Perussuomalaiset

ti 2.9.2014

Venäjän eriytyminen lännestä ei ole kenenkään etu

Pääministerin ilmoitus Ukrainan tilanteesta
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro
Perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Soini

Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut. Kyse ei ole ohimenevästä töyssystä vaan laajasta kokonaisuudesta, joten muutos on otettava vakavasti. Syntynyt tilanne vaatii sekä poliittista että taloudellista tarkastelua, koska pitkään jatkunut eurokriisi saattaa poliittisen kriisin myötä vahvistua pakotteiden ja erityisesti Venäjän talouden alamäen jatkuessa. Meillä Suomessa on arvioitu, että pakotteiden ja vastapakotteiden suorat vaikutukset ovat suuruudeltaan noin 0,1 prosenttia bruttokansantuotteesta. Luku kuulostaa vähäiseltä, ja siksi on syytä huomata, että siihen on laskettu vasta suorat vaikutukset.

Epäsuorat vaikutukset ovat kattavia ja oletettavasti selvästi suuremmat. Pakotteet hidastavat taloudellisesti myös monia Suomen kauppakumppaneita, esimerkiksi Saksaa ja Baltian maita. En väheksyisi pakotteiden merkitystä. Valiolle ne aiheuttavat valtavia uudelleenjärjestelyjä, ja tämä säteilee myös moniin kuljetusyrityksiin. Satamissa on nähty idänkauppaan ilmenneet uudet haasteet. Käsittääkseni varsin moni pieni ja keskisuuri yritys, etenkin Itä-Suomessa, tuskailee hiipuvan kysynnän kanssa.

Pakotteet pitkittävät kriisiä

Pakotteista ja vastapakotteista on muuten sanottava, että ne eivät edistä Ukrainan kriisin ratkeamista. Tämän sijaan ne vain pitkittävät kriisiä ja haittaavat kaikkien osapuolten kasvumahdollisuuksia. Ukrainan selkkausta ei juustolla ja jugurtilla ratkaista. Jos EU-maat haluaisivat asettaa tehoavia pakotteita, tällöin Ranska lopettaisi ase- ja sotatarvikemyynnin Venäjälle eikä Saksa enää ostaisi venäläistä kaasua. Tällaisilla järeillä pakotteilla olisi vaikutusta Venäjän toimiin. EU:n kahdella jättiläisellä olisi kaikki mahdollisuudet suoraviivaisiin toimiin, mutta tahtoa vain ei näytä olevan riittävästi. Ranskan sotalaivakaupat varmistavat sen, että EU ei tässä asiassa kykene toimimaan yhtenäisesti ja tehokkaasti. Pakotteiden kohdalla on myös nähty, kuinka aktiivisesti eri EU-maat ovat vaatineet unionilta kompensaatiota pakotteiden haittavaikutuksia vähentämään. Espanja on toiminut asiassa hyvin aktiivisesti, samoin Puola ja Baltian maat. Suomi on tyytynyt seuraamaan tilannetta taustalla. Pääministeri Stubb: tässä on Suomella terästäytymisen paikka.

Vaarana uudenlainen kylmä sota

Lännen ja Venäjän väliset suhteet ovat kiristyneet erittäin nopeasti. Kiristyminen osuu erityisen paljon Suomeen, joka haluaa vaalia hyviä suhteita molempiin suuntiin. Ukrainan kriisin taustalla vaikuttaneet tekijät eivät ole merkittävästi muuttuneet, ja lisäksi väkivallan aiheuttamat seuraukset ovat jo luoneet syviä jakolinjoja Ukrainaan ja Eurooppaan. Mikäli tilanne pitkittyy, on vaara, että ajaudumme uudenlaiseen kylmään sotaan.

Kriisin ratkaisua etsiessämme kohtaamme erittäin oleellisen kysymyksen: Mitkä ovat Venäjän pyrkimykset? Mihin Venäjä lopulta tyytyy Ukrainan ja koko itäisen Euroopan suhteen? Venäjän politiikkaa on aina voinut kuvailla hyvin sanalla “arvaamaton”, ja tänä päivänä luonnehdinta on entistä sopivampi. Euroopan tilanteen muutos vaatii arvioita Suomessa, taloudellisten vaikutusten lisäksi myös turvallisuuspolitiikan pikkutarkkaa uudelleentarkastelua.

Kansainvälinen yhteistyö välttämätöntä

Osana tätä kokonaisuutta meidän on käytävä läpi puolustuspolitiikan vaihtoehdot. Tämän vuoksi eduskunnan tulee saada mahdollisimman pian ja hyvissä ajoin ennen seuraavia vaaleja selvitys eri vaihtoehdoista kansainvälisen verkottumisen ja yhteistyön lisäämisessä. Kansainvälinen verkottuminen ja yhteistyö ovat välttämättömiä, sillä sotilaallinen liittoutumattomuus ei tässä keskinäisriippuvuuksien maailmassa ole enää käytännössä täysin mahdollista. Puolustusteknologian kustannukset nousevat jyrkästi, kun samaan aikaan valtion talouskuria joudutaan kiristämään. Kustannuspaineet lisäävät erityisesti Suomen kaltaisten pienten maiden tarpeita puolustusyhteistyöhön.
Ukrainan tilanne on vakava ja sitä on seurattava tiiviisti. Syytä ylikorostuneeseen huoleen ei ole, arkirealismi ja valppaus kuuluvat viisaalle valtiolle epävarmassa maailmassa. Suomen tulee olla mukana EU:n yhteisessä linjassa ja samalla aktiivinen myös kahdenvälisissä toimissa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on Perussuomalaisten mielestä toiminut asiassa hyvin. Suomen on oltava mukana vahvistamassa kansainvälistä järjestelmää, jolla Euroopan turvallisuutta ja vakautta voidaan lisätä. Venäjän toiminnasta huolimatta meidän on jo lähivuosina voitava rakentaa luottamukseen perustuvaa yhteistyötä Venäjän kanssa – niin poliittisista kuin taloudellisista syistä. Venäjän eriytyminen lännestä ei ole meidän, ei Venäjän itsensä eikä Euroopan etu.

Lisätietoja:
Timo Soini
puh. 050 511 3027