Nykyinen edustuksellisen demokratia ei riitä tulevaisuuden suomalaisille
Tiedotusvälineille 18.3.2014
Valtioneuvoston demokratiapoliittinen selonteko 2014: Avoin ja yhdenvertainen osallistuminen
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro
Kansanedustaja Juho Eerola
Aluksi haluan todeta, että valtioneuvoston demokratiapoliittinen selonteko ottaa hyvin huomioon erilaisia demokratian muotoja. Edustuksellisen demokratian rinnalle on nostettu niin suora demokratia eli kansanäänestysten kaltaiset vaikuttamismuodot, kuin myös aktiivinen kansalais- ja järjestötoiminta sekä hallinnon avoimuus. Nämä kaikki ovat tärkeitä tulevaisuuden vaikuttamismuotoja.
Demokratialle on kautta aikojen ollut ominaista, että se elää ja mukautuu käyttäjiensä näköiseksi. Suomalainen demokratia oli sata vuotta sitten toisenlaista kuin tänään, ja sadan vuoden päästä se tulee olemaan erilaista kuin nykyään.
Hyvä veli –verkostoihin kyllästytty
Joskus muinoin äänimääräsi vaaleissa riippui omaisuudestasi; mitä enemmän omaisuutta, sitä enemmän ääniä. Tänä päivänä niin rikkaalla kuin köyhälläkin on vain yksi ääni, joka annetaan henkilölle, jonka halutaan edustavan itseään politiikan areenalla.
Kaikille lienee jo selvää, ettei nykyinen edustuksellinen demokratia yksinään riitä tulevaisuuden suomalaisille. Tänä päivänä kansalaiset vaikuttavat myös vaalien välillä järjestöjen kautta paikallisesti ja valtakunnallisesti sekä vaatimalla nykyiseltä hallinnolta avoimuutta. Laskenut äänestysvilkkaus valtiollisissa ja kunnallisissa vaaleissa kertoo meille päättäjille ainakin siitä, että kansalaiset haluavat vaikuttaa myös muuten kuin perinteisen politiikan kautta. Hyvä veli -verkostoihin on kyllästytty.
Kaikille kansalaisaloitteille asianmukainen käsittely
Yhtenä tulevaisuuden demokratian muotona voidaan pitää päätöksenteon pohjalla olevan tilastollisen tiedon jakamista kaikille kiinnostuneille. Tämän niin sanotun avoimen datan jakaminen tutkivalle kansalle haastaa jo nykyään poliitikot perustelemaan päätöksiään aivan toisella tavalla kuin aiemmin.
Kansalaisaloitteen käyttöönotto on tervetullut lisä demokratiaamme. Perussuomalaisten mielestä 50 tuhannen allekirjoittajan rajan ylittänyt aloite tulee käsitellä eduskunnassa aiheesta riippumatta, oli sitten kyse samaa sukupuolta olevien avioliitosta tai pakkoruotsista. Kansalaisten aloitteita ei saa missään olosuhteissa haudata valiokuntaan, vaan niiden tulee saada alusta loppuun sama käsittely kuin hallituksen esitystenkin.
Suoran demokratian uhat ja mahdollisuudet
Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta ei liene kovin kaukaa haettua jos väitämme, että sadan vuoden päästä suora demokratia on pääasiallinen vaikuttamismuoto. Suoraan demokratiaan liittyy mahdollisuuksia, mutta myös uhkia. Jos kansanäänestyksiä järjestetään liian usein, saattaa niihinkin tulla vaaliväsymys? Toinen kysymys on eduskunnan rooli suorassa demokratiassa. Voitaisiinko ajatella eräänlaista osittaisen suoran demokratian mallia, jossa kansanäänestyksen painoarvo olisi esimerkiksi 40 prosenttia ja eduskunnan 60 prosenttia – vähän samaan tapaan kuin Euroviisuissa on välillä ollut kansan ja tuomareiden raati? Näitä asioita sietää selonteon käsittelyn aikana pohtia.
Viestinnän rooli
Myös viestinnällä on roolinsa demokratiassa, oli sitten kyse valtion- tai kunnallishallinnon viestinnästä taikka mediasta. On valittaen todettava, ettei varsinkaan mediakenttä ole aina onnistunut tasapuolisessa asioiden esilletuomisessa ja on siten vaikuttanut negatiivisesti demokratiaamme. Toimittajan oma näkemys ja maailmankuva eivät enää tulevaisuudessa saa olla tasapuolisen tiedonvälityksen este.
Nykyisessä hallituksessa on nähtävissä tiettyä salailukulttuurin omaksumista esimerkiksi eräisiin Kreikan talousasioihin liittyvissä asioissa. Liekö tämä toimintakulttuuri peräisin Euroopan unionista? Haluamme, että Suomi ottaa eurooppalaisen demokratian esikuvana sille kuuluvan aseman ja ryhtyy palauttamaan demokratiaa itsenäisten kansakuntien Euroopan unioniin.
Tulevaisuuden demokratiaa pohdittava radikaaleistakin näkökulmista
Mikä on sitten tämän selonteon tehtävä? Koska nyt on lähetekeskustelu, perussuomalaiset toivovat selontekoa kehitettävän siten, että se nostaa tarkemmin esille erilaisia selonteossa otsikkotasolla mainittuja vaikuttamisen muotoja. Samalla on syytä kysyä, voisivatko kansalaisjärjestöt ja yhdistykset antaa valiokuntakuulemisissa oman lisänsä uusien ajatusten muodossa?
Lopuksi toivomme, että selonteko pohtii tulevaisuuden demokratiaa radikaaleistakin näkökulmista. Esimerkiksi: Mitä tapahtuisi puoluepoliittiselle kentälle, jos puoluetuet poistettaisiin kokonaan? Miten kunnallinen päätöksenteko muuttuisi valtionhallinnon näkökulmasta, jos kunnissa olisi kunnanvaltuuston lisäksi, tai sijasta, kylä- tai kaupunginosakohtaisia valtuustoja?
Lisätietoja:
Juho Eerola
puh. 050 512 0513