Perussuomalaisten eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro: Ennakoitavuutta energiapolitiikkaan
Hallitusohjelmasta luettua: ”Turpeen energiakäyttöä vähennetään suunnitelmallisesti siten, ettei se korvaudu kivihiilellä”. Näinköhän tämä on mennyt, arvoisa ministeri?
Meidän on ajateltava energiaa uudella tavalla. On nähtävä kuusenoksa kemikaalina, puru ja lastut biopolttoaineina, vesi lämmönlähteenä. Meidän on nähtävä energia ympärillämme. Hyödyntämällä kotimaista energiaa ja kehittämällä siihen perustuvaa vientiteollisuutta voimme oikaista merkittävästi kauppatasettamme. Kotikutoista byrokratiaammekin on karsittava. Devalvaatiomahdollisuuksien puuttuessa euroalueella on energian kustannusten seuranta ja vaikutusten arviointi välttämätöntä. On mietittävä, mitä vastuita jätämme tuleville sukupolville. Sähkön ja yleensäkin energian ollessa välttämättömyyshyödyke on perusteltua, että energiayhtiöt olisivat mahdollisuuksien mukaan kunnan määräämisvallassa sekä kuntalaisten omistuksessa. Sama asia pätee myös vesilaitoksiin. Tämä on kuntalaisen pitkän tähtäimen etu, energiayhtiö kuntalaista varten. Sähkön ja yleensä energian merkitys tuskin tulee tulevaisuudessakaan vähenemään, päinvastoin. Tästäkin syystä on kaikkien suomalaisten syytä pitää kiinni omistamistaan energiayhtiöistä. Hallituksen puoliväliriihessä tekemä sähkön hinnan korotus on haitallinen kaikille kotitalouksille. Tasaveroluonteensa vuoksi se kuitenkin rasittaa eniten pieni- ja keskituloisia. Sähkön jakeluvarmuuteen samoin kuin hintaan tulee kiinnittää huomiota osana maamme huoltovarmuutta. Yleensäkin maamme energiapolitiikkaan tulisi saada poukkoilevan päätöksenteon sijaan yli vaalikausien kestävää ennakoitavuutta. Nyt näin ei ole vuosien ja hallitusten vaihtuessa ollut. Kylminä talvikuukausina olemme yhä liiaksi tuontisähkön varassa. Tähän tulee saada muutos.
Suomesta puurakentamisen suunnannäyttäjä
Bioenergiasta ja uusiutuvista energialähteistä samoin kuin kaikesta biomassojen hyödyntämisestä puhutaan yhä enemmän. Tätä on pidettävä positiivisena kehityksenä. Perussuomalaiset haluavat jatkossa kiinnittää huomiota erityisesti puurakentamisen lisäämiseen niin yksityisessä kuin julkisessakin rakentamisessa. Suomi voisi olla jopa puurakentamisen suunnannäyttäjänä koko Euroopassa. Tavoitteen saavuttaminen vaatii toki parempaa sekä ennakoivampaa päätöksentekoa, etenkin maamme istuvalta hallitukselta. Ala on varsin merkittävä tekijä, se työllistää runsaasti ihmisiä joko suoraan tai välillisesti. Puusta valmistettavat tuotteet ovat kestäviä sekä uusiutuvia ja vaikuttavat siis positiivisesti hiilitaseeseen. Metsä- ja maapohja eivät karkaa Kiinaan muuta kuin ehkä kuvainnollisesti ilmastosopimuksien myötä. Pyrkimys lisätä puurakentamista tukee hyvin myös tavoitetta ilmastopolitiikan paremmasta ennakoitavuudesta.
Kotimaisiin uusiutuviin energiamuotoihin panostettava
Maamme hallitus on omissa ohjelmissaan lupautunut nostamaan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä noin 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. EU puolestaan on asettanut omaksi tavoitteekseen 20 prosenttia. Tämä pystytään Suomessa kyllä toteuttamaan, sillä olemme uusiutuvan energian käytössä unionin kärkijoukkoa. Kysymys kuitenkin kuuluu: Onko Suomen aina järkevämpää asettaa tavoitteitaan suuremmiksi kuin mitä EU vaatii?
Mielestämme ei, sillä tämä tulee – ja on jo tullut – Suomelle aika ajoin hyvin kalliiksi. Tämä tie on nähty jäsenyysvuosiemme saatossa. Hyvinä huonoina esimerkkeinä tästä mainittakoon muiden muassa Durbanin ilmastokokouksen päätökset, joissa metsistämme tuli nielujen sijasta päästökohteita. Tästä uhkaa tulla Suomelle vuosittain miljoonien jopa kymmenien miljoonien lasku. On puhuttava painokkaasti kotimaisten uusiutuvien energiamuotojen puolesta. Kotimainen energiatuotanto tarjoaa jo nyt useita tuhansia pysyviä työpaikkoja, jotka osaltaan pitävät maaseutua elinvoimaisena ja asuttuna.
Turpeen käyttö parantaa huoltovarmuutta
Turve on Suomen energiahuoltovarmuuden kannalta keskeinen tekijä, joten sen saatavuus tulee turvata. Turve on lisäksi tärkeä polttoaine monissa kunnallisissa energialaitoksissa sekä teollisuudessa yleensäkin yhdessä puun kanssa. On syytä myös muistaa, että turpeen säilöntäkestävyys on korkeaa luokkaa. Se on kantojen ohella ainoa kotimainen polttoaine, joka kestää helpostikin useamman vuoden varastointia. Hallitus leikkasi energiapuun tuotantotukea kolmanneksen ja kiristi turpeen verotusta. Nämä tuki- ja veropäätökset ovat merkittävästi heikentäneet kotimaisen energian kilpailukykyä kivihiileen nähden ja johtaneet tuontienergian maahantuontiin. Näin on käynyt useassa suomalaisessa kaupungissa. On myös otettava huomioon, että Saksalla, luovuttuaan ydinvoimasta, on suuri intressi pitää kivihiilen päästökauppahintaa matalalla, ja siihen se vahvana EU-maana pystyykin.
Viime aikoina kansalaisten suhtautuminen turpeeseen ja sen käyttöön on muuttunut suopeammaksi. Tämän osoittavat useat eri tutkimuksetkin. Voidaan myös odottaa, että hyväksyntä turvetta kohtaan kasvaa entisestään, jos ja kun ympäristöasioista huolehditaan asianmukaisella tavalla, niin kuin tänä päivänä tehdäänkin. Tämä on erinomainen lähtökohta entisestään hälventämään niitä mahdollisia epäluuloja, mitä ko. sektoriin vielä mahdollisesti liittyy.
Tuulivoimatariffi vääristää energiamarkkinoita
Lopuksi pari ajatusta tuulivoimasta. Tuulivoimalla tuotettua energiaa kehitetään tariffin avulla ja tuulienergia onkin nostanut osuuttaan. Tuki vääristää kuitenkin energiamarkkinoita. Aikaa myöten tariffin taso tulee sopeuttaa markkinoiden ja teknologiakustannusten muutosten mukaiseksi. Tuulivoiman kotimaisuusaste on myös matalampi kuin esimerkiksi turpeella.
Perussuomalaiset toivovat, että keskusteluyhteyttä eri ministeriöiden välillä parannetaan maamme energia- ja ilmastopoliittisessa päätöksenteossa. Suomella on ilmastosektorilla pitkällä aikavälillä paljonkin annettavaa.
Lisätietoja:
Kaj Turunen
puh. 050-5120663