Suomi-neidolla happi loppumassa
Valtion talousarvioesitys vuodelle 2013: palautekeskustelu 17.12.2012
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro, Kansanedustaja Kaj Turunen
Jokainen tässä salissa paikalla oleva on matkustanut lentämällä. Jokainen myös tietää turvallisuusasioiden merkityksen lentoliikenteessä. Siinä ei tehdä kompromisseja. Jokaisen lennon aluksi kerrotaan turvallisuusohjeet siltä varalta, että lennon aikana tapahtuu jotain poikkeuksellista. Tiedämme, että jos lennon aikana matkustamossa ilmanpaine laskee, putoavat happinaamarit eteemme. Tiedämme myös ohjeen, jonka mukaan happinaamari on laitettava itselle ensin. Turvallisuusohjeen mukaan on varmistettava oma hapensaanti, jotta voisi auttaa muita. Tämä pätee myös talouteen. Kun paine laskee, on varmistettava oma toimintakyky.
Viimeistään nyt olisi aika myöntää tosiasiat. Olemme nukkuneet ruususen unta koko 2000-luvun. Hallitus hallituksen perään ei ole Ruotsin ja Saksan tavoin kyennyt tekemään tarvittavia rakenteellisia uudistuksia. Tämän vastuuttoman politiikan seuraukset ovat nyt kaikkien nähtävissä. Vientisektorimme kilpailukyky on romahtanut, jonka seurauksena myös vaihtotase on heikentynyt. Vaihtotaseen vajausta lisää vielä tehdyt ympäristö- ja energiapoliittiset ratkaisut. Valtion huolestuttava velkaantuminen johtuu ennen kaikkea kilpailukykymme heikkenemisestä, eikä velkaantumista saada kuriin ennen kuin kilpailukykymme on palautettu. Ei voi ehkä sanoa, että olisimme Kreikan tiellä, vaan ehkä ennemminkin Espanjan ja Italian tiellä. Happi alkaa loppua myös Suomi-neidolta.
Hallituksen onkin syytä suunnata tarmonsa eurokriisin hoidosta kotimaan talousongelmien ratkomiseen. On aika tehdä ”isänmaallista talouspolitiikkaa”, kotimaamme kannalta parempia ratkaisuja. Hallituspuolueet voisivatkin osoittaa olevansa oikeasti vastuullisia, ja kannattaa Perussuomalaisten budjettivastalauseen muutosehdotuksia, sillä niiden avulla voidaan parantaa talouskasvun edellytyksiä.
Yritysten kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia parannettava
Perussuomalaisilla, ainoalla todellisella oppositiopuolueella, on vaihtoehtoja tarjottavana.
Mielestämme valtion tulisi nykyistä paremmin tukea pienten ja keskisuurten yritysten kasvua, sillä viimeisen vuosikymmenen aikana käytännössä kaikki uudet työpaikat ovat syntyneet pk-sektorille. Ehdottamamme kasvupaketti on erityisesti pk-yrityksille suunnattu 250 miljoonan euron verokannustin, jonka avulla voidaan edistää pienten ja keskisuurten yritysten kasvua ja työllistämismahdollisuuksia.
Kasvupakettimme sisältää arvonlisäverollisen liiketoiminnan alarajan, sekä niin sanotun huojennusalueen katon noston. Tämä olisi erityisen tärkeää itsensä työllistäville sekä pienille yrityksille. Ehdotamme myös työllistäville pk-yrityksille Viron mallin mukaista yritysverotusta jo kilpailullisestakin syystä. Lisäksi toteuttaisimme työllisyyttä parantavan ja harmaata taloutta suitsivan kotitalousvähennyksen korotuksen.
Perussuomalaiset ovat pettyneitä siitä, että hallituksen suuret puheet nuorisotakuusta näyttävät jäävän vain puheiksi. Ammattikorkeakoulujen opiskelupaikkoja vähennetään, esi-, perus-, yleissivistävän sekä ammatillisen opetuksen resursseja leikataan. Näinkö hallitus toteuttaa nuorten yhteiskuntatakuuta? Perussuomalaiset haluavat oikeasti edistää nuorison työllistymistä, eivätkä siksi voi näitä leikkauksia hyväksyä.
Tahdomme myös kaventaa hallitusta selvästi enemmän viime vuonnakin rajusti kasvaneita tuloeroja. Emme nostaisi arvonlisäveroa, jyrkentäisimme selvästi tuloverotuksen progressiota ja kaventaisimme suurituloisten mahdollisuuksia nauttia verovapaista osingoista.
Peruspalvelut turvattava
Perussuomalaiset eivät hallituksen tavoin ole valmiita rapauttamaan kuntien taloutta ja peruspalveluita. Osoittaa todellista piittaamattomuutta jakaa kunnille liian pieniä valtionosuuksia peruspalveluiden asianmukaiseksi toteuttamiseksi. Valtionosuusleikkaukset pakottavat kuntia nostamaan veroasteitaan, ja lisäävät entisestään kuntasektorin koko 2000-luvun kasvanutta velkataakkaa. Kunnat joutuvat tinkimään palvelujen laadusta ja saatavuudesta. Tosin kohta kunnilla ei ehkä enää ole peruspalveluita mitä tarjota, sillä sosiaali- ja terveydenhuoltoon kaavaillut uudistukset estävät alle 20 000 asukkaan kunnilta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen. Näitä kuntia on Suomessa 280. Ja jos käytännössä tuo raja nousee 50 000:een, on tilanne entistäkin surkeampi. Näitä kuntia on vain 19. Me perussuomalaiset antaisimme kunnille yhteensä melkein 300 miljoonaa euroa hallitusta enemmän kunnallisten palveluiden järjestämiseen.
Perussuomalaiset vaativat hyvän hoidon turvaamista ikäihmisille. Haluamme Suomesta maan, jossa ikäihmisiä arvostetaan, ja jossa ikääntymistä ei tarvitse huonon hoidon, tai heitteille jättämisen takia pelätä. Maan, jossa vanhuksia ja sotiemme veteraaneja kunnioitetaan. Haasteina ovat palvelujen laadun turvaaminen ja hoitotyöntekijöiden työolojen parantaminen. Moni hoitotyöntekijä sinnittelee jaksamisensa äärirajoilla ja osa on jo vaihtanut kevyemmille aloille töihin. Pelkkä kuntien velvoitteita lisäävä vanhuspalvelulaki ei siis riitä.
Myös omaishoito tulee entistä paremmin ottaa huomioon ja omaishoidon tuen maksaminen on syytä siirtää Kelan vastuulle, jotta tukien saaminen ei riipu kunnan taloudellisesta tilanteesta.
Perussuomalaisten mielestä olisi oikeudenmukaista tehdä lapsilisien indeksikorotukset ja sitoa opintotuki indeksiin jo ensi vuonna. Emme myöskään ole hallituksen tavoin valmiita tinkimään sisäisestä tai ulkoisesta turvallisuudesta, edes syrjäseuduilla, emmekä voi antaa liikenneverkkomme rapistua.
Suomen etu ennen poliittista peliä
Kehotamme vielä kerran, että hallituspuolueet äänestävät perussuomalaisten kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä parantavien muutosehdotusten puolesta. Täällä on usealla suulla viime viikkojen aikana toivottu nopeita toimia Suomen taloudellisen tilanteen parantamiseksi. Hallituspuolueet ovat ilmeisesti ylevistä puheistaan huolimatta päättäneet toimia samoin kuin vuosi sitten. Tällöinhän perussuomalaisten ehdotukset t&k-verotuesta, ja enkelirahoituksen tukemisesta tyrmättiin budjettiäänestyksessä, mutta kehysriihessä hallitus kuitenkin päätti ne toteuttaa.
Perussuomalaiset toivovat, ettei hallituspuolueilla jälleen kerran poliittinen peli mene Suomen edun edelle. Meillä ei ole yksinkertaisesti varaa siihen, että hyvät ehdotukset tyrmätään pelkästään sen takia, että ehdottava taho on hallituspuolueiden mielestä väärä. Perussuomaiset toimivat toisin: tuemme kaikkia hallituksen esityksiä, jotka edistävät maamme kilpailukykyä, talouskasvua ja työllisyyttä. Suomineito tarvitsee happea. Nyt on otettava happinaamari itselle ensin.
Ehdotan hallitukselle seuraavaa epäluottamuslausetta: ”Hallitus ei ole onnistunut ensi vuoden talousarviossaan parantamaan talouskasvun edellytyksiä, työllisyyttä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja turvaamaan heikompi-osaisten asemaa. Tämän johdosta eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.”
Lisätietoja:
Kaj Turunen, puh. 050-512 0663