tieverkkoon ja julkisten rakennusten homevaurioihin vuosilta 2016–2017 vuosille 2014–2015. Sen lisäksi, että tällä olisi suhdanteita tasaava vaikutus, olisi tämä myös järkevää julkisen rahan käyttöä, sillä matalasuhdanteessa näiden pakollisten investointien teko on halvempaa kuin korkeasuhdanteessa. Vaihtoehdossamme kehyskauden lopussa valtionvelkaa olisi noin 500 miljoonaa euroa hallituksen vaihtoehtoa vähemmän.

Perussuomalaiset paheksuvat hallituksen tapaa ottaa huomioon ainoastaan yhteisöveron alennuksen dynaamiset talouskasvua parantavat vaikutukset. Miksi selonteossa ei mainita mitään hallituksen yritysveroalen rahoittamiseksi tekemien veronkorotusten ja leikkausten dynaamisista vaikutuksista? Kun näistä kerran on alettu puhua, pitäisi realistisen kokonaiskuvan saamiseksi kertoa kaikkien tehtyjen päätösten dynaamiset vaikutukset. Positiivisten asioiden ohella tulee huomioida myös negatiiviset. Perussuomalaiset ottavat omassa vaihtoehdossa tekemiemme muutosten dynaamiset vaikutukset huomioon kokonaisvaltaisemmin. Tukeudumme IMF:n[1] arvioon finanssipolitiikan kerroinvaikutuksesta ja VM:n arvioon BKT:n kasvun muutoksen vaikutuksesta verotuloihin.

Työllisyyspaketti

Toisin kuin hallitus, joka yritysveroalekiihkossaan unohti työttömät, Perussuomalaisten vaihtoehdon keskeinen osa on työllisyyspaketti.

Muita pohjoismaita alhaisempi työllisyysasteemme johtuu ennen kaikkea yli 55-vuotiaiden heikosta työllisyydestä. Yli 55-vuotiaiden lisäksi myös alle 30-vuotiaiden työllisyys on muita ikäryhmiä heikompaa. Kannustaaksemme työnantajia palkkaamaan nykyistä enemmän alhaisen työllisyysasteen yli 55- ja alle 30-vuotiaita olisimme valmiita porrastamaan työantajan eläkemaksuja niin, että näiden ikäluokkien eläkemaksuja laskettaisiin ja tämä kompensoitaisiin korottamalla paremman työllisyysasteen ikäluokkien maksuja. Uudistus ei näin vaikuttaisi eläkejärjestelmämme kestävyyteen.

Uudistaisimme myös työkyvyttömyyseläkejärjestelmää kannustavampaan ja oikeudenmukaisempaan suuntaan. Työkyvyttömyyseläkejärjestelmämme joustavuutta on parannettava niin, että eläkkeen maksu ei tulorajan ylityksen jälkeen loppuisi kokonaan vaan eläke pienenisi liukuvasti palkkatulojen lisääntymisen mukaan. Tällöin työkyvyttömyyseläkkeellä olevan olisi aina niin halutessaan taloudellisesti kannattavaa tehdä myös osa-aikaista työtä. Yksi este yli 55-vuotiaan työttömän työllistymiselle on heidän kohonnut riski joutua työkyvyttömyyseläkkeelle. Työnantajat karttavat tällaisten henkilöiden palkkaamista, sillä he maksavat nousevien vakuutusmaksujen muodossa työntekijöidensä työkyvyttömyyseläkkeet käytännössä itse. Työnantajan vastuuttamisella työkyvyttömyyseläkkeen kustannuksista kannustetaan työnantajaa panostamaan työntekijöiden hyvinvointiin ja työterveyshuoltoon, mutta se vaikeuttaa myös iäkkäiden työllistymistä.  Tilannetta voitaisiin parantaa muuttamalla järjestelmää niin, että valtio kompensoisi yli 55-vuotiaan työttömän palkanneelle yritykselle tämän mahdollisen työkyvyttömyyden aiheuttaman vakuutusmaksujen nousun.

Eräs este iäkkäiden rakennemuutoksen kourissa olevilta aloilta työttömiksi jäävien työllistymiselle on se, että heidän todennäköinen työura uudessa työpaikassa on kohtuullisen lyhyt. Näin ollen työantajan eivät ole kovin usein halukkaita palkkaamaan iäkästä alanvaihtajaa ja kouluttaa häntä uuteen tehtävään mahdollisesti vain muutaman vuoden työsuhteen takia. Tämän ongelman pienentämiseksi loisimme automaattisen palkkatukijärjestelmän yli 55-vuotiaille alanvaihtajille, jolloin yhteiskunta korvaisi työantajalle osan iäkkään työntekijän uudelle alalle kouluttamisen kustannuksista. Palkkatuki voisi olla 500 euroa kuukaudessa ensimmäiseltä kuudelta kuukaudelta, 300 euroa kuukaudessa kolmelta seuraavalta kuukaudelta ja 150 euroa kuukaudessa kolme tämän jälkeiseltä kuukaudelta. Yhteensä tukea voisi saada siis 12 kuukautta, ja tuen saaminen edellyttäisi, että työsuhde jatkuisi myös tukikuukausien jälkeen.

Lisäksi kannustaisimme työurien pidentämiseen yli 63-vuotiaiden veroporkkanalla. Tämä tarkoittaisi sitä, että 63-vuotias saisi vähentää verotettavasta ansiotulostaan 1000 euroa, 64-vuotias 1500 euroa ja 65-vuotias ja sitä vanhempi 2000 euroa. Lisäksi lisäisimme aktiivisen työllisyyspolitiikan resursseja 40 miljoonalla ja kohdentaisimme ne erityisesti nuorten työllisyyden edistämiseen, sillä varatut resurssit eivät riitä nuorisotakuun toteuttamiseksi ottaen huomioon nuorisotyöttömyyden kasvun ja ilman koulutuspaikkaa jäävien nuorten määrän. Myös oppisopimuskoulutusjärjestelmää tulee kehittää ja siihen tulee varata lisäresursseja vähintään 25 miljoonaa euroa, sillä se ei nykyisellään tarjoa riittävän toimivaa polkua työelämään.

Veropaketti

Veropaketissamme olisimme valmiita vastaamme muiden maiden aloittamaan yhteisöverokilpailuun laskemalla sen samalle 22 prosentin tasolle kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Tämän lisäksi tukisimme erityisesti pk-yritysten kasvua ja työllistämismahdollisuuksia nostamalla alv:n alaisen toiminnan alarajaa nykyisestä 8 500 eurosta 20 000 euroon, toteuttamalla työllistävien pk-yritysten Viron-mallin mukaisen yritysverotuksen sekä nostamalla kotitalousvähennyksen vähennyskelpoisen työkorvauksen määrää 45 prosentista takaisin 60 prosenttiin. Investointien kannustamiseksi tilanteessa jossa yritysten näkymät ovat epävarmat, olisimme valmiita palauttamaan investointivarauksen. Säilyttäisimme myös kilometrikorvaukset vuoden 2012 tasolla. Osan edellä mainitusta yhteensä yli 800 miljoonan euron veroalesta rahoittaisimme leikkaamalla tehottomia yritystukia 200 miljoonalla eurolla.

Perussuomalaiset ovat tyytyväisiä, että hallitus on kuunnellut neuvojamme ja rajoittanut verovapaiden osinkojen jakoa. Kuitenkin hallituksen uudessakin osinkoveromallissa on edelleen porsaanreikiä ja kannustinloukkuja. Siksi uudistaisimme osinkoverotusta hallitusta oikeudenmukaisemmin ja kasvua paremmin tukevammin, sillä verottaisimme pieniä osinkoja hallitusta kevyemmin ja suuria osinkoja hallitusta ankarammin. Mallissamme listattujen yhtiöiden osingoista olisi 50 % veronalaista 1 000 euroon asti ja 100 % veronalaista siitä ylöspäin. Listaamattomien yritysten osingot taas olisivat huojennetun verotuksen piirissä siltä osin kun ne eivät ylitä 6 % yhtiön nettovarallisuudesta. Tämän tuottoasteen ylittävät osingot olisivat 100 % veronalaisia. Huojennetun verotuksen piirissä olevat osingot olisivat 10 % veronalaisia 1 000 euroon saakka, 35 % veronalaisia välillä 1 000 – 40 000 euroa, 50 % veronalaisia välillä 40 000 – 100 000 euroa, 75 % veronalaisia välillä 100 000 – 150 000 euroa ja 100 % veronalaisia 150 000 euroa suurempien osinkojen osalta. Mallimme keräisi noin 50 miljoonaa euroa enemmän valtion kassaan kuin hallituksen osinkoverouudistus.

Perussuomalaiset haluavat, että Suomi lopettaa kansallisomaisuuteen kuuluvan mineraalivarannon ilmaisjakelun monikansallisille yrityksille. Perussuomalaiset ehdottavat myös käyttöön otettavaksi kaivosyhtiöiden voitosta tai muulla perusteella perittävää kaivosveroa. Osa veron tuotosta tulisi antaa kaivospaikkakunnille ja osa rahastoida, jotta mineraalivarantomme hyödyn jaossa toteutuisi myös sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Arviomme, että kaivosveron tuotto olisi vuonna 2017 noin 60 miljoonaa euroa.

Perussuomalaiset olisivat oikeudenmukaisuussyistä valmiita korottamaan suurituloisten tuloverotusta Wahlroos-verollamme ja toisin kuin hallitus emme jättäisi tekemättä tuloverotuksen inflaatio- ja ansiotason tarkistusta pieni- ja keskituloisilta. Lisäksi lisätuloja olisi myös saatavissa muun muassa varallisuusveron palautuksella (170 miljoonaa), suursäätiöiden verottamisella (60 miljoonaa) ja vapaaehtoisen eläkevakuutusmaksun verovähennyksen poistolla (160 miljoonaa).

Kiinteästi toisiinsa sidotut alv:n alennus ja Kela-maksun palautus

Perussuomalaiset pitävät virheenä hallituksen päätöstä korottaa vuoden 2013 alussa kaikkia arvonlisäverokantoja yhdellä prosenttiyksiköllä. Arvonlisäveron korotus kolhii kaikkein kovimmin pieni-tuloisia, sillä se korottaa myös välttämättömyyshyödykkeiden kuten ruoan, lääkkeiden ja asumisen hintaa. VATT:n arvion mukaan hallituksen tekemä arvonlisäveron korotus heikentää bruttokansan-tuotetta 0,4 % ja työllisyyttä noin 15 000 henkilöllä. Korotuksella on täten selvä yritystoimintaa ja työllisyyttä heikentävä vaikutus.

Perussuomalaiset rahoittaisivat arvonlisäverokantojen alennuksen yhdellä prosenttiyksiköllä palauttamalla Kela-maksun yksityiselle sektorille. Pidämme näitä kahta kiinteästi toisiinsa sidottuna kokonaisuutena, joten ilman alv:n alennusta emme myöskään olisi palauttamassa Kela-maksua. Kela-maksun poistaneessa lakiesityksessä todettiin valtiovarainministeriön arvioineen sen poiston lisäävän työvoiman kysyntää usean vuoden aikana yhteensä noin 10 000 hengellä. Näin ollen Kela-maksun palautus yksityiselle sektorille on työllisyyden kannalta parempi tapa kerätä veroja kuin arvonlisäveron korotus yhdellä prosenttiyksiköllä, sillä arvonlisäveron korotus heikentää VATT:n arvion mukaan työllisyyttä noin 15 000 hengellä. Näin ollen alentamalla alv:tä ja palauttamalla Kela-maksun yksityiselle sektorille keräisimme valtion kassaan noin 100 miljoonaa enemmän tuloja sekä parantaisimme työllisyyttä noin 5 000 hengellä.

Energiapaketti

Perussuomalaisten energiapaketin tarkoituksena on energiapolitiikkaa järkeistämällä saada vaihto-tase, vientisektorin kilpailukyky sekä ympäristö kuntoon.

Energiaa tarvitseva teollisuutemme on kärsinyt nykyisen ja edellisen hallituksen energiaveronkorotuksista mittavan vahingon kilpailukykyynsä. Alhainen energianhinta on myös kansainvälisissä tutkimuksissa havaittu tärkeäksi syyksi investoida maahan. Kohentaisimme vientisektorin kilpailukykyä alentamalla 275 miljoonilla eurolla sähköverotusta. Lisäksi Perussuomalaisten mielestä rikkidirektiivin kurjistaman vientiteollisuutemme niskaan ei ole syytä kasata lisäkustannuksia, joten emme hyväksy hallituksen suunnittelemaa ns. windfall-veroa.

Energiapakettimme keskeinen tarkoitus on kotimaisen energian aseman parantaminen suhteessa kivihiileen ja muuhun tuontienergiaan, verotusta sekä tuki- ja lupapolitiikkaa järkeistämällä. Kataisen hallituksen täysin epäonnistuneen energiapolitiikan johdosta useat energiayhtiöt ovat korvaamassa kotimaisen bioenergian kuten turpeen ja pienpuuenergian kivihiilellä. Hallituksen onnettomasta energiapolitiikasta kärsii sekä talous että ympäristö. Tämän kehityksen kääntämiseksi Perussuomalaiset vaativat pitkään byrokratian rattaissa olleiden uusien turvesuolupien pikaista hyväksymistä sekä turpeen verotuen alennuksen perumista. Lisäksi toisin kuin hallitus Perussuomalaiset eivät leikkaisi vaan lisäisivät kotimaisen pienpuuenergian tukea sekä nostaisivat Kemera-tuen tasoa. Olisimme valmiita panostamaan näihin vuositasolla yhteensä 50 miljoonaa euroa hallitusta enemmän. Perussuomalaisten mielestä on parempi pistää energiaeurot kiertämään kotimaassa kuin antaa ne ulkomaille.

Haluamme myös muistuttaa, että tasaveroluonteisten energiaverojen korotukset rokottavat VM:n omienkin laskelmien mukaan pienituloisia jopa arvonlisäverotuksen korotusta pahemmin. Kataisen ja Kiviniemen hallitusten toteuttamat veronkorotukset ovat tienneet monille pienituloisille vaikeita aikoja, sillä Suomessa on talvellakin pystyttävä asumaan ja asuntoja lämmittämään.

Suomi on myös pitkien etäisyyksien maa. Liikenteen polttoaineverojen korotus on tarkoittanut entistä kalliimpaa liikkumista erityisesti maaseudun asukkaille, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää julkista liikennettä. Liikenteen polttonesteverojen korotus on myös nostanut yritysten logistiikkakustannuksia, joten olisimme valmiita alentamaan liikenteen polttonesteverotusta 125 miljoonalla eurolla. Lisäksi osana rikkidirektiivin kompensaatiota ottaisimme käyttöön ammattiliikenteen polttoaineveron palautusjärjestelmän.

Hyvinvointipaketti

Hyvinvointipakettimme tarkoituksena on hyvinvointiyhteiskuntamme pelastaminen. Hallituksen kehyspäätöksen tuomat leikkaukset eivät ole hallitusohjelman mukaisia, sillä hallitusohjelmassa Suomea luvataan kehittää pohjoismaisena hyvinvointivaltiona ja yhteiskuntana, joka huolehtii omista kansalaisistaan.

Perussuomalaisten mielestä kuntien valtionosuuksia pitää lisätä, ei leikata. Hallituskauden aikana kunnat menettävät yli 3,8 miljardia euroa peruspalvelujen turvaamiseksi tarkoitettuja rahoja valtionosuuksiin kohdistuvien leikkausten takia. Tämä ei lupaa hyvää perusterveydenhuollolle, jonka rahoitus on jo muutenkin jäänyt huomattavasti jälkeen muusta terveydenhuollosta viimeisten vuosien aikana. Myös matka- ja lääkekorvaukset ovat olleet hallituksen leikkurissa, ja lisäsäästöjä sairausvakuutuksesta maksettavista korvauksista tehdään vielä 50 miljoonan euron edestä. Nämä leikkaukset ovat omiaan lisäämään terveyseroja entisestään, sillä köyhimmät ovat riippuvaisia julkisista terveyspalveluista ja sairausvakuutuksesta maksettavista korvauksista. Siksi Perussuomalaiset eivät voi hyväksyä näitä leikkauksia.

Hallitusohjelman mukaan yksi kolmesta perhepolitiikan ydinasiasta ovat tulonsiirrot. Tästä huolimatta kehyspäätöksessä lapsilisien indeksikorotukset jätetään tekemättä. Lapsiperheiden suhteellinen köyhyys on kasvanut 1990-luvulta lähtien, ja kehyspäätös heikentää lapsiperheiden asemaa entisestään. Monissa pikkulapsiperheissä ostovoima riippuu pitkälti sosiaaliturvan tasosta. Perussuomalaiset vaativat lapsilisien indeksijäädytyksen perumista.

Suomessa työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään eniten mielenterveydellisistä syistä sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi. Myös moni nuori joutuu ennenaikaisesti eläkkeelle mielenterveydellisistä syistä. Perussuomalaisten olisivatkin valmiita kohdentamaan 25 miljoonaa euroa lisää erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin, jotta ihmiset saavat apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa eikä ehkäistävissä olevia työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisiä turhaan tule.

Perussuomalaiset katsovat, ettei kehyspäätöksessä ole varattu riittävää rahoitusta vanhuspalvelulain toteuttamiseksi. Perussuomalaisten mielestä lisäresursseja tulee kohdentaa erityisesti hoitohenkilökunnan palkkaamiseen sellaisissa hoivapaikoissa, joissa iäkkäät tarvitsevat paljon hoivaa. Laadukas vanhustenhoito on turvattava, joten olisimme valmiita lisäämään vanhustenhoidon rahoitusta 75 miljoonalla eurolla. Kannatamme myös omaishoidon tuen maksamisen siirtämistä Kelan vastuulle, jotta tuen myöntämisperusteet saadaan yhdenmukaisiksi ja omaishoitajat ja hoidettavat yhdenvertaiseen asemaan keskenään asuinkunnasta riippumatta. Nykykäytännöt vaihtelevat kunnasta riippuen, ja osa kunnista on jopa irtisanonut omaishoitosopimuksia rahapulaan vedoten. Tilanne on kestämätön. Omaishoitajat tekevät arvokasta työtä, ja heidän omaa jaksamistaan on tuettava paremmin. Olisimme myös valmiita kohdentamaan 25 miljoonan euron lisäpanostuksen omaishoidon tuen hoitopalkkion tasokorotukseen.

Perussuomalaiset eivät voi hyväksyä täysimääräisinä sosiaali- ja terveysministeriön alaisilta tutkimuslaitoksilta eli Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Työterveyslaitokselta ja Säteilyturvakeskukselta leikataan 30 miljoonaa euroa jo tehtyjen leikkausten lisäksi. Tämä tarkoittaa laajoja irtisanomisia ja kokonaisten toimintojen lakkauttamista. Ilmeisesti hallitus ei pidä tärkeänä asiantuntijatiedon hyödyntämistä päätöksenteossa. Tämä on nähty myös vireillä olevassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa.

Hallitusohjelmassa korostetaan talouskasvua ja kilpailukykyä, mutta kehykset eivät koulutuksen osalta näitä tavoitteita tue. Suomen valttikortti on korkeatasoinen osaaminen ja ammattitaito, mutta tästä huolimatta kehyspäätöksessä toteutetaan leikkauksia, jotka heikentävät mahdollisuuksia laadukkaan opetuksen ja tutkimuksen toteuttamiseksi. Laadukkaan opetuksen turvaamiseksi ryhmäkokojen pienentämiseen on varattava vähintään 10 miljoonaa euroa lisää. Myös kattavan kouluverkon ylläpitämiseksi on panostettava vähintään 10 miljoonaa euroa lisää ja ammattikoulujen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusta on lisättävä vähintään samalla 10 miljoonalla eurolla. Lisäksi yliopistoille on varattava lisää resursseja vähintään 40 miljoonaa euroa, jotta korkeatasoinen tutkimus ja opetus voidaan turvata.  Kenenkään ei myöskään tulisi opiskellessaan tai työtehtäviään hoitaessaan altistua esimerkiksi homevaurioista johtuville terveysriskeille. Katsomme aiheelliseksi aikaistaa koulurakennusten homekorjausinvestointeja siirtämällä 50 miljoonan homekorjausmäärärahat vuosilta 2016 ja 2017 vuosille 2014 ja 2015.

Hallitusohjelmassakin luvatun asumistukiuudistuksen taas tekisimme jo ensi vuonna ja haluamme korjaus- ja energia-avustuksiin osoittaa 20 miljoonaa euroa lisää.

Näillä viidellä paketilla, kasvupaketilla, työllisyyspaketilla, veropaketilla, energiapaketilla ja hyvinvointipaketilla saamme Suomen taas nousuun!

Tämän lisäksi haluamme kiinnittää huomiota valtiontalouden vuosien 2014-2017 kehyksissä vielä seuraaviin seikkoihin.

Kuntatalous

Kuntatalouteen suunnitellut valtionosuusleikkaukset osuvat kipeästi kuntien talouteen. Tällä hetkellä kuntien tehtävät ja käytettävissä olevat rahat eivät ole tasapainossa. Kunnille on sysätty vuosi vuoden jälkeen ilman asianmukaista rahoitusta lisää tehtäviä ja vaatimuksia valtiovallan toimesta.

Kuntien valtionosuuksien leikkaukset yhdistettynä väestön ikääntymisestä johtuviin kustannuspaineisiin ja kuntien tehtävien lisäämiseen aiheuttaa kunnille painetta sekä nostaa veroprosenttejaan, että leikkaamaan palveluistaan. Kuntien palveluita eniten tarvitsevat vähäosaiset, lapset, nuoret ja vanhukset. Hallitus päätöksillään tietoisesti vaikeuttaa heidän asemaa kun se tietää, että kunnilta loppuvat vaihtoehdot talouspaineiden edessä. Hallituksen toimet käytännössä pakottavat kuntia liittymään yhteen.  Pakkoliitokset ja liiallinen keskittäminen vievät sosiaali- ja terveyspalvelut kuntalaisilta yhä kauemmaksi, eikä Perussuomalaiset tue tällaista palvelujen heikentämistä.

Perussuomalaiset haluavat muistuttaa, että julkiset palvelut vaikuttavat eriarvoisuuteen tällä hetkellä jopa enemmän kuin 1990-luvulta lähtien kasvaneet tuloerot. Suomella on jo nyt tutkitusti yksi OECD-maiden epätasa-arvoisimmista terveydenhuoltojärjestelmistä, ja rikkaiden ja köyhien terveyserot Suomessa ovat länsimaiden jyrkimpiä.  Hallituksen leikkaukset tulevat vain pahentamaan tilannetta.  Perussuomalaiset eivät näin ollen voi mitenkään hyväksyä kuntien valtionosuuksien lisäleikkauksia ja olisimme valmiita panostamaan kuntien valtionosuuksiin vuositasolla 300 miljoonaa euroa hallitusta enemmän.

Tieverkot

Toimiva logistiikka kokonaisuudessaan on maassamme elämisen ja yrittämisen perusedellytys. Suomen kilpailukykyä heikentää maantieteellinen sijaintimme, mistä johtuen esimerkiksi kuljetuskustannusten osuus kokonaiskustannuksista on meillä tärkeimpiä kilpailijamaitamme suurempi. Siksi on huolehdittava, että tämän tekijän vaikutus kansalliseen kilpailukykyymme on oltava mahdollisimman vähäinen. Tieverkko tavoittaa kaikki suomalaiset kotiovelta ja vie tehtaidemme tuotteita tehtaan ovelta koko maahan ja maamme rajojen ulkopuolelle.

Perussuomalaiset katsoo, että perusväylänpidon määrärahoja tulisi korottaa vuositasolla 100 miljoonalla eurolla. Lisäksi kehyskaudelle suunniteltuja investointeja liikenneverkkoihimme voitaisiin siirtää talouden elvytyssyistä 200 miljoonan euron edes vuosilta 2016 ja 2017 vuosille 2014 ja 2015. Katsomme, että liikenneverkkoja ajoissa korjaamalla pidämme huolta yhteisestä omaisuudestamme. Perusväylän ylläpitoon suunnatut vähäiset määrärahat eivät mahdollista tätä talouttamme elvyttävää ja kasvun mahdollistavaa kunnostusta.

Harmaa talous

Perussuomalaiset ovat toistuvasti korostaneet harmaan talouden vastaisten toimenpiteiden merkitystä. Hallitus kohdistaa tähän tarkoitukseen aivan riittämättömiä ponnistuksia, vaikka useiden arvioiden mukaan merkittävämpi panostus johtaisi kehyskauden lopulla satojen miljoonien lisätuloihin valtiolle. Perussuomalaiset olisivatkin valmiita panostamaan kehyskauden loppuun mennessä vuositasolla 100 miljoonaa euroa lisää harmaan talouden torjunnassa keskeisten toimijoiden rahoittamiseen (poliisi, tullilaitos, rajavartiolaitos, veroviranomaiset, syyttäjälaitos ja tuomioistuimet). Nämä panostukset tuottaisivat yhdessä tiukennetun lainsäädännön kanssa varovaisesti arvioiden 450 miljoonan euron vuosittaiset lisätulot kehyskauden loppupuolella.

Samoin myös nykyistä suuremmat ponnistelut yritysverotuksen porsaanreikien, kuten alikapitalisoinnin, korkovähennyksen ja siirtohinnoittelun ongelmiin puuttuminen lainsäädännöllä ja valvonnalla toisi kehyskauden lopulla valtiolle vähintään 300 miljoonan euron lisätulot. Esimerkiksi verottajan vuonna 2012 perustettu siirtohinnoitteluun keskittyvä 30 hengen ryhmä on tuottanut ensimmäisenä toimintavuonna noin 80 miljoonan euron lisätuotot. Suomessa on myös syytä korottaa veroparatiisien tutkintaan suunnatut panostukset muiden pohjoismaiden tasolle.  Perussuomalaiset ehdottavatkin näistä syistä veroviranomaisille 35 miljoonan euron lisäresursseja.

Lisäksi Perussuomalaiset näkevät, että harmaan talouden torjuntaohjelma tulee saada kunnolla käyntiin. Nyt ohjelma käy ja toimii vain puoliteholla. Parantaaksemme tätä sektoria Perussuomalaiset ovat esittäneet Aluehallintoviranomaisille (AVI) sekä heidän virkamiehilleen/ulkomaalaistarkastajilleen sakotusoikeuden antamista, ulkomaalaisten yritysten rekisteröitymispakkoa ja ns. Hollannin mallia (ketjuvastuu).

Kehitysapu

Hallituksen kehyspäätöksessä vuosille 2014–2017 todetaan, että hallituksen tavoitteena on kehitysyhteistyön määrärahojen bruttokansantulo-osuuden kasvattaminen ohjaamalla päästöoikeuksien huutokaupasta kertyvät tulot kehitysyhteistyöhön. Perussuomalaiset eivät hyväksy tätä vaan katsomme, että nykyistä kehitysavun määrärahojen tasoa tulisi leikata yleisen säästölinjan mukaisesti vuositasolla 350 miljoonalla eurolla kehyskauden loppuun mennessä. Tämä leikkaus palauttaisi kehitysavun BKTL-osuuden suurin piirtein samalla tasolle mitä se oli vuosina 1994-2004.

Perussuomalaiset katsoo, että nykyinen kehitysapumalli on tehoton ja liian pirstaleinen. Pirstaleisuus lisää byrokratiaa, vähentää vaikuttavuutta ja hankaloittaa tuloksellisuuden seuraamista. Erikoistumisen kautta tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta voitaisiin lisätä merkittävästi. Kehitysapupolitiikkaa kehittämällä pienemmälläkin summalla saataisiin enemmän tuloksia aikaan. Kehitysapu tulisi kohdistaa ennen kaikkea pienemmille suomalaisille järjestöille, jotka toimivat kustannustehokkaasti ruohonjuuritasolla.

Maahanmuutto

Perussuomalaiset suhtautuvat suopeasti työperäiseen maahanmuuttoon ja todellisessa hädässä olevien henkilöiden auttamiseen. Sen sijaan suhtaudumme kriittisesti ns. turvapaikkaturismiin. Hallituksen tulee kehyskaudella tehostaa nykyisestään turvapaikkaa tai perheenyhdistämistä hakevien henkilöiden hakemusten käsittelyä. Tavoitteena tulee olla maahanmuuton kustannusten vähentäminen kun perusteettomat hakemustentäyttelijät voidaan saattaa mahdollisimman pikaisesti pois jonottamasta; tästä hyötyvät niin yhteiskunta kuin oikeasti hädänalaiset henkilöt.

Perussuomalaisten mielestä maahanmuuton kustannuksista voitaisiin löytää säästökohteita. Säästöjä ei kuitenkaan tule kohdentaa turvapaikkahakemusten käsittelyyn, koska tämä lisää ruuhkia ja kustannuksia vastaanottokeskuksissa. Sen sijaan säästöjä pitäisi hakea turvapaikka- ja perheenyhdistämismenettelyn tiukentamisella.

Keskeiseksi ongelmaksi on muodostumassa perheenyhdistäminen. Suomen harjoittama politiikka on huomattavasti lepsumpaa kuin muiden EU-maiden. Perheenyhdistämistä hakevilta on esimerkiksi Ruotsin ja Tanskan tapaan edellytettävä pitävää näyttöä henkilöllisyydestä ja väitetystä sukulaisuussuhteesta. Ruotsissa uusi käytäntö on johtanut perheenyhdistämistapausten romahdukseen. Arviomme mukaan näillä toimilla voitaisiin saada kehyskauden lopulla vähintään 50 miljoonaan euron säästöt.

Maatalous

Perussuomalaiset haluavat yhä edelleenkin olla omassa politiikassamme rehellisiä ja johdonmukaisia sekä puolustaa suomalaista maaseutua että rehellistä maaseutuyrittäjyyttä. Viljelijöiden ammatinharjoittamisen jatkuvuuteen tulee muiden muassa kiinnittää enemmän huomiota. Perussuomalaisten mielestä hallitus ei muutoinkaan riittävässä määrin huomioi maaseudun asukkaita, metsätaloutta, eikä metsäsektoria ja sen mahdollisuuksia. Tähän Perussuomalaiset haluavat panostaa 30 miljoonaa kuin mitä nyt tehdään hallituksen toimesta.

Puolustusvoimat

Perussuomalaisten mielestä hallituksen puolustushallintoon kehyskaudella 2014–2017 kohdistamat säästövelvoitteet yhdessä laajan puolustusvoimauudistuksen kanssa ovat kohtuuttomia. Perussuomalaiset katsovat, että hallituksen toimet rapauttavat vääjäämättömästi maamme yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuvaa puolustuskykyä ja vaarantavat mahdollisuuksiamme itsenäiseen ja uskottavaan puolustukseen koko valtakunnan alueella jo lähitulevaisuudessa. Perussuomalaiset vaativatkin, että puolustusvoimien määrärahoja korotetaan vuositasolla 100 miljoonalla eurolla kehyskauden loppuun mennessä.

Muut säästökohteet

Valtiovalta pyrkii säästämään kaikessa mahdollisessa. Puoluetuen olisi syytä olla säästökohteena siinä, missä monet kansalaisten arkipäivän elämää läheisemmin koskettavat peruspalvelutkin ovat. Vaikka puoluetuki onkin hyvin pieni erä suhteessa valtion budjetin loppusummaan, on Suomessa EU:n toiseksi korkein puoluetuki äänestäjää kohden, joten puolueiden tulisi omalta osaltaan osallistua yhteisiin säästötalkoisiin. Ehdotamme puolueiden ja eduskunnan ryhmäkanslioiden tukeen 15 prosentin leikkaukset vuoden 2013 tasosta.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme

että selonteon johdosta hyväksytään seuraava kannanotto:

1. Eduskunta edellyttää, että tuomioistuimille osoitetaan enemmän resursseja käsittelyaikojen lyhentämiseksi.

2. Eduskunta muistuttaa hallitusta siitä, että Liikenneministeriö on ilmoittanut teiden päällystämistarpeen olevan tänä vuonna noin 4 200 kilometriä. Eduskunta huomauttaa, että olemassa olevilla määrärahoilla voidaan kuitenkin päällystää vain puolet tarvittavista. Eduskunta on huolissaan, että osalta tiestöstämme heikon ja liikenneturvallisuutta vaarantavan päällysteen vuoksi joudutaan päällyste kokonaan poistamaan ja muuttamaan tiet takaisin sorateiksi. Eduskunta edellyttääkin, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimiin perusväylien ja yksityisten teiden määrärahojen korottamiseksi, jotta tiestömme ei kokonaan rappeutuisi ja emme menetä tätä kansallisvarallisuutta.

3. Eduskunta ei ymmärrä sitä, että samanaikaisesti kun tiestömme rappeutuu, hallitus haluaa korottaa rekkojen kokonaispainot 76 tonniin. Näin ollen eduskunta edellyttää, että ennen kuin tämä päätös tehdään, on tehtävä perusteellinen selvitys siitä kestävätkö tiestömme ja sillat näitä mammuttirekkoja ja mitä kokonaispainojen korotus aiheuttaa yksityisille liikennöitsijöille.

4. Eduskunta edellyttää, hallitus ryhtyy välittömästi toimiin Suomen Euroopan unionin nettojäsenmaksuosuuden alentamiseksi.

5. Eduskunta edellyttää, että hallitus luopuu suunnitelmasta kasvattaa nykyistä kehitysavun määrää ja sen sijaan vähentää sitä nykytasosta 350 miljoonalla eurolla.

6. Eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa maamme yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuvan itsenäisen ja uskottavan puolustuksen koko valtakunnan alueella lisäämällä puolustusvoimien määrärahoja vuositasolla 100 miljoonalla eurolla kehyskauden loppuun mennessä.

7. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin sisäisen turvallisuuden vahvistamiseksi lisäämällä poliisi, tulli- ja rajavartiolaitoksen resursseja.

8. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin työkyvyttömyyseläkejärjestelmämme uudistamiseksi kannustavampaan ja oikeudenmukaisempaan suuntaan

9. Eduskunta edellyttää, että kotimaisen energian asemaa parannetaan suhteessa kivihiileen ja muuhun tuontienergiaan, verotusta sekä tuki- ja lupapolitiikkaa järkeistämällä

10. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin omaishoidon tuen siirtämiseksi Kelan vastuulle sekä omaishoidon tuen tason korottamiseksi

11. Eduskunta edellyttää, että hallitus lisää resursseja harmaan talouden torjuntaan

12. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin veropohjan laajentamiseksi oikeudenmukaisella tavalla ottamalla verotuksen piiriin suurten säätiöiden ja yhdistysten saamat pääomatulot

13. Eduskunta edellyttää, että hallitus varaa riittävät taloudelliset resurssit myös yli viisikymmentävuotiaiden yhteiskuntatakuuseen työelämässä pysymiseksi.

14. Eduskunta on huolissaan työttömyyden kasvusta ja edellyttää, että hallitus osoittaa lisää määrärahoja työttömyyden torjuntaan

15. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin perheenyhdistämisen ongelmien korjaamiseksi

16. Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen kaivosverosta, jonka tuotosta osa suunnataan kaivospaikkakunnille

17. Eduskunta muistuttaa hallitusta siitä, että tasaveroluonteisten energiaverojen korotukset rokottavat pienituloisia jopa arvonlisäverotuksen korotusta pahemmin ja edellyttää, että energiaveroja alennetaan yhteensä 400 miljoonalla eurolla

18. Eduskunta edellyttää, että hallitus vahvistaa kuntien rahoitusta peruspalveluiden tasavertaisen saatavuuden turvaamiseksi.

19. Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen suurten varallisuuksien verottamisesta.

20. Eduskunta on huolissaan yli 55-vuotiaiden alanvaihtajien työllisyydestä ja edellyttää että hallitus antaa esityksen yli 55-vuotiaiden alanvaihtajien palkkatuesta

21. Eduskunta ei hyväksy hallituksen tapaa nostaa jatkuvasti Kelan maksamien matkakorvausten omavastuuta ja edellyttää että hallitus ryhtyy välittömästi toimiin Kelan maksamien matkakorvausten omavastuun laskemiseksi.

22. Eduskunta edellyttää, että työurien pidentämisen kannustamiseksi hallitus antaa eduskunnalle esityksen yli 63-vuotiaiden ansiotuloverotuksen keventämisestä

23. Eduskunta toteaa, että hallituksen varaamat resurssit eivät riitä nuorisotakuun toteuttamiseksi ottaen huomioon nuorisotyöttömyyden kasvun ja edellyttää että hallitus kohdentaa nuorisotakuun toteuttamiseen lisää resursseja

24. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy voimallisemmin sekä ajamaan maa- ja metsätalouden toimintaedellytysten turvaamista ja kehittämistä koko maassa että huomioimaan suomalaisen ruokaomavaraisuuden tärkeyden.

25. Eduskunta edellyttää, hallitus varaa yliopistoille lisää resursseja, jotta korkeatasoinen tutkimus ja opetus voidaan turvata

26. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin ammattikorkeakouluille suunnattujen määrärahojen korottamiseksi, jotta nuorisotakuun toteutuminen suunnitellussa laajuudessa voidaan varmistaa.

27. Eduskunta edellyttää, että hallitus varaa lisää resursseja oppisopimuskoulutukseen.

28. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen ja kattavan kouluverkoston ylläpitämiseksi suunnattujen taloudellisten resurssien kasvattamiseksi.

29. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin eläkemaksujen porrastamiseksi ikäluokkien työllisyysasteen mukaan.

30. Eduskunta edellyttää, että hallitus varaa tarvittavat resurssit lapsilisien indeksikorotuksen toteuttamiseksi vuosina 2014 – 2015.

31. Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen kaikkien arvonlisäverokantojen alentamiseksi yhdellä prosenttiyksiköllä ja tämän veronalennuksen rahoittamiseksi ryhtyy tarvittaviin toimiin Kela-maksun palauttamiseksi yksityiselle sektorille

32. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin vanhuspalveluihin suunnattujen taloudellisten resurssien kasvattamiseksi ja että nämä resurssit kohdennetaan erityisesti sellaisiin vanhuspalveluihin, joissa asiakkaiden hoidon tarve on suurin.

33. Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalla esityksen kotitalousvähennyksen vähennyskelpoisen työkorvauksen määrää nostamisesta 45 prosentista takaisin 60 prosenttiin.

34. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin kilometrikorvausten palauttamiseksi vuoden 2012 tasolle

35. Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen yhteisöverouudistuksesta, jossa työllistävä pk-yritys olisi vapautettu yhteisöverosta niin kauan kun se ei jaa omistajilleen osinkoa.

36. Eduskunta toteaa, että hallitus ei ole puuttunut riittävän tarmokkaasti Suomelle haitalliseen yritysten verosuunnitteluun ja edellyttää että hallitus antaa eduskunnalle esitykset tuloverolain korkovähennysoikeuden rajaamisesta sekä alikapitalisoinnin kieltävästä laista.

37. Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen arvonlisäverollisen liiketoiminnan alarajan nostamisesta 20 000 euroon ja huojennusalueen katon nostamisesta 40 000 euroon.

Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 2013

Pentti Kettunen /ps