Perussuomalaiset

ti 26.2.2013

Kirjallinen kysymys – Destian tilanne

Destia Oy aloitti toimintansa 1.1.2008, kun Tieliikelaitos yhtiöitettiin valtion kokonaan omistamaksi osakeyhtiöksi. Yhtiöittämisen tavoitteena oli luoda Destialle mahdollisimman hyvät edellytykset kilpailla tehokkaasti markkinoilla, parantaa kannattavuuttaan ja kasvattaa liiketoimintaansa. Laajempana tavoitteena oli varmistaa tienpidon kilpailun toimivuus. Tieliikelaitoksen perustaminen 2000-luvun alussa liittyi oleellisena osana tienpidon kilpailun avaamiseen ja markkinoiden kehittämiseen.

Destian liikevaihto ensimmäisenä toimintavuonna 2008 oli 717 milj. euroa ja on laskenut sen jälkeen vuosittain, ollen vuonna 2011 enää 496 milj. euroa. Liikevaihdon lasku on ollut 31 prosenttia neljän toimintavuoden aikana. Destian liiketaloudellinen kumulatiivinen tulos neljän toimintavuoden aikana on negatiivinen.

Destian tase on vahva, joka perustuu pääosin perustamisvaiheessa luovutettuun ja arvostettuun omaisuuteen. Omaisuuden arvo taseen mukaan oli perustamisvaiheessa 295 milj. euroa ja vuoden 2011 lopussa 262 milj. euroa. Omaisuudesta merkittävän osuuden muodostaa Destian kiviainesyksikkö, jonka hallussa on noin 300 maa-ainesaluetta. Näillä maa-ainesalueilla on merkittävä rooli koko Suomen tienpidon ylläpitämisessä.

Suomessa on 80 000 km maantietä, josta pääteitä on 13 330 km ja moottoritietä 770 km. Destia hoitaa yhteensä 54 300 kilometriä tiestöä ja kevyen liikenteen väyliä. Destian markkinaosuus vuonna 2011 oli kaikista maanteiden hoitourakoista 62 prosenttia. Infra-alan kokonaisvolyymi vuonna 2011 oli noin 5 miljardia euroa. Destian merkitys kokonaismarkkinoissa ei ole merkittävä. Alalla toimii Destian lisäksi muutamia isoja toimijoita ja paljon pieniä paikallisia yrittäjiä, joiden rooliksi on muodostunut alihankkijana toimiminen.

Destian merkitys tienpidon markkinoiden kehittymisessä ja kilpailutilanteen ylläpitämisessä on kiistaton. Destian markkinaosuuden pieneneminen tulee nähdä tavoitteen mukaisena ilmiönä ja jatkossakin hyvänä asiana liikenteen palvelujen käyttäjien ja maksajien näkökulmasta. Liikenneviraston tilaajaorganisaatio tietää varmasti hyvin sen, kuinka paljon enemmän tienpidon hoito olisi tullut maksamaan, jos urakat olisi tilattu kilpailussa toiseksi tulleelta tarjoajalta. Tämähän olisi ollut tilanne, jos valtionyhtiö Destia ei olisi ollut markkinoilla.

Eduskunta on myöntänyt valtuuden valtion omistusosuudesta luopumisesta Destian kohdalla. Suunnitelmia asian suhteen lienee valmisteltu valtioneuvoston kanslian omistajaohjausyksikössä. Omistusosuudesta luopuminen ei voi olla nykytilanteessa tarkoituksenmukaista ja perusteltua. On otettava huomioon, miten merkittävä toimenpide tienpidon markkinoiden avaaminen on ollut ja se, kuinka lyhyellä aikajänteellä asiaa nyt tarkastellaan.

Omistusoikeuden luovutus tapahtuu osakekaupalla. Yleisesti osakkeelle määritellään käypä hinta, joka tulisi olla myyjän näkökulmasta paras mahdollinen hinta, joka markkinoilta voidaan saada. Tässä tilanteessa markkinahintaa ei ole, joten hinta määräytyy yleisen periaatteen mukaan substanssiarvon ja tulevaisuuden tuotto-odotuksen perusteella.

Lyhyen toiminta-ajan vuoksi kokonaistulos on tappiollinen, joten tulevaisuuden tuotto-odotusten tarkastelun perusteella kauppahintaan tulisi vaikuttamaan vain substanssiarvo. Substanssiarvokin tulisi arvottaa uudelleen ottaen huomioon kilpailutilanteeseen liittyvä Destian strategisten resurssien omistus. Huomioitavaa on myös Destian hyvä tilauskanta, joka oli vuoden 2011 lopussa 805,1 miljoonaa euroa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millä keinoilla aiotaan varmistaa, että kilpailutilanne tienpidossa säilyy, eikä markkinoille synny oligopolistinen kilpailutilanne, jos valtion omistusoikeudesta luovutaan, millä keinoilla aiotaan varmistaa, että kauppaneuvottelut tapahtuvat avoimesti ja kaikille halukkaille tasapuolisesti ja millä keinoilla aiotaan varmistaa, että kauppa tapahtuu veronmaksajien kannalta parhaaseen mahdolliseen hintaan?

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps
Helsingissä, 22 päivänä helmikuuta 2013