Kirjallinen kysymys – Jousimetsästyksen kehittäminen ja metsästysasetus
Metsästyslakia muutetaan hallituksen esityksessä (157/2012). Tarkemmat säännökset jousimetsästyksestä, kuten metsästysjousen ja nuolien ominaisuuksista ja käyttämisestä, annetaan Valtioneuvoston asetuksella (34 §), jota ollaan parhaillaan päivittämässä.
Lakia ja asetusta päivitettäessä tarjoutuu mahdollisuus vaikuttaa myös suomalaisen metsästyksen kehitysnäkymiin. Metsästäjät ikääntyvät ja alalle on houkuteltava uusi metsästäjäsukupolvi, muun muassa siksi, että metsästyksellä on riistanhoidollinen merkitys ja siten myönteinen vaikutus luonnon tasapainoon.
Suomen Metsästäjäliitto, Suomen Jousimetsästäjäin Liitto sekä Perinnejousimetsästäjien liitto ovat lausunnossaan ehdottaneet, että metsäkauriin lisäksi muut hirveä pienemmät hirvieläimet tulisi saattaa jousella metsästettävien riistalajien joukkoon. Metsäkauriin lisäksi muita pieniä hirvieläimiä ovat metsäpeura, kuusipeura, saksanhirvi, japaninpeura ja valkohäntäpeura. Pienten hirvieläinten (ei metsäkauriin) metsästykseen vaadittaisiin ampumakokeen suorittaminen. Myös todistus muussa maassa suoritetusta vastaavasta ampumakokeesta kävisi.
Metsästäjien Liitot ehdottavat lisäksi, että majavan ja pienten hirvieläinten (paitsi metsäkauriin) ampumisessa jousiaseen jännittämiseen tarvittavan voiman tulisi olla vähintään 200 Newtonia, mikä vastaa noin 45 paunaa. Muiden riistaeläinten ampumisessa (kettu, supikoira ym.) jännittämiseen tarvittava voima tulisi olla vähintään 180 Newtonia eli noin 40 paunaa.
Majavalle ehdotetaan tehokkaampaa jousta sen takia, että majavaa ammuttaessa käytetään naruun kytkettyä nuolta, ja naru vie osan nuolen liike-energiasta. Naru ja tehokkaampi jousi takaavat riittävän tehon. Pienille hirvieläimille ehdotettu 200 Newtonia, noin 45 paunaa, on hieman suurempi kuin muissa maissa yleinen paunaraja vastaavankokoiselle riistalle (180 Newtonia, neljäkymmentä paunaa).
Lisäksi ammuttaessa majavaa ja pieniä hirvieläimiä tulee nuolessa käyttää leikkaavaa kärkeä, jonka halkaisija on vähintään 22 millimetriä. Suomessa tämä vähimmäiskoko on jo käytössä mm. metsäkaurista metsästettäessä. Yhdysvalloissa kärjen minimileveys on noin 22 mm, kun metsästetään pieniä hirvieläimiä.
Nykyään jousiaseet ovat tehokkaita ja niillä voidaan tappaa suurempikin eläin kivuttomasti. Nuolen kärki muodostuu leikkaavista teristä ja edellyttäen, että kineettinen energia on riittävä, nuoli läpäisee eläimen rintakehän. Nuoli vahingoittaa nopeasti elintärkeitä elimiä kuten hengityselimiä, jolloin eläin pyörtyy muutamassa sekunnissa hapenpuutteeseen ja kuolee nopeasti, eikä sille aiheudu turhaa kärsimystä. Oikeanlainen nuoli onkin yhtä tehokas kuin vastaavassa tarkoituksessa käytetty metsästysaseen luoti.
Metsästäjien liitot ehdottavat myös tiettyjä ampumakoejärjestelyjä. Ampumakokeet voitaisiin järjestää kiväärillä suoritettavan ampumakoetilaisuuden yhteydessä. Kokeen järjestäisi alueellinen riistanhoitoyhdistys ja sen suorittaminen olisi mahdollista viisi kertaa vuodessa jokaisella Suomen riistakeskuksen alueella.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen
Miten ministeri huolehtii jousimetsästyksen kehittämisestä Suomessa, mukaan lukien pienten hirvieläinten metsästäminen metsästysjousella? Ja tulisiko pieniä hirvieläimiä metsästettäessä käyttöön sellaiset paunarajat ja nuolenkärjen koot, jotka vastaavat kansainvälisiä raja-arvoja: noin 45 paunaa tehoa pienten hirvieläinten metsästyksessä sekä leikkaavan kärjen minimileveys vähintään 22 mm?
Helsingissä 6. päivänä helmikuuta 2012
Ari Jalonen/ps
Juho Eerola/ps
Jussi Halla-aho/ps
Reijo Hongisto/ps
Hanna Mäntylä/ps
Jussi Niinistö/ps
Pentti Oinonen/ps
Tom Packalén/ps
Timo Soini/ps
Ismo Soukola/ps