Perussuomalaiset

ke 13.2.2013 Muokattu ke 13.2.2013 13:37

Perussuomalaisten välikysymyksen esittelypuheenvuoro

Kuka puolustaa suomalaista teollisuutta ja työtä?

Koska kaikilla on tuoreessa muistissa STX-jupakka, pohdimme, että ottaakohan kukaan Suomessa enää vakavasti suomalaisen teollisuuden menestystä ja tulevaisuutta?

Ollaanko tässä salissa sitä mieltä, että valtiolla on vain sivustaseuraajan rooli? Vai mikä on? Tämän vuoksi olemme tehneet välikysymyksemme. Emme luota hallitukseen. Sen talouspolitiikalta on pudonnut pohja pois.

Kaikkien maailman tarjoamien mahdollisuuksien edessä Suomen hallitus on – kuten edeltäjänsäkin – päättänyt olla tekemättä mitään. Tätä emme voi johtavana oppositiopuolueena vain katsella sivusta.

Miltä Suomi näyttää ulkomaalaisen finanssiteollisuuden näkökulmasta?

Millaiselta investointiympäristöltä kuvittelette Suomen näyttävän, kun asiaa katsoo ulkomaalaisen finanssiteollisuuden – ja ulkomaisen pääoman – vinkkelistä? Tuon kummajaisen, jota kukaan ei ole koskaan tavannut: herra tai lady Markkinan näkökulmasta.

Ei ole mitään markkinaa. On vain ihmisiä, jotka voisivat ajatella, että onpa Suomessa osaavaa väkeä; sijoitanpa sinne ja sen teollisuuteen. No, miltä STX ja koko Suomi näyttää? Vaikuttaako houkuttelevalta? Ei tässä varmaan muuta voi kuin kiittää ministeri Vapaavuorta. Karkotitte lopunkin kiinnostuksen! Ja hallitus se vain siunaa – ja vastaa pyöreitä. Aina löytyy selitys. Mistä poliittisen yhteistyön ja suomalaisen työn puolustajat löytyvät tässä salissa?

Kertauksen vuoksi käyn nyt läpi välikysymyksen keskeisiä kohtia.

Hallitus epäonnistunut talouspolitiikassaan

Hallitusohjelmalta on pudonnut pohja. Sen tavoitteet velkaantumisesta ja työllisyydestä vaikuttivat jo alkujaan optimistisilta, nyt lähinnä utopistisilta. Kun hallituksen talouspolitiikan onnistumista arvioidaan ja katsotaan, kuinka hyvin on päästy kohti hallitusohjelman keskeisiä tavoitteita, kuuluu myöntää se tosiasia, että hallitushan on talouspolitiikassaan epäonnistunut.

Hallituksen harjoittama talouspolitiikka on nojannut erityisesti kuntasektorille suunnattuihin leikkauksiin sekä arvonlisäveron korottamiseen. Useassa tuoreessa tutkimuksessa on havaittu, että verojen korotukset ja budjettileikkaukset heikentävät talouskasvuamme nyt niin paljon, että valtiotalouden tasapaino ei parane vaan se heikkenee.

Nyt olisi parempi käyttää malttia uusien veronkorotusten sekä leikkausten suhteen ja keskittyä kasvua ja työllisyyttä tukevien rakenteellisten uudistusten tekoon. Tämä on ollut pääpirteissään IMF:n ja OECD:n neuvo Suomelle. Finanssiteollisuudessa, markkinoilla, ymmärretään hyvin, että ilman kasvua ei valtion velkaantumista saada kuriin, joten sen luottamus Suomeen tuskin horjuisi.

Hallituksen päätökset vahingoittaneet vientiteollisuutemme kilpailukykyä

Hallituksen teollisuuspolitiikka on ollut erityisen epäonnistunutta. Nykyinen kokoomus ja SDP -vetoinen hallitus samoin kuin edellinen keskusta- ja kokoomusvetoinen hallitus ovat aiheuttaneet epäonnistuneilla päätöksillään mittaamatonta vahinkoa suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukyvylle, ja ne ovat toimillaan edistäneet teollisten työpaikkojen katoamista.  Rikkidirektiivin hyväksyminen sekä energia- ja polttonesteverojen korotukset ovat aiheuttaneet miljardien lisälaskun yritysten energia- ja logistiikkakustannuksiin. Hallituksen päätös ottaa ensi vuonna käyttöön windfall-vero taas tulee lisäämään energiakustannuksia entisestään, ja se vähentää teollisuuden investointihalukkuutta maahamme.

Viimeisin ja vakavin esimerkki teollisuuspolitiikan epäonnistumisesta on hallituksen päätös evätä STX Finlandin 50 miljoonan laina. Hallitukselle ei tule koskaan vastaavaa tilaisuutta uudestaan, jossa 50 miljoonan euron lisäpanostuksella olisi voinut varmistaa suoraan noin 12 000 miestyövuoden säilymisen. Hallitus epäonnistui kautensa merkittävimmässä yksittäisessä elinkeinopoliittisessa päätöksessään.

Perussuomalaiset peräänkuuluttavat isänmaallista omistajapolitiikkaa

Maailman 12 suurimmasta risteilijästä kymmenen on rakennettu Suomessa, ja on perusteltua olettaa, että kilpailukykymme risteilijöiden rakentamisessa olisi edelleen maailman huippua. Oasis 3 -aluksen rakentaminen menetettiin, koska valtion mukaantuloa ei haluttu, ei siksi, että itse laivanrakennus olisi kilpailukyvytöntä.

Laivatilauksen arvosta telakan osuus on vain 20 % ja alihankintaverkoston 80 %. Alihankintaverkosto on telakan vaikeuksista huolimatta pysynyt voitollisena. Telakka on maamme meriteollisuuden sydän, joka neuvottelee laivatilaukset, hankkii tilausten rahoituksen sekä huolehtii alihankintaketjun toiminnasta. On selvää, että ilman kotimaista telakkaa myös suurin osa alihankintaverkostosta kuihtuisi. Vain murto-osa verkoston yrityksistä on sellaisia jotka todella kykenevät toimimaan vientimarkkinoilla.

Kun lukee hallituksen omistajapoliittista periaatepäätöstä, havaitsee että STX Finlandin tapauksessa hallitus ei noudattanut edes omaa periaatepäätöstään. Valtion omistajapolitiikassa on tarvittaessa kyettävä siirtämään ideologia sivuun ja tehtävä käytännöllistä, isänmaallista omistajapolitiikkaa. Jos tähän kyetään esimerkiksi Yhdysvalloissa, on siihen kyettävä myös Suomessa.

Mikä on valtion rooli?

Hallituspuolueet ovat useaan otteeseen perustelleet Suomen osallistumista euroalueen konkurssikypsien valtioiden tukemiseen sillä, että näin turvataan epäsuorasti samalla Suomen taloutta ja työpaikkoja. Nyt kun olisi ollut mahdollista pelastaa Suomen taloutta ja työllisyyttä suoralla toimenpiteellä, ja vain murto-osalla siitä mitä on uhrattu konkurssikypsien valtioiden ja ulkomaalaisten pankkien pelastamiseen, hallituksen kanta oli kielteinen. Väkisin tulee ajatelleeksi, olisiko menettely ollut toinen, jos pyytävänä osapuolena ei olisi ollut telakka Suomen Turussa vaan pankki Ateenassa.

Vaadimme, että hallitus tuo pikaisesti eduskunnan käsittelyyn teollisuuspoliittisen ohjelman, jossa se kertoo, kuinka se aikoo varmistaa teollisuutemme toimintakyvyn. Ohjelmasta on syytä tehdä pitkäaikainen, yli vaalikausien ulottuva. Tällöin politiikan ennustettavuus paranee ja yritykset uskaltavat investoida Suomeen.

Suomi tarvitsee nyt isänmaallisen teollisuuspoliittisen ohjelman. On määriteltävä mikä on valtion rooli? Onko valtio pelkkä passiivinen sivustakatsoja vai aktiivinen toimija? Onko valtionkin perustettava omistajapolitiikka kylmään kvartaalikapitalismiin, vai pitääkö valtion omistajana tuntea itse yhteiskuntavastuuta? Onko valtion omistajapolitiikassaan muitakin arvoja kuin voiton maksimointi? Perussuomalaisten mielestä isänmaallinen teollisuuspolitiikka perustuisi kärsivälliseen omistajuuteen ja laajempien yhteiskunnallisten kokonaisuuksien huomioon ottamiseen.

Hallitukselta löydyttävä uskoa suomalaiseen työntekijään

Suomen talouden haasteet ovat mutkikkaampia ja suurempia kuin 1990-luvun laman jälkeen. Meillä on eläköitymisen aikaansaama kestävyysvaje. Kilpailukykymme on rapistunut ja lisäksi kansanvälisen talouden taantuma hidastaa meidänkin talouskasvuamme.

Suomi elää vahvasti vientiteollisuuden työpaikoista. Nyt olemme kuitenkin menossa kohti tai itse asiassa jo elämme jälkiteollista aikaa. Palvelut, varsinkin hoivapuolella, ovat kasvava ala. On kuitenkin selvää, että ilman viennistä saatuja tuloja ei hyvinvointia voida ylläpitää nykyisellä tasolla. Kun puhumme vientisektorin kilpailukyvystä, pitäisi puhua ennemminkin kustannustasosta kuin palkkatasosta. Meidän on lopetettava omaan jalkaan ampuminen esimerkiksi vero- ja ilmastopoliittisilla päätöksillä.

Suomi on viennistä riippuvainen ja olemme luonnollisesti alttiina muun maailman talouskehitykselle. Vaikka olemme antaneet paljon talouspoliittista valtaa pois Brysseliin, hallituksella on edelleen runsaasti keinoja vaikuttaa maamme taloudelliseen menestykseen. Hallitukselta on löydyttävä uskoa Suomeen ja suomalaiseen työntekijään ja yrittäjään. Kansa kaipaa nyt hallitukselta näkemystä, kykyä ja tahtoa toteuttaa ideologisista rajoitteista vapaata isänmaallista talouspolitiikkaa.

Edellä olevan nojalla teen seuraavan epäluottamuslause-esityksen: ”Nojautuen puheenvuorossani esitettyihin perusteisiin ja välikysymystekstiin sisältyviin kysymyksiin, joihin hallitus ei ole tyydyttävästi vastannut, eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.”

Lisätietoja:

Jari Lindström, puh. 050-5120495