Perussuomalaiset

Perussuomalaisten Suomen palvelukunnat -ohjelma

Johdanto

Pääministeri Matti Vanhasen hallitus aloitti osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen. Uudistus jäi kesken.

Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus on hyväksynyt hallitusohjelmaansa perustuen sote- ja kuntauudistuksen linjaukset. Nämä perusteet ovat johtaneet sekavaan tilanteeseen joka voi johtaa sekavaan järjestelmään, eikä palveluiden järjestämisestä ole vielä tietoa. On uhkana, että pääsääntöisesti hyvin toimiva erikoissairaanhoito pirstaloituu. Nykyinen vastuukuntamalli loukkaa perustuslakia sekä eriarvoistaa kuntia ja ihmisiä. Hallituksen uudistus on nähtävissä vaikeasti toteuttamiskelpoisena.

Peruspalvelujen järjestäminen on uudistettava, koska väestö ikääntyy, palvelutarpeet muuttuvat ja kasvavat sekä ammattitaitoisen henkilöstön saaminen vaikeutuu. Myös taloudellisten voimavarojen rajallisuus edellyttää nopeita uudistuksia.

Suomen Palvelukunnat –ohjelma Perussuomalainen sote-uudistus

Palvelukunnat–ohjelma perustuu peruskunta-piirikunta-pohjaiseen järjestämismalliin, jossa peruskunta on keskeinen vaikuttaja ja piirikunta vastaa peruskuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttävien palveluiden järjestämisestä. Keskipisteessä on palveluja tarvitseva ihminen, jonka hyvinvoinnista, turvallisuudesta ja ihmisarvosta huolehditaan.

Ohjelma integroi erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon saman järjestäjän ja hallinnon sekä päätöksenteon alaiseksi piirijaon pohjalta. Näin perustettaviin piirikuntiin voidaan kunkin piirikuntaan kuuluvan peruskuntien vapaaehtoisella päätöksellä liittää myös sosiaalipalvelut osin tai kokonaan.

Piirien määrä ja väestöpohja määräytyy alueellisten palvelutarpeiden mukaisesti siten, että palvelut turvataan riittävän lähellä niiden tarvitsijoita. Voimavaroja suunnataan perusterveydenhuoltoon ja ennalta ehkäisevään toimintaan. Esimerkiksi lastensuojelutyöhön panostaminen maksaa itsenä monin tavoin tulevaisuudessa takaisin.

Keskeisenä tavoitteena on vahvistaa henkilöstön työhyvinvointia, motivaatiota ja hyvää johtamista, mitkä ovat edellytyksiä ammattitaitoisen työvoiman saannille ja palvelujen tason paranemiselle. Julkisen terveydenhuollon rahoitusta on kehitettävä.

Palvelukunnat–ohjelma perustuu piirikuntaan

Ihmiselle on tärkeää kokemus kunnasta, joka sopii hänen oman elämänsä mittakaavaan, sekä vahvaksi koettu yhteisöllisyys. Lähipalveluihin pitää voida vaikuttaa. Palveluja on oltava riittävästi tarjolla omassa peruskunnassa.

Perussuomalainen malli ei sisällä kytkentää kuntarakenneuudistukseen. Peruskunnat jatkavat itsenäisinä, mikäli niiden kuntalaisten luottamusta nauttivat valtuustot näin päättävät. Vapaaehtoisia kuntaliitoksia voidaan kannustaa. Peruskunnilla on laaja yleinen toimiala. Lisäksi ne omistavat piirikunnan, jonka järjestämisvastuulle siirretään koko terveydenhuolto sekä mahdollisesti osa sosiaalipalveluista.

Kaavamaisista lukumääräkriteereistä peruskunnan tai alueellisen yhteistyöalueen osalta luovutaan, koska Suomessa alueet ovat hyvin erilaisia. Mikään tutkimus ei tue väitettä, että mahdollisimman suuri organisaatio on aina tehokkain ja taloudellisin.

Sairaanhoitopiirejä ei lakkauteta. Ne jatkavat toimintaansa ja niihin liitetään asianomaisen piirikunnan alueella toimivat julkisen perusterveydenhuollon toimintayksiköt. Tämä merkitsee toimijoiden ja hallinnollisten rakenteiden vähenemistä murto-osaan nykyisestä määrästä. Samalla hallinnolliset kustannukset supistuvat erittäin merkittävästi ja vastuusuhteet selkeytyvät.

Sairaanhoitopiiri jatkaa itsenäisenä oikeushenkilönä, mutta sen nimi on piirikunta. Sen omaisuus ja henkilöstö säilyy. Siihen liitetään perusterveydenhuollon yksiköt, joiden kiinteä ja irtain omaisuus sekä henkilökunta siirtyvät piirikunnalle. Järjestely on melko yksinkertainen ja toteutettavissa kohtuullisessa ajassa ilman merkittäviä toiminnallisia häiriöitä. Järjestelyn kaikissa vaiheissa kuullaan ja otetaan huomioon henkilöstön edustajien mielipiteet.

Piirikunta toimii kuntalain tarkoittamana kuntayhtymänä. Sillä on piirivaltuusto, jonka jäseninä ovat piirikuntaan kuuluvat peruskunnat. Peruskunnat valitsevat piirivaltuustoon asukaslukuun perustuvan määrän piirivaltuutettuja, joiden tulee olla peruskuntien valtuutettuja. Jäsenten valinnassa noudatetaan samaa menettelyä ja samoja säädöksiä kuin maakunnan liiton valtuuston valinnassa (mm. puolueiden poliittiset voimasuhteet ja sukupuolten tasa-arvo). Näin vahvistetaan demokratiaa.

Piirivaltuusto asettaa piirihallituksen kuntalain määräämällä tavalla. Piirihallituksessa samassa peruskunnassa asuvilla ei saa olla jäsenten yksinkertaista enemmistöä. Piirivaltuusto voi asettaa tarpeelliseksi harkitsemiaan lautakuntia ja muita toimielimiä sekä määritellä niiden tehtävät ja vastuut. Piirikunnalle voisivat jatkossa kuulua esim. työvoimapalvelut, erilaiset lupa-asiat, ammatillinen koulutus, vapaa sivistystyö, pelastustoimi ja kaavoitus.

Palvelukunnat –ohjelma turvaa palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden

Lähipalvelujen turvaamiseksi järjestämislaissa tai erillisessä lähipalvelulaissa säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta erilaisissa ja erikokoisissa kunnissa.

Jokaisessa peruskunnassa on riittävät lääkäri-, hammaslääkäri- ja muut terveydenhuollon sekä sosiaalitoimen lähipalvelut. Haja-asutusalueilla asukkaan etäisyys peruspalvelupisteeseen määritellään lähipalvelulaissa joko ajan tai matkan perusteella. Harvaanasutuilla sekä saaristoalueilla saavutettavuus hoidetaan erityisjärjestelyillä. Palveluita tarjotaan joko kiinteistä toimipisteistä, palveluautoista tai vastaavista vähintään kahtena päivänä viikossa.

Tarkemmat saatavuus- ja saavutettavuusrajaukset päättää piirivaltuusto peruskuntia kuultuaan.

Keskussairaalat ja aluesairaalat säilytetään ja niitä kehitetään.

Sosiaalipalvelut, jotka voidaan tehokkaasti järjestää peruskuntaa laajemmalla väestöpohjalla, voidaan antaa piirikunnan järjestämisvastuulle, mikäli peruskunnat näin päättävät. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tiivis yhteistyö varmistaa yhtenäisen, taloudellisen ja vaikuttavan asiakasprosessin.  Hallinto selkiintyy ja kevenee. Sosiaalitoimi ja perusterveydenhoito kulkevat monelta osin käsi kädessä, siksi niitä pitää johtaa ja kehittää yhdessä. Sosiaalitoimen merkittäviä palveluita ovat mm. lapsiperheiden varhaisen tuen palvelut, lastensuojelu, perheneuvola, psykologipalvelut, vammaispalvelut ja vanhuspalvelut.

Pääkaupunkiseudulla (metropolialueella) malli toteutetaan soveltuvin osin erillislailla. Alueen sairaanhoitopiiriä ei lakkauteta ja aluesairaaloiden toiminta turvataan.

Silloinkin kun palveluista vastaa kuntien yhteistyöelin, palvelujen tarve ja saatavuus vaihtelevat paikallistuntemuksen perusteella. Esimerkiksi usein käytettävät (tarvittavat) palvelut jakautuvat pienempiin tuottamisalueisiin (esim. kaikkiin peruskuntiin) kuin harvoin käytettävät palvelut.

Palvelukunnat –ohjelma selkeyttää erityisvastuualueiden aseman

Ohjelmassa viisi erityisvastuualuetta (erva) säilytetään. Niille annetaan opetus- ja tutkimustehtävien lisäksi alueensa piirikuntien palvelujen koordinointivastuu. Niiden hallinto ja päätöksenteko järjestetään kuntayhtymäpohjalta. Erva-kuntayhtymän muodostavat alueen piirikunnat, joiden piirivaltuustot valitsevat jäsenet erva-valtuustoon siten, että piirikuntien väestöpohja ja poliittinen edustus toteutuvat samalla tavalla kuin piirivaltuuston osalta edellä on todettu. Erva-valtuusto valitsee hallituksen, johon valitaan jäseniä jokaisen piirikunnan alueelta kuntalain edellyttämällä tavalla väestömääriin ja poliittisiin voimasuhteisiin nojautuen.

Erikoissairaanhoito ja perusterveydenhoito ovat jo nyt tosiasiassa osittain limittäin ja niiden välinen raja-aita on keinotekoinen. Aita ei palvele asiakkaan sujuvaa hoitoketjua. Sote-alueet järjestävät/tuottavat oman alueensa erikoissairaanhoidon palvelut tarkoituksenmukaisella tavalla, esim. sairaalassa, terveyskeskuksessa tai potilaan kotona.

Erityisen vaativat erikoissairaanhoidon palvelut järjestetään/tuotetaan viidessä yliopistosairaalassa väestöpohjan mukaan. Erva on sote-alueiden koordinaatio- ja yhteistyöelin, jossa valtio on vahvasti mukana. Erva-alueiden lukumäärä ja hallintomalli sovitaan, kun niiden tehtävistä on sovittu. Tyypillisiä tehtäviä voisivat olla esim. erityisen vaativien, laajaa väestöpohjaa edellyttävien sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien koordinointi sekä tutkimukseen, opetukseen ja valtakunnalliseen kehittämiseen liittyviä tehtäviä

Palvelukunnat –ohjelma toteuttaa monituottajamallin

Palvelukunnat –ohjelma säätää peruspalvelujen järjestämisvastuun piirikunnille, jotka toteuttavat päätöksenteossa kunnallisen demokratian periaatteet. Tätä edellyttää mm. Euroopan paikallisen hallinnon peruskirja, jonka Suomi on hyväksynyt (A 66/1991).

Peruspalvelujen tuottaminen toteutetaan monituottajamallin pohjalta.  Palveluja voivat tuottaa piirikunnat, peruskunnat, yksityiset toimijat kuten osakeyhtiöt ja osuuskunnat, yhdistykset, säätiöt ja seurakunnat. Tuotannossa noudatetaan hankintalainsäädäntöä ja avointa menettelytapaa. Palvelujen laatua valvoo piirikunta.  Piirikunta neuvottelee vuosittain peruskuntien kanssa palvelujen järjestämisestä.

Sote-alueen tehtävänä on varmistaa, että tarjolla on tarpeeksi tuottajia ja että näiden tuottamien palvelujen laatu on hyväksyttävällä tasolla. Suunnitteilla olevan lainsäädännön mukaan vuodesta 2014 alkaen asiakas voi valita terveyskeskuksen tai erikoissairaanhoidon yksikön koko Suomen alueelta.

Palvelukunnat –ohjelma lähentyy yksikanavaista rahoitusta

Palvelukunnat –ohjelma pohjautuu kuntien itsehallintoon ja kunnalliseen päätöksentekoon –  piirivaltuuston ja kuntalaisten äänestämien luottamushenkilöiden kautta.

Piirikuntien rahoitusvastuu on peruskunnilla. Peruskunnan maksuosuus käyttömenoihin määräytyy pääosin palvelujen käytön perusteella. Tämä kannustaa peruskuntaa terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistävään politiikkaan, joka säästää peruskunnan maksuja piirikunnan järjestämiin palveluihin ja vahvistaa toiminnan seurantaa.

Palvelukunnat –ohjelman tavoitteena on selventää monikanavaisen (mm. valtio, kunnat, Kela, vakuutusyhtiöt, asiakkaat, työnantajat) rahoitusjärjestelmän uudistaminen yksikanavaiseksi. Tämän uudistuksen valmistelu on aloitettava viipymättä.

Tavoitteena on tehostaa julkisen terveydenhuollon toimintaedellytyksiä. Yksityiset palvelut täydentävät julkisia palveluita. Tavoitteeseen pyritään ohjaamalla yhteiskunnan taloudellisia voimavaroja yksityisestä ja erityisesti monikansallisten toimijoiden palvelutarjonnasta julkisten palvelujen kehittämiseen.

Palvelukuntia tulevaisuudessakin

Palvelukunnat –ohjelma toteutetaan viipymättä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integroinnin osalta. Näiden välillä oleva hallinnollinen raja-aita estää mm. erikoislääkärien ja eräiden muiden  resurssien tehokkaan käytön. Myös tietojärjestelmien tehostaminen ja hallinnon sekä päätöksenteon selkeyttäminen edellyttävät pikaista yhdistämistä. Ne tuovat vahvan synergiaedun.

Perussuomalainen Palvelukunnat -ohjelma on ensimmäinen askel kattavan peruskunta – piirikunta -mallin toteuttamisessa. Seuraava askel  – 2020-luvun loppuun mennessä –  on vahvistaa piirikuntien taloudellisia ja demokraattisia ulottuvuuksia aidon kansalais- ja palveluyhteiskunnan kehittämiseksi.

Julkaistu 15.11.2013 klo 14:00