Perussuomalaiset

ke 13.2.2013

Ryhmäpuheenvuoro: Hallitukselta puuttuu rohkeus uskoa Suomeen

Kansanedustaja Kaj Turusen pitämä Perussuomalaisten eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro. Perussuomalaisten välikysymys hallituksen talous- ja teollisuuspolitiikasta.

Perussuomalaiset nostivat viime joulukuussa budjetin palautekeskustelussa esiin taloutemme haasteet, jotka ovat monella tapaa suurempia kuin 1990-luvun laman jälkeen. Tämän takia ehdotimme, että pistämme nyt poliittisen pelin sivummalla ja alamme yhdessä tehdä suomalaista työtä puolustavaa, isänmaallista talouspolitiikkaa. Olin tyytyväinen havaitessani, että myös useiden hallituspuolueiden edustajien suusta kuului samansuuntaisia kommentteja.

Ja jälleen kerran hallituspuolueiden sanat ja teot menivät ristiin. Tuskin ehtivät valot istuntosalista sammua, kun hallitus heitti äyskärillisen pilssivettä vasten tuhansien suomalaisten kasvoja. Hallitus eväsi STX Finlandin lainan, ja upotti näin tuhansien miestyövuosien telakkatilauksen. Puheet yhdessä tekemisestä ja suomalaisen työn puolustamisesta olivat pelkkää sanahelinää. Hallitukselta puuttuu rohkeus uskoa Suomeen ja suomalaisen työntekijän ja yrittäjän kykyyn menestyä maailmalla.

Hahmottelen seuraavaksi, mikä perussuomaisten mielestä tässä tilanteessa on isänmaallista talouspolitiikkaa. Haluamme antaa rakentavassa hengessä hallitukselle evästystä puolivälin riiheen. Vaikka olemmekin erittäin pettyneitä hallituksen politiikkaan, uskomme edelleen, että vain yhdessä tekemällä saamme Suomen taas nousuun. Jos kaikki lähtevät liikkeelle siitä, että mistään saavutetuista eduista ei tingitä, pidemmän päälle häviämme kaikki.

Malttia leikkausten ja veronkorotusten suhteen

Kehotamme hallitusta käyttämään malttia leikkausten ja veronkorotusten suhteen, sillä uusimpien tutkimusten perusteella valtiontalouden sopeutustoimet heikentävät talouskasvuamme nyt niin paljon, että valtiontalouden tasapaino ei parane vaan se heikkenee. Toisin sanoen: jos jatkamme hallitusohjelman linjalla ja yritämme taittaa valtion velkaantumista pelkästään miljardiluokan lisäleikkauksilla ja veronkorotuksilla, joudumme todennäköisesti tekemään saman tempun myös ensi vuonna. Jos vyönkiristyspolitiikan sijaan kykenemme luomaan talouskasvulle edellytyksiä sekä hillitsemään julkisen sektorin menoja, markkinoiden luottamus Suomen maksukykyyn ei horju.

Mielestämme yritysverotusta on uudistettava siten, että verotuksen painopiste siirretään yrityksen tuloksen verottamisesta yrityksen omistajien verottamiseen. Tämä tarkoittaa osinkoverotuksen kiristämistä ja erityisesti verovapaiden osinkojen jakamisen rajoittamista sekä pääasiassa pk-yrityksille suunnattua yritysverotuksen alennusta. Ehdotimme jo varjobudjetissamme kotitalousvähennyksen korotusta, työllistävien kasvuyritysten Viron-mallista verotusta sekä arvonlisäveron alaisen toiminnan alarajan korotuksen muodossa annettua alv-alennusta.

Kehotamme hallitusta perumaan päätöksensä olla tekemättä tuloverotuksen inflaatiotarkistuksia. Näin voidaan saada aikaan maltillisempi palkkaratkaisu. Tämä tukisi mainiosti myös kotimaista kulutusta tässä tilanteessa, kun talouskasvumme on lähes kokonaan kotimaisen kysynnän varassa.

Eroon tuloloukoista – työnteosta kannattavaa kaikille

Sosiaaliturvamme oikeudenmukaisuutta on parannettava tuloloukkoja poistamalla. Näin työn vastaanottaminen on kannattavaa kaikissa tilanteissa. Työttömilläkin on oltava oikeus parantaa taloudellista asemaansa ensimmäisestä työtunnistaan lähtien.

Muita pohjoismaita alhaisempi työllisyysasteemme johtuu ennen kaikkea yli 55-vuotiaiden heikosta työllisyydestä.  Perussuomalaisten mielestä tarvitsemme nyt myös yli 55-vuotiaille yhteiskuntatakuun, jotta yhä useampi kokenut käsipari saadaan mukaan yhteistä pottia kasvattamaan.

Työllisyysastettamme voidaan nostaa myös lisäämällä työkyvyttömyyseläkejärjestelmämme joustavuutta, siten että eläke pienenisi liukuvasti palkkatulojen kasvun myötä. Tällöin työkyvyttömyyseläkkeellä olevan olisi aina taloudellisesti kannattavaa tehdä myös osa-aikaista työtä.

Valtion turvattava teollisuutemme kilpailukyky

Teollisuutemme kilpailukyky ja sitä myötä myös vaihtotaseemme on heikentynyt koko 2000-luvun. Koska meiltä puuttuu oma valuutta, emme voi toistaa 90-luvun keinoa, jolloin markan devalvaation avulla kilpailukykynsä takaisin saanut vientisektori veti koko maamme ylös lamasta. Euroaikana kilpailukyvyn palauttaminen vaatii toisenlaisia, monimutkaisia ja hitaammin vaikuttavia toimia.

Kun puhumme kilpailukyvystä, pitää puhua pikemminkin kustannustasosta kuin palkka-tasosta. Maltillinen palkkaratkaisu toki edesauttaisi kilpailukyvyn palauttamista, mutta vientisektorimme kustannustasoon vaikuttavat suuresti energia- ja kuljetuskustannukset. Näin ollen perussuomalaisten mielestä energia- ja polttonesteverotuksen tasoa on syytä laskea ja rikkidirektiivipäätös peruttava.

Työllisyyssyistä energiaverotuksen olisi myös syytä tukea nykyistä paremmin kotimaisia energianlähteitä kuten puuta ja turvetta. Tällä olisi erittäin positiivinen vaikutus myös vaihtotaseeseemme, kun tuontienergian kuten kivihiilen käyttö vähenisi.

Perussuomalaisten mielestä valtion on kyettävä ottamaan lisää rahoitusriskiä kannettavakseen vientiteollisuutemme kilpailukyvyn turvaamiseksi. Näin ollen Finnveran ja Suomen Vientiluoton luotonantosäädöksiä on järkiperäistettävä, jotta ne voivat tehdä maamme kokonaisedun mukaisia päätöksiä.

Kannatan edustaja Lindströmin esittämää epäluottamuslausetta.

Lisätietoja:

Kaj Turunen, puh. 050-5120663