Perussuomalaiset

ke 17.2.2016 Muokattu ma 29.2.2016 14:10

Kehityspolitiikan uudistaminen on yksi perussuomalaisten keskeisimpiä tavoitteita

RYHMÄPUHEENVUORO | Valtioneuvoston selonteko Suomen kehityspolitiikasta. Eduskunnassa 17.2.2016, ryhmäpuhujana kansanedustaja Kari Kulmala (ps.). 

Perussuomalaiset on pitkään kantanut huolta Suomen kehitysyhteistyöstä. Hallitusneuvotteluissa kehityspolitiikan uudistaminen oli yksi perussuomalaisten keskeisimpiä tavoitteita.

Olemme peräänkuuluttaneet kehitysyhteistyöhön nykyistä parempaa vaikuttavuutta tehokkaammalla rahankäytöllä. Ajamme uraauurtavaa ajattelua, jonka päämääränä on kehitysmaiden oman, kehitysavusta riippumattoman talouden ja yhteiskunnan vahvistaminen.

Tämän ajattelun hedelmiä voimme nyt lukea käsillä olevasta kehityspoliittisesta selonteosta, joka todella laittaa Suomen kehitysapua uuteen uskoon.

Selonteon perusta löytyy hallitusohjelmasta. Siihen kirjattiin, että kehityspolitiikan tuloksellisuutta parannetaan, ja se onkin tämän kehityspoliittisen selonteon ydinviesti. Kehityspoliittinen selonteko linjaa, että kehitysyhteistyötä tehdään entistä tavoitteellisemmin, Suomen omiin osaamisalueisiin nojautuen. Tässä näkyy perussuomalaisten kädenjälki.

Toinen asia, joka meitä perussuomalaisia kehityspoliittisessa selonteossa ilahduttaa on se, että naisten ja tyttöjen aseman parantaminen nostetaan hallituksen kehityspoliittiseksi päätavoitteeksi. Naisten aseman edistäminen on tärkeää mm. demokratian ja taloudellisen kehittymisen vuoksi. Naisten ja tyttöjen kouluttaminen ja heidän aktiivinen osallistumisensa työmarkkinoille ja poliittiseen päätöksentekoon edistää tutkitusti perheiden hyvinvointia, hillitsee väestönkasvua ja nopeuttaa yhteiskuntien vaurastumista.

Suomalaiset kansalaisjärjestöt tekevät läpinäkyvää ja tuloksellista kehitysyhteistyötä. Useilla on pitkä paikallinen asiantuntemus, jonka ansiosta toiminta vaikuttaa ruohonjuuritasolla, ja rahat voidaan käyttää tehokkaasti todellisiin, paikallisiin tarpeisiin. Kun pyrimme tulokselliseen kehitysyhteistyöhön, tätä osaamista tulee vaalia ja leikkaukset tulee kohdistaa niihin työmuotoihin, joiden vaikuttavuutta on vaikea seurata. Se raha, joka kehitysyhteistyöhön käytetään, on käytettävä tuloksellisesti.

 

Perussuomalaiset pitää tärkeänä, että hallitus panostaa kehitysavun leikkauksista huolimatta suhteellisen suuren osuuden humanitaariseen apuun. Kehitysavulla voidaan vaikuttaa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden lähtömaiden elinolosuhteisiin ja siten ennaltaehkäistä maastamuuttoa ja pakolaisuutta. Pyrimme toiminnallamme siihen, että ihmisten ei tarvitsisi lähteä pakoon tai muuttaa paremman elämän toivossa kotimaistaan. Humanitaarinen apu kohdistetaan niille, joilla on suurin tarve avullemme. Tällä tavoin hallitus pystyy vaikuttamaan Suomeen suuntautuvaan maahanmuuttoon ennaltaehkäisevästi.

Muiden Pohjoismaiden tavoin Suomi tulee vahvistamaan yksityissektorin osuutta kehitysyhteistyön toimeenpanossa. Suomalaisille yrityksille luodaan mahdollisuuksia panostaa kehittyvien maiden markkinoille. Nämä vastuulliset investoinnit luovat työpaikkoja kehitysmaissa. Sen sijaan, että rahaa sokeasti jakamalla yritettäisiin ostaa hyvä omatunto, perussuomalaiset haluaa auttaa kehitysmaita siten, että ne pääsevät pois ikuisesta autettavan asemasta ja voivat pitkällä tähtäimellä vastata itse omasta hyvinvoinnistaan.

 

Tuon vielä lopuksi esiin yhden tärkeän painopistealueen Suomen uudistetussa kehityspolitiikassa: kehitysmaiden verotusjärjestelmää ja veropohjaa tullaan suomalaisin ponnistuksin vahvistamaan. On tärkeää, että pääomapako kehitysmaista saadaan vähenemään. Kehitysmaat eivät voi elää jatkuvasti kehittyneiden maiden armopaloilla, vaan ne tarvitsevat kipeästi omia verotuloja, jotta niiden yhteiskunnat pääsevät täyspainoisesti kehittymään. Tähän liittyy keskeisenä ja kiinteänä osana myös apu korruption vastaisessa taistelussa.

Kautta linjan myönteistä kehityspoliittisessa selonteossa on se, että Suomi pyrkii olemaan entistä aktiivisempi ja vastuullisempi kehityspoliittinen toimija: Suomi haluaa varmistaa kehityspolitiikan vaikuttavuuden sekä omien tavoitteidensa mukaisen toiminnan. Kansainvälisillä areenoilla ja kotoperäisellä kehitystyöllä vaikutetaan entistä vahvemmin siihen, että kehitysmaat nousevat omille jaloilleen.  Perussuomalaisten näkemyksen mukaan vähemmällä rahalla voi saada aikaan tehokkaampaa ja järkevämpää kehitysapua. Taloudellisten resurssien pienentymisestä huolimatta on päästy lopputulokseen, jossa Suomella on nyt ensi kertaa selkeä kehityspoliittinen visio.

Kari Kulmala Eduskunnassa 17.2.2016