Louhelainen: Hallituspuolueiden väitteet kestämättömiä
Välikysymys: Kyproksen tukeminen osana euroalueen talouskriisiä
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro
Kansanedustaja Anne Louhelainen
Hallituspuolueiden väitteet kestämättömiä
Arvoisa puhemies!
Hallituksen politiikka on pakottanut Perussuomalaiset tekemään jo useamman välikysymyksen eurokriisistä ja sen hoidosta. Tämä kysymys jätettiin, koska me emme hyväksy veroparatiisin rahoittamista maamme verovaroin.
Aiempiin välikysymyksiimme ei ole perusteellisesti vastattu. Käyn läpi muutamia hallituspuolueiden esittämiä toistuvia argumentteja, jotta tällä kertaa välttyisimme turhalta inttämiseltä.
Herra puhemies!
Hallituspuolueiden suosikkihokema on, että Suomen on tuettava kriisimaita ja niiden pankkeja. Muuten käy samalla tavalla kuin vuonna 2009, jolloin bruttokansantuotteemme romahti suurpankki Lehman Brothersin kaatumisen vuoksi.
Ensinnäkin: Lehman Brothersin kaatuminen ei ollut finanssikriisin syy, vaan pikemminkin sen seuraus. Kriisin syy oli ennen kaikkea amerikkalaisten pankkien löperö asuntoluottojen jako.
Toiseksi: Tällä logiikalla Suomen olisi ilmeisesti pitänyt pelastaa myös Lehman Brothers, jos se kerran aiheutti Suomen talouden romahduksen. Kaikki suurpankit voivat siis tästä eteenpäin luottaa siihen, että Suomen valtio pelastaa tarvittaessa nekin.
Ja kolmanneksi: Suomen osuus tukipaketeista on niin pieni, ettei sillä ole juuri merkitystä tukipakettien kokoon saamisessa. Tukipaketteihin osallistuminen on Suomelle merkittävä taloudellinen riski, mutta päätöksillämme ei ole käytännön merkitystä kriisimaiden kannalta.
Herra puhemies!
Hallituspuolueet ovat kyllä hehkuttaneet, että eurosta valuuttana on ollut meille taloudellista hyötyä. Todellisuudessa euron teoreettisia hyötyjä ja haittoja on vaikea todistaa.
Euro kehitettiin 80-luvun lopulla tuon ajan ongelmien ratkaisemiseksi. Maailma on kuitenkin muuttunut.
Esimerkiksi rahoitusmarkkinoiden nopea kehitys on alentanut tuntuvasti valuuttakaupan kustannuksia. Globaali verkostoituminen on tärkeää ja internet on helpottanut muun muassa hintavertailua ja vauhdittanut sisämarkkinoiden kehitystä euroa enemmän.
Euron keskeiset haitat eli oman valuutta- ja rahapolitiikan puuttuminen ei ole menettänyt merkitystään. Viennistämme noin 70 % menee euroalueen ulkopuolelle, joten taloutemme kunto ei vaikuta hintakilpailukykymme kannalta keskeiseen valuuttakurssiin.
Yksi esitetyistä väitteistä on myös se, että euro on tuonut meille alhaisen korkotason.
Suomen 90-luvun korkea korkotaso liittyi vahvan markan politiikkaan. Kun markka päästettiin kellumaan, korkotaso laski. Alhaista korkotasoa on vaikea pitää vain euron ansiona, sillä euroaikana esimerkiksi Ruotsin korkotaso on ollut hyvin samansuuntainen.
Vakaata valuuttaakaan on vaikeata pitää euron yksinoikeutena, sillä Ruotsin kruunu ei ole ollut juuri euroa epävakaampi.
Arvoisa puhemies!
Sitten on tämä mystinen hokema: hallituksen mielestä on väärin sanoa, että lapioimme rahaa etelän kriisimaille, sillä tuet eivät näy budjetissa vaan annamme vain takauksia.
Tämähän ei pidä lainkaan paikkaansa! Kreikalle on jo annettu kahdenvälistä lainaa yli miljardi ja EVM:n pääomittamiseksi on jo maksettu 1,44 miljardia euroa.
Lopuksi vielä tämä ikuinen jankutushitti: Mikä on perussuomalaisten vaihtoehto?
Perussuomalaisten vaihtoehto on alusta pitäen ollut se, että tukipaketteihin ei osallistuta vaan velkajärjestelyn kautta kriisimaiden hoito olisi jätetty Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n hoidettavaksi, jonka vastuulle nämä kriisit ovat perinteisesti kuuluneet.
Herra puhemies!
Kannatan edustaja Soinin tekemää epäluottamuslausetta.
Lisätietoja:
Kansanedustaja Anne Louhelainen
puh. 050 512 0428