Perussuomalaiset rp:n säännöt
Perustettu 11.5.1995 Helsinki. 1. kerran yhdistysrekisteriin 16.6.1995. Sääntömuutos hyväksytty yhdistysrekisterin ennakkotarkastuksessa 12.6.1997, Iisalmen puoluekokouksessa 14.6.1997 ja vahvistettu 2. kerran yhdistysrekisterissä 6.8.1997. Seinäjoen 16.-17.5.2009 pidetyn puoluekokouksen hyväksymät säännöt ja puoluehallitukselle annettujen valtuuksien mukaiset 6.11.2009 pidetyn puoluehallituksen yksimielisesti tekemät sääntöpykälien tarkistukset, jotka PRH on hyväksynyt 18.11.2009. Seinäjoen 14.-15.8.2021 pidetyn puoluekokouksen hyväksymät säännöt ja puoluehallitukselle annettujen valtuuksien mukaiset 15.06.2021 pidetyn puoluehallituksen yksimielisesti tekemät sääntöpykälien tarkistukset, jotka PRH on ennakkotarkastanut 24.06.2021 ja hyväksynyt 07.09.2021.
1§ NIMI JA KOTIPAIKKA
Yhdistyksen nimi on Perussuomalaiset rp.
Yhdistyksen ruotsinkielinen nimi on Sannfinländarna rp.
Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.
Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä puolueeksi.
2§ TARKOITUS JA TOIMINNAN LAATU
Puolueen päämääränä on kristillissosiaaliselta pohjalta koota yhteen ne väestöryhmät, joiden etujen ajamisesta ja tasavertaisesta sosiaalisesta ja taloudellisesta sekä yhteiskunnallisesta asemasta ei ole oikeudenmukaisesti huolehdittu. Näitä kansalaisryhmiä ovat:
1) lapsiperheet, jotka kasvattavat tulevan hyvinvointimme rakentajia ja tärkeintä kansallisomaisuuttamme lapsia;
2) eläkeläiset, jotka ovat pitkällä päivätyöllään ja uhrauksillaan luoneet maamme nykyisen hyvinvoinnin ja turvanneet vapautemme, sekä maksaneet itse työllään etukäteen oikeutetut eläkkeensä;
3) työttömät, jotka elinkeinoelämämme arvokkaana työvoimareservinä ilman omaa syytään joutuvat tinkimään omasta elintasostaan;
4) pien- ja perheyrittäjät sekä itsenäiset ammatinharjoittajat, jotka elinkeinoelämämme merkittävimpinä tukipilareina pitävät pystyssä kansantalouttamme niin ulkomaankaupassa kuin ennen kaikkea kotimarkkinoilla, sekä rahoittavat samalla korkeilla välillisillä maksuilla nykyistä sosiaaliturvaamme;
5) pienipalkkaiset toimihenkilöt, virkamiehet ja työntekijät, jotka ahkeralla työllään mm. yhteiskunnan palveluelinkeinon, hoitoalan ja tuotantotoiminnan piirissä työskennellen pyörittävät yhteiskuntaamme;
6) opiskelijat, jotka itseään kouluttamalla turvaavat yhteiskuntamme toimintakyvyn ja kansainvälisen kilpailukyvyn myös tulevaisuudessa pienten opintososiaalisten tukien turvin;
7) maa- ja metsätalouselinkeinon harjoittajat, jotka toiminnallaan turvaavat puhtaiden kotimaisten elintarvikkeiden saannin myös kriisiaikana ja pääosaltaan huolehtivat puunjalostusteollisuutemme raaka-aineen riittävyydestä.
Kutsumme mukaan oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamiseen myös kansaa lähellä olevan sivistyneistön ja vapaat taiteilijat.
Lisäksi puolueen päämääränä on edistää maamme talouden rakentamista vahvaksi ja kilpailukykyiseksi siten, että työntekoa ja yrittämistä kunnioitetaan, kansallista itsemääräämisoikeutta sekä suomalaisia arvoja ja kulttuuria puolustetaan, sekä kansalaisille taataan taloudellinen perusturva ja oikeus työhön.
3§ TOIMINNAN MUODOT
Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue osallistuu kunnallis-, eduskunta- ja presidentinvaaleihin, Euroopan parlamentin vaaleihin sekä muihin yleisiin vaaleihin, jäsentensä valitsemiseksi kunnanvaltuustoihin, eduskuntaan, Suomen Tasavallan Presidentiksi sekä Suomen edustajiksi Euroopan parlamenttiin ja muihin luottamustehtäviin. Lisäksi puolue järjestää kokouksia, puhetilaisuuksia ja juhlia sekä muilla vastaavilla tavoilla pyrkii tarkoitusperiensä edistämiseen. Toimintansa tukemiseksi puolue julkaisee ja myy lehtiä ja muita painotuotteita sekä ääni- ja kuvamateriaalia, toimeenpanee arpajaisia, varojen keräyksiä ja myyjäisiä.
4§ HENKILÖJÄSENET
Puolueen henkilöjäsenen on oltava vähintään 18 vuotta täyttänyt hyvämaineinen Suomen kansalainen, joka ei ole toisen Suomessa toimivan puolueen jäsen.
Puolueen jäsenyyttä haetaan kirjallisesti hakijan omakätisesti allekirjoittamalla puoluehallitukselle osoitetulla hakemuksella. Puoluehallitus päättää jäsenhakemuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä vapaan harkintansa mukaan.
Jäsenellä on oikeus erota puolueesta ilmoittamalla siitä kirjallisesti puoluehallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisestaan puoluekokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi.
5§ YHTEISÖJÄSENET
Puolueen yhteisöjäseniä ovat puolueen jäseneksi puoluehallituksen hyväksymät rekisteröityinä yhdistyksinä olevat Perussuomalaisten piirijärjestöt. Muita yhteisöjäseniä puolueessa ei ole. Puolueen piirissä voi olla naisten, nuorten ja eläkeläisten toimintaa sekä muuta erityistoimintaa varten rekisteröityjä tai rekisteröimättömiä yhdistyksiä, jotka eivät ole puolueen jäseniä.
6§ JÄSENMAKSU
Puolueen jäsenet maksavat vuosittain puoluevaltuuston vuosikokouksessaan määräämän jäsenmaksun puoluevaltuuston määräämään eräpäivään mennessä. Puolueeseen hyväksytty uusi jäsen maksaa edellä mainitun jäsenmaksun myös liittymisvuodelta puoluetoimiston lähettämän laskun mukaiseen eräpäivään mennessä. Jäsenmaksu voi olla erilainen puolueen henkilöjäsenille ja yhteisöjäsenille.
7§ JÄSENEN EROTTAMINEN
Puoluehallitus voi päätöksellään erottaa puolueen jäsenen jollakin seuraavista erottamisperusteista:
– Jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa eräpäivään mennessä maksamatta.
– Jäsen on jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on sitoutunut puolueeseen liittymällä.
– Jäsen on toisen Suomessa toimivan puolueen jäsen tai toisen Suomessa toimivan puolueen organisaatioon kuuluvan muun yhdistyksen jäsen.
– Jäsen on asettunut toisen Suomessa toimivan puolueen tai vaalilain mukaisen valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi yleisissä vaaleissa.
– Jäsen on eronnut Perussuomalaisten kunnallisesta valtuustoryhmästä. – Jäsen on eronnut Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä
– Jäsen on menettelyllään puolueessa tai sen ulkopuolella vahingoittanut puoluetta.
– Jäsen ei ole täyttänyt puolueeseen liittyessään tai ei enää täytä laissa tai puolueen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
8§ PUOLUEKOKOUS
Ylintä päätösvaltaa puolueessa käyttää joka toinen vuosi toukokuun 1. päivän ja syyskuun 30. päivän välisenä aikana kokoontuva puoluekokous.
Puoluekokouksessa valitaan kahdeksi (2) vuodeksi kerrallaan seuraavaan varsinaiseen puoluekokoukseen asti kestäväksi toimikaudeksi seuraavat henkilöt:
– Puolueen puheenjohtaja.
– Kolme (3) puolueen varapuheenjohtajaa.
– Puoluesihteeri.
– Puoluevaltuuston muut jäsenet.
Mikäli tehtävään on ehdolla useampi henkilö ja kukaan ehdokkaista ei saa ensimmäisessä vaalissa yli puolta annetuista äänistä, järjestetään kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välille toinen vaali, jossa valituksi tulee eniten ääniä saanut ehdokas. Tasatilanteessa vaalin ratkaisee arpa.
Lisäksi puoluekokouksessa kuullaan selostukset puolueen ja sen eduskuntaryhmän toiminnasta puoluekokousten väliseltä ajalta sekä käsitellään muut puoluevaltuuston, puoluehallituksen ja puolueneuvoston puoluekokoukselle esittämät asiat.
Puoluekokous päättää muista sellaisista asioista, jotka lain tai puolueen sääntöjen mukaan kuuluvat puoluekokouksen käsiteltäväksi.
Puoluekokouksessa on läsnäolo-, puhe- ja äänioikeus jokaisella puolueen jäseneksi hyväksytyllä henkilöjäsenellä ja yhteisöjäsenellä siten, että jokaisella jäsenellä on yksi (1) ääni.
Jos jäsen on laiminlyönyt jäsenmaksunsa maksamisen eräpäivään mennessä kuluvalta vuodelta tai sitä aikaisemmalta vuodelta, jäsen ei saa käyttää äänioikeuttaan puoluekokouksessa, jos maksamatta olevia jäsenmaksuja ei ole maksettu puolueelle viimeistään puoluekokouskutsussa mainittuun päivään mennessä.
Puolueen yhteisöjäsentä edustaa puoluekokouksessa piirijärjestön puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.
9§ PUOLUEVALTUUSTO
Puoluevaltuustoon kuuluvat jäseninä puolueen puheenjohtaja, varapuheenjohtajat, puoluesihteeri, vähintään kymmenen (10) ja enintään viisikymmentä (50) puoluekokouksen valitsemaa jäsentä sekä puolueen yhteisöjäseninä olevien piirijärjestöjen puheenjohtajat.
Puolueen eduskuntaryhmän puolueessa olevilla jäsenillä sekä puoluehallituksen jäsenillä on puoluevaltuuston kokouksessa läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeus.
Puoluevaltuuston jäsenet valitaan puoluekokouksessa puoluehallituksen esityksen pohjalta, joka on tehty piirien käymien neuvottelujen tuloksena ja on lista A. Mikäli kilpailevia esityksiä tehdään, niin puoluevaltuuston jäsenet valitaan listavaalilla, jossa eniten ääniä saaneen listan ehdokkaat valitaan puoluevaltuustoon. Puoluevaltuuston vuosikokous pidetään viimeistään toukokuussa vuosittain.
Puoluevaltuuston vuosikokouksessa käsiteltävät asiat:
– Esitetään puolueen edellisen vuoden toimintakertomus sekä tilinpäätös ja tilintarkastajien niistä antama lausunto.
– Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä puoluehallitukselle ja muille tilivelvollisille.
– Valitaan puolueelle vähintään kaksi (2) ja enintään neljä (4) tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat. Vähintään yhden tilintarkastajan on oltava KHT-tilintarkastaja.
– Päätetään puolueen jäsenmaksun suuruudesta ja eräpäivästä.
– Valitaan seitsemän (7) puoluehallituksen jäsentä ja yksi (1) puoluehallituksen jäseneksi valittava puolueen eduskuntaryhmään kuuluva jäsen seuraavaan puoluevaltuuston vuosikokoukseen saakka kestäväksi toimikaudeksi.
– Käsitellään muut puoluevaltuuston käsiteltäväksi puoluehallituksen esittämät asiat sekä lain tai puolueen sääntöjen mukaan puoluevaltuuston käsiteltäväksi kuuluvat asiat.
Puolueen osallistumisesta hallitukseen päättää puoluevaltuusto yhdessä puolueen eduskuntaryhmän ja puoluehallituksen kanssa.
10§ PUOLUEHALLITUS
Puoluehallitukseen kuuluu jäseninä puolueen puheenjohtaja, puolueen varapuheenjohtajat, puoluesihteeri, puoluevaltuuston valitsema puolueen eduskuntaryhmään kuuluva jäsen sekä seitsemän (7) puoluevaltuuston valitsemaa muuta jäsentä.
Puolueen Euroopan parlamenttiryhmän edustajalla, puolueen naisjärjestön puheenjohtajalla ja puolueen nuorisojärjestön puheenjohtajalla on puoluehallituksen kokouksessa läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeus.
Puoluehallituksen puheenjohtajana on puolueen puheenjohtaja, varapuheenjohtajina puolueen varapuheenjohtajat sekä asioiden esittelijänä puoluesihteeri.
Puoluehallitus on yhdistyslain mukainen puolueen hallitus.
Puoluehallitus päättää puolueen omaisuuden ostamisesta, myynnistä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä sekä muista lain tai puolueen sääntöjen mukaan puoluehallituksen päätettävistä asioista.
Puoluehallitus ottaa tarvittavat vakituiset puolueen toimihenkilöt.
Puoluehallitus nimeää yhdessä puolueen eduskuntaryhmän kanssa puolueen ministerit.
11§ PUOLUENEUVOSTO
Puolueneuvostoon kuuluvat puoluevaltuuston jäsenten lisäksi puoluehallituksen puolueen jäseneksi hyväksymät kunnanvaltuutetut sekä ansioituneet, puoluekokouksen hyväksymät vaatimukset täyttävät puolueen jäsenet, jotka puolueneuvosto valitsee kokouksessaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan.
Puolueneuvoston puoluekokousten välisenä vuotena pidettävässä kokouksessa käsitellään ja valmistellaan puolueen ohjelmia sekä kuullaan selostus puolueen eduskuntaryhmän ja erityisjärjestöjen toiminnasta.
12§ KOKOUSTEN KOOLLEKUTSUMINEN
Puoluekokouksen koollekutsumisesta sekä puoluekokouksen ajasta ja paikasta päättää puoluehallitus.
Puoluekokous ja puolueneuvoston kokous kutsutaan koolle viisitoista (15) päivää ennen ja puoluevaltuuston kokous seitsemän (7) päivää ennen kokousta puolueen julkaisussa tai sanomalehdessä julkaistulla lehti-ilmoituksella tai jäsenille lähetetyillä kirjeillä.
13§ PUOLUEEN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSVALTAISUUS ( JA NIIDEN JÄSENTEN KELPOISUUS)
Puolueen puheenjohtajan, varapuheenjohtajien, puoluesihteerin, puoluevaltuuston jäsenten, puoluehallituksen jäsenten ja puolueneuvoston jäsenten on oltava puolueen jäseniä ja Suomen kansalaisia, jotka eivät saa olla vajaavaltaisia, konkurssissa tai liiketoimintakiellossa.
Puoluehallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet (1/2) jäsenistä osallistuu päätöksentekoon ja mukana on puheenjohtaja tai joku varapuheenjohtajista.
Puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään yksi kolmasosa (1/3) jäsenistä osallistuu päätöksentekoon ja mukana on puheenjohtaja tai joku varapuheenjohtajista.
14§ PUOLUEEN TILIT
Puolueen tilit päätetään kalenterivuosittain ja ne on annettava tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen puoluevaltuuston vuosikokousta.
15§ PUOLUEEN EDUSKUNTARYHMÄ
Puolueella on eduskunnassa yksi eduskuntaryhmä, jonka hyväksymät säännöt tulee saattaa puoluehallituksen tietoon.
16§ VAALEIHIN OSALLISTUMINEN
Ehdokkaat eduskuntavaaleissa valitaan kussakin vaalipiirissä jäsenäänestyksen perusteella, jonka toimittamisesta vastaa piiriyhdistys. Puoluehallituksen on valvottava, että jäsenäänestys suoritetaan säännösten ja päätösten mukaisesti. Jos rikkomista tapahtuu, on puoluehallituksen tehtävä korjauspäätökset, joita kaikkien on noudatettava.
Piiriyhdistyksen kokous voi lakien puitteissa puoluehallituksen suostumuksella poiketa jäsenäänestyksen tuloksesta.
Jos vaalipiirin alueella on useampia piiriyhdistyksiä, eivätkä ne ole voineet ennakolta sopia menettelystä ehdokkaita asetettaessa, päättää puoluehallitus, miten kansanedustajaehdokkaiden asettamisesta piiriyhdistysten kesken on meneteltävä.
Ehdokkaat Euroopan parlamentin edustajien vaaleihin valitsee puoluehallitus.
Puolueen oman presidenttiehdokkaan asettamisesta tai jonkun toisen asetetun ehdokkaan tukemisesta päättää puoluekokous puoluehallituksen esityksestä. Puoluekokous voi siirtää vallan presidenttiehdokkaasta päättämisestä puolueneuvostolle tai puoluevaltuustolle.
Valtakunnallisesta vaaliliitosta eduskuntavaaleissa, tasavallan presidentin vaaleissa tai Euroopan parlamentin vaaleissa päättää puoluehallitus. Vaaliliitosta vaalipiirissä päättää piiriyhdistys, jonka päätöstä on noudatettava, ellei puoluehallitus kiellä vaaliliittoa. Jos vaalipiirin alueella on useampia piiriyhdistyksiä ja ne ovat vaaliliitosta erimielisiä, päättää vaaliliitosta puoluehallitus.
Kunnallisvaalit hoitaa kuntakohtainen yhdistys puolueen ja piiriyhdistyksen määräysten ja ohjeiden mukaan. Vaaliliitosta kunnallisvaaleissa päättää kyseisen kunnan kuntayhdistys.
Vaaliehdokkaat kunnallisvaaleissa hyväksyy puoluetta kunnassa edustavan yhdistyksen hallitus. Puolueella voi olla kunnassa vain yksi valtuustoryhmä.
17§ PUOLUEEN NIMENKIRJOITUSOIKEUS
Puolueen nimen kirjoittavat puolueen puheenjohtajisto ja puoluesihteeri kuitenkin niin, että nimen kirjoittaa aina kaksi henkilöä yhdessä. Puoluehallitus voi lisäksi antaa niemenkirjoitusoikeuden puolueen toimihenkilölle.
18§ PUOLUEEN PUOLESTA VASTAAMINEN
Puolueen puolesta kantaa ja vastaa puoluehallitus joko itse tai valtuutettunsa kautta.
19§ PUOLUEEN PURKAUTUMINEN
Puolueen purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi lankeavat puolueen varat kansalaisten sosiaalista oikeudenmukaisuutta edistävälle rekisteröidylle järjestölle.
20§ YHDISTYS- JA PUOLUELAIN SÄÄNNÖKSET
Niissä kohdin, joista näissä säännöissä ei ole määräystä, noudatetaan yhdistys- ja puoluelakia.
Lisäksi Seinäjoen 14.-15.8.2021 puoluekokouksessa Nuutti Hyttisen tekemä ja Oskar Vidingin kannattama ponsiesitys, joka hyväksyttiin kokouksessa yksimielisesti:
”Hyväksyessään sääntömuutoksen kokous edellyttää, että puolueen sääntöjä/puoluekokousjärjestelyjä pyritään kehittämään edelleen siten, että puheenjohtajistoon tai puoluesihteeriksi hakevalla henkilöllä, joka ei ennalta toimi kyseisessä tehtävässä, on oltava vähintään 20 puoluekokouksessa äänioikeutetun henkilön tai 10 % puolueen jäsenistä allekirjoittama kannatusilmoitus. Sama jäsen voi toimia vain yhden ehdokkaan kannattajana samaan tehtävään. Tämä nopeuttaisi merkittävästi kokouksia, kun johtotehtäviin pyrkisi ainoastaan sellaisia henkilöitä, joilla on edes jonkinlaista kannatusta jäsenistön keskuudessa.”
Perussuomalaiset rp jäsenrekisteriseloste, päivitetty 24.5.2018:
Puolueen jäsenrekisteriseloste (pdf) >