Perussuomalaiset

PS:n eurovaaliehdokkaat

Perussuomalaiset asettaa europarlamenttivaaleihin 20 ehdokasta. Tältä esittelysivulta löydät tähän mennessä nimettyjen ehdokkaiden lyhyet esittelytiedot sekä vaaliteemat. Ehdokkaiden valinta on loppusuoralla ja sivulle lisätään uusia ehdokkaita sen mukaan kun PS:n puolue heitä nimittää. Eurovaalien varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 9.6.2024, ennakkoäänestys kotimaassa 29.5.–4.6.2024 ja ulkomailla 29.5.–1.6.2024.


Sanna Antikainen
Johanna Ekman
Kaisa Garedew
Simo Grönroos
Vilhelm Junnila
Joonas Kiviranta
Ari Koponen
Lauri Laitinen
Arto Luukkanen
Teija Makkonen
Mika Niikko
Mauri Peltokangas
Pirkko Ruohonen-Lerner
Sebastian Tynkkynen
Veikko Vallin
Nanna Väätäinen


Sanna Antikainen

Sivun alkuun >

Outokumpulainen kansanedustaja Sanna Antikainen sanoo, että hänelle tärkeintä omien poikien ja läheisten lisäksi isänmaa, minkä vuoksi hän valitsi perussuomalaiset jo 18-vuotiaana.

– Muutin aikoinaan Pohjois-Savosta parikymppisenä Pohjois-Karjalan puolelle asumaan ja sillä tiellä olen edelleen. Tämän myötä elän ja lapsenikin elävät kotimaakuntani ja muun itäisen Suomen kanssa vaikeassa tilanteessa, joka alkoi helmikuussa 2022 ja joka paheni viime vuonna Venäjän hybridihyökkäyksen myötä. Euroopan unionin ei pidä kumarrella milliäkään Kremliin päin vaan ajaa tiukkoja pakotteita Venäjää vastaan. Samaan aikaan on tarpeen ajaa myös tiukkaa rajapolitiikkaa, olipa sitten kyse meidän itärajasta tai vaikkapa Välimeren tilanteesta.

– En tule istumaan hiljaa Brysselissä puhuttiinpa siellä rajapolitiikasta turvapaikanhakijoiden suhteen, itäisen Suomen elinvoimasta, Suomen itsemääräämisoikeudesta, metsäpolitiikasta, Venäjän aggressiosta tai vaikkapa suomalaisen autoilijan ja metsästäjän kyykyttämisestä. Elämme aikoja, jolloin isänmaa tarvitsee äänekkään puolustajansa. Äitinä teen kaikkeni, että maamme pysyy itsenäisenä ja elinvoimaisena tulevillekin sukupolville – ovathan omatkin poikani osa tätä tulevaisuutta, Antikainen lupaa.


Johanna Ekman

Sivun alkuun >

Suomi tarvitsee EU:ssa puolustajakseen isänmaallisen kielitaitoisen verkostoitujan, joka osaa tuoda Suomen erityispiirteitä eri tahojen tietoisuuteen, siksi lähdin mukaan ehdolle europarlamenttivaaleihin”, kertoo orimattilalainen Päijät-Hämeen maakuntahallituksen jäsen ja CPMR:n Itämerikomission liikennetyöryhmään kuuluva Johanna Ekman.

– Olemme erityisasemassa maantieteellisen sijaintimme vuoksi. Turvallisuusympäristömme on muuttunut niin Venäjän Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyssodan, NATO-jäsenyytemme kuin Venäjän huolestuttavan kehityksen myötä.

– Vahvalla yhteistyöllä yhteisten kansallisten intressiemme eteen voimme saada EU:n sisällä alueelliset tarpeemme kuulluksi ja vaikuttaa EU:n päätöksentekoon, kuten myös etsimällä yhteisiä kansainvälisiä intressejä muiden jäsenmaiden kanssa. EU:ssa ennakkovaikuttaminen ja asioiden aktiivinen seuranta aina valmistelusta toimeenpanoon on erityisen tärkeää, jotta saamme kantamme kuulluksi ja ymmärretyksi esimerkiksi liikenteeseen, turvallisuuteen, talouteen, ilmastoon, energiaan, maa- ja metsätalouteen ja ruuantuotannon liittyvissä kysymyksissä, että saisimme tämän jättiläisen sisällä äänemme kuuluviin meille tärkeissä hankkeissa sekä torpattua meille epäedulliset hankkeet ajoissa ennen kuin ne etenevät valmistelu- ja päätäntäprosesseissa.

Ekmanin mielestä Suomen täytyy muuttua nettomaksajasta EU:n aktiiviseksi toimijaksi.

– Meidän tulee saada omat erityispiirteemme kuulluksi EU:ssa. Esimerkiksi pohjoinen sijaintimme Itämeren perukoilla, pitkät välimatkat, riippuvuutemme merikuljetuksista, pitkä raja Venäjän kanssa asettavat omat haasteensa toimintaympäristöllemme.
Aktiivisen EU-politiikan myötä meidän on mahdollista saada rahoitusta esimerkiksi kriittiseksi katsottaviin infrastuktuurihankkeisiin, rajaturvallisuuteen tai sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyvissä hankkeissa. Tähän vaikuttaa etenkin muuttunut geopoliittinen tilanteemme niin Suomessa kuin Itämeren vaikutusalueella.

– Tarvitsemme kriittistä edunvalvontaa. EU:n kehitys kohti liittovaltiota on huolestuttavaa Suomen kannalta. Meidän tulee pystyä päättämään kansallisomaisuudestamme. Tulevaisuudessa puhdas vesi ja ruoka, metsävarat ja vastuullinen kaivostoiminta tuovat meille kilpailuetua ja ovat mahdollistamassa pärjäämistämme, kunhan saamme ne pidettyä riittävästi omissa käsissämme.

– Haluan antaa tähän työhön oman panokseni ja olla rakentamassa taloudellisesti vahvempaa, turvallista ja hyvinvoivaa Suomea. Helppoa vaikuttaminen EU-tasolla ei ole, muttei mahdotonta: tarvitsemme onnistuaksemme aktiivisia, yhteistyökykyisiä ja kansallista etuamme ajavia edustajia.


Kaisa Garedew

Sivun alkuun >

Olen perheenäiti, kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Keski-Suomesta, esittelee itsensä Kaisa Garedew.

– Eduskunnan talousvaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan jäsenenä olen nähnyt millaisia esityksiä Euroopan unionista tulee, ja olen huolissani unionin vaikutusvallasta Suomen lainsäädäntöön sekä vaikutuksista kansantalouteemme.

– Minulle tärkeintä ovat kristilliset arvot, suomalaisten perheiden hyvinvointi sekä itsenäinen isänmaa.

– Euroopan parlamentista on kasvamassa yhä kalliimpi ja hallitsevampi koneisto. Sen tavoitteena on yhä tiukempi kontrolli yhä yksityiskohtaisemmista asioista, mikä kaventaa kansallista päätösvaltaa ja kansalaisen yksityisyyttä. Liittovaltiokehitykselle on laitettava jyrkkä stoppi.

Garedewin mielestä EU:n tulee pitää kyntensä erossa Suomen metsistä ja teollisuudesta.

– Suomella tulee säilyä itsenäinen päätäntävalta omista asioistamme, kuten siitä miten asumme ja liikumme. Suomen tulisi saada pohjoisen sijaintinsa, pitkien välimatkojen ja kylmien olosuhteiden takia reiluja helpotuksia, tukia ja erivapauksia suhteessa Manner-Euroopan maihin. Koko maapallon pelastaminen ja hiilineutraalisuustavoitteet tulisi heittää romukoppaan. Ei Suomi, eikä edes Eurooppa, pysty pelastamaan maapalloa, vaikka kuinka hankaloittaisi kansalaistensa elämää yhä tiukemmilla hiilidioksidisäännöillä ja maksuilla.

– Eurojäsenyys on Suomelle taloudellinen haitta. En hyväksy yhteistä velanottoa. Jokaisen maan tulee huolehtia omasta taloudestaan. Suomi on riippuvainen ulkomaankaupasta. Ylikireä EU-sääntely tappaa kilpailukyvyn, tuo lisää byrokratiaa ja käy kalliiksi.

– Hybridivaikuttaminen on nykytodellisuutta, jota ei tunnettu pakolaissopimuksia solmittaessa. Turvapaikkahakemusten vastaanottaminen on voitava keskeyttää kokonaan, mikäli sen taustalla on vieraan valtion vaikuttamisyritys.

Garedew kannattaa turvapaikanhaun ulkoistamista EU:n ulkopuolelle turvalliseen kolmanteen maahan.

– Islam on nähtävä uhkana koko Euroopalle, ja sen vaatimat muutokset yhteiskuntiimme on estettävä. En kannata EU:n yhteistä työperäisen maahanmuuton edistämistä unionin ulkopuolisista maista.

– Tiukkoja Venäjä-pakotteita tulee jatkaa, ja Venäjän keskuspankilta jäädytetyt varat on käytettävä Ukrainan tukemiseen.

– Uudenlainen isänmaallinen ja konservatiivinen Eurooppa voi olla mahdollinen. Se vaatii määrätietoisempaa ennakkovaikuttamista ja yhteistyötä samanmielisten maiden kanssa. On oltava tarvittaessa valmis äänestämään enemmistön kantaa vastaan sekä käyttämään veto-oikeutta.

Garedew sanoo, että jos EU:n kehityssuuntaa ei saada muuttumaan radikaalisti, ero EU:sta voi tulevaisuudessa tulla ajankohtaisemmaksi.

– Tätä ennakoiden tulisi kehittää eurosta eroamiseen sekä yhteismarkkinoille pääsyyn liittyviä menettelytapoja.

– Suomi tarvitsee kansallisvaltiokeskeisen puolustajan tulevalle EU-parlamenttikaudelle. Nyt on aika puolustaa rohkeasti Suomea ja laittaa Suomen kansallinen etu, suomalaisten turvallisuus ja elinolot kaiken muun edelle.


Simo Grönroos

Sivun alkuun >

Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos on 40-vuotias kolmannen kauden kaupunginvaltuutettu Espoosta.

– Johdan työkseni ajatuspajaa, joka tuottaa tutkittua tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi. Olen toiminut aiemmin mm. puoluesihteerinä ja puolueen nuorisojärjestön pääsihteerinä. Koulutukseltani olen filosofian tohtori historian alalta.

Grönroos sanoo olevansa ehdolla, koska EU-politiikka tarvitsee täyskäännöksen kansalliseen suuntaan.

– Ehdoton ei turvapaikanhakijoiden ”taakanjaolle” – siirtolaisvirtojen torjumiseksi humanitaarinen maahanmuutto muista maanosista Eurooppaan tulee lopettaa kokonaan. Turvapaikanhakijat tulee käännyttää ns. Ruanda-mallin mukaisesti Euroopan ulkopuolelle, jonne he myös jäävät nauttimaan mahdollisesta turvapaikasta.

– Suomi ei voi olla ikuisesti maksumies tukipaketeissa, joilla rahoitetaan huonosti asiansa hoitavien jäsenmaiden toiminta – kaupankäynnin ei pitäisi edellyttää maiden välisiä tulonsiirtoja. Suomi ei voi katsoa sivusta liittovaltiokehitystä, jossa Bryssel kaventaa jatkuvasti kansallista päätäntävaltaa päätöksillä, jotka puuttuvat milloin pullonkorkkeihin ja milloin metsänhoitoon.

Grönroosin mielestä EU-jäsenyyden ei pitäisi olla Suomelle itsetarkoitus, vaan keino edistää kaupankäyntiä ja kansainvälistä yhteistyötä.

– Äänestämällä minua saat edustajaksesi pitkän linjan perussuomalaisen, joka puolustaa Suomen itsenäisyyttä ja tietää, mitä maahanmuutolle tulee tehdä – laitetaan yhdessä Euroopalle rajat!


Vilhelm Junnila

Sivun alkuun >

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Vilhelm Junnila on toisen kauden kansanedustaja. Hänellä on ulkopoliittista kokemusta muun muassa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin Suomen valtuuskunnan johtamisesta, ulkoasiainvaliokunnasta, tiedusteluvalvontavaliokunnasta ja Pohjoismaiden neuvostosta.

Junnila haluaa toimia suomalaisen autoilijan puolestapuhujana ja keskittyä myös kansalliseen kilpailukykyyn.

– Vientiteollisuuden toimintaedellytykset, sääntelyn ja hallinnollisen taakan purkaminen ja luonnonvarojen hyödyntäminen kestävästi ovat kansallisesti merkittäviä tekijöitä. Autoa käyttävät kansalaiset tarvitsevat myös puolestapuhujan. Tästä olen saanut vahvaa tukea ehdolle asettumiseen, hän kertoo.

Lisäksi hän painottaa EU:n ulkosuhteita ja yhteiskuntarauhaa.

– On tärkeää, että jatkamme EU:n ulkosuhteiden kehittämistä. Olen ylläpitänyt kansainvälisiä yhteyksiä myös henkilökohtaisella tasolla. Yhtä tärkeää on yhteiskuntarauhan turvaaminen: ajan tiukkaa siirtolaispolitiikkaa, ekstremismin vastustamista sekä yksilön ja suomalaisen työntekijän oikeuksien turvaamista sisämarkkinoilla, Junnila päättää.

Hallitusneuvotteluissa Junnila toimi kasvun kaava -reformipöydässä ja hetken aikaa elinkeinoministerinä. Hän on myös perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja.


Joonas Kiviranta

Sivun alkuun >

Joonas Kiviranta on 32-vuotias tekniikan lisensiaatti ja kaupunginvaltuutettu Tampereelta.

– Yksi vahvuuksistani on laaja kielitaito sekä kokemus monikulttuurisista ympäristöistä, sillä olen asunut USA:ssa, Saksassa,
ja Ruotsissa yhteensä yli 10 vuotta. Näiden maiden kielten lisäksi osaan jonkin verran ranskaa ja hollantia, joten voisin kommunikoida Suomen näkökantoja monipuolisesti laajalle yleisölle.

– Haluaisin myös tarjota tekniikan ja tieteen osaamistani käyttöön EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehittämisessä. Jos emme onnistu tuottamaan edullista ja luotettavaa energiaa, on vaarana teollisten työpaikkojen kiihtyvä katoaminen Euroopasta, talouden stagnaatio ja kansalaisten ostovoiman heikentyminen. Samaan aikaan kasvihuonepäästöjäkin pitäisi vähentää. EU on etenkin aiemmin syrjinyt ydinvoimaa, jolloin se on sulkenut pois yhden äärimmäisen potentiaalisen keinon pois. Tällaiseen tiedevastaisuuteen meillä ei ole varaa, kun yritämme löytää hankalaan yhtälöön vastauksia, vaan ongelmia tulee ratkaista teknologianeutraalisti sekä realistisia tavoitteita asettaen.

Kiviranta kertoo arvostavansa EU:n neljää vapautta ja kannattavansa Suomen EU-jäsenyyttä.

– EU on kuitenkin ajautunut alati kasvavan byrokratian ja keskushallinnon tielle. EU:n identiteetin tuleekin muuttua regulaation suurvallasta kohti innovaatioiden ja talouskasvun suurvaltaa.


Ari Koponen

Sivun alkuun >

Tuusulasta Ypäjälle muuttanut kansanedustaja Ari Koponen haluaa europarlamenttiin muuttamaan EU-politiikan suuntaa.

– EU:sta tuleva lainsäädäntö koskettaa kasvavassa määrin myös Suomea ja juuri siksi ei ole yhdentekevää, ketkä ajavat Euroopassa meidän asioitamme.

– Minulle politiikassa Suomi ja suomalaiset tulevat aina ensin, Koponen sanoo.


Lauri Laitinen

Sivun alkuun >

Olen Lauri Laitinen, lappeenrantalainen ensihoitajaopiskelija ja Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtaja.

Nuoremmat sukupolvet ovat eläneet koko elämänsä EU-Suomessa. Emme voineet vaikuttaa siihen, tulisiko Suomen liittyä Euroopan unioniin, mutta voimme vaikuttaa siihen, millainen se on tulevaisuudessa. Se, joka aiemmin mahdollisti itsenäisten, demokraattisten kansallisvaltioiden välisen poliittisen ja taloudellisen yhteistyön tietyillä osa-alueilla, on kriisien myötä rappeutunut Euroopan laajuiseksi pakkoavioliitoksi, jossa harvainvaltaa käyttävät byrokraatit ja suurmaiden päättäjät sanelevat pienemmille jäsenmaille, miten heidän tulee elää ja miten heidän tulee toimia suurempiensa palvelemiseksi. Tätä he kutsuvat “eurooppalaiseksi yhteistyöksi”.

Eurooppalainen yhteistyö ei vaadi ylivelkaantuneiden maiden pelastamista, metsiemme ennallistamista, laittomien siirtolaisten taakanjakoa saatika kansallisen päätäntävallan kaventamista. Suuruudenhullujen, jäsenmaita vastaan sotivien hankkeiden on loputtava — Suomen on pysyttävä suomalaisten käsissä. EU:n on palattava juurilleen, jotta myös suomalaisten ääni kuuluisi Brysselissä. Siksi EU on ennallistettava.


Arto Luukkanen

Sivun alkuun >

EU-vaaleihin mukaan lähtevä, järvenpääläinen kaupunginvaltuutettu Arto Luukkanen on Helsingin yliopiston Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistolehtori ja Venäjän tutkimuksen historiandosentti.

– Brysseliin tarvitaan kielitaitoista Venäjän asiantuntijaa, joka pystyy tekemään yhteistyötä kaikkien niiden tahojen kanssa, jotka haluavat puolustaa isänmaiden Eurooppaa. Suomen kannalta EU on rikki. Se on korjattava. Euroopan unionia vaivaa Suomelle negatiivisten tulonsiirtojen lisäksi reiluusvaje, demokratiavaje, päätösten sietämätön etäisyys, EU:n talouden korruptatiivisten rakenteiden vähittäinen kasvu ja pienten valtioiden etujen laiminlyönti.

– Itä- ja Pohjois-Suomi ovat Euroopankin turvallisuuden vuoksi pidettävä asuttuina. Joka puolella ”alueiden Suomea” tarvitaan voimakasta panostusta tulevaisuuteen; infrastruktuurin rakentamista, korjaamista, innovaatioita, teollisuuden sekä maatalouden tukemista ja erityistä huomiota tälle maalle, joka on ollut pitkään EU:n nettomaksaja. Me suomalaiset emme kerro alankomaalaisille, miten tulppaaneita kasvatetaan. Vastavuoroisesti emme halua, että meille kerrotaan miten metsiämme, maitamme ja vesiämme hoidetaan.


Teija Makkonen

Sivun alkuun >

Olen Teija Makkonen, 40-vuotias oikeusministerin sekä ulkomaankauppa- ja kehitysministerin valtiosihteeri. Ennen työtäni ministeriöissä ja eduskunnassa työskentelin puolustusvoimissa yli 10 vuoden ajan. Edustin perussuomalaisia hallitusneuvotteluissa EU-politiikkapöydässä.

Koulutukseltani olen sotatieteiden maisteri, MBA (yamk) sekä hallintotieteiden kandidaatti.

Osana globaalia maailmaa ja Eurooppaa Suomen on toimittava kansalaisten edusta ja tarpeista huolehtien. Suomen on oltava EU:n jäsenmaana päämäärätietoisempi ja omaa kansallista etuaan edistävä sekä puolustava maa. Suomen rahahanat muille eivät voi olla vain auki. EU:n talouskuria ja maahanmuuttopolitiikkaa tulee tiukentaa nykyisestä. EU:n tulee olla turvallisuutta ja vakautta lisäävä tekijä.

EU kaventaa jatkuvasti Suomen kansallista suvereniteettia ulottamalla velvoittavaa sääntelyä yhä syvemmälle alueille, joihin sillä ei ole toimivaltaa. Tämän on loputtava.

Suomi tarvitsee vahvempaa EU-vaikuttamista. EU:n päätöksentekoon on vaikutettava strategisesti, oikea-aikaisesti ja johdonmukaisesti.

Kokemukseni ja yhteiskunnallinen osaaminen antavat minulle vankan pohjan työskentelyyn Euroopan parlamentissa.


Mika Niikko

Sivun alkuun >

Olen Mika Niikko. Omaan vahvan kokemuksen ulkopolitiikassa. Vuosien aktiivisen eduskuntatyön tuloksena olen saanut luotua hyvät kansainväliset suhteet ja haluan antaa panokseni Isänmaan hyödyksi Euroopan parlamentissa.

Suomen pitää seistä lujasti omalla pohjalla eikä liiaksi luottaa vieraan apuun. Omavarainen ja aidosti itsenäinen Suomi pärjää niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Suomalaisen mepin tärkein tehtävä on puolustaa Suomen suvereniteettia, jota EU kaventaa toistuvasti sääntelyä lisäämällä. Isänmaallinen Euroedustaja ei hyväksy liittovaltiokehitystä, yhteisiä velkoja, tukipaketteja ja vielä vähemmän tulonsiirtounionia. Suomen kansallinen etu, turvallisuus ja elämäntapa tulee laitaa edelle kaikissa päätöksissä. Siten on luonnollista, ettei myöskään turvapaikanhakijoiden automaattista jakamista maiden kesken voi hyväksyä saati polttomoottorilla toimivien ajoneuvojen kieltoa.

Nykyisin toimin yrittäjänä ja olen varakansanedustaja. kahdentoista vuoden aikana toimiessani kansanedustajana tartuin rohkeasti asioihin. Omaan hyvät vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot, jotka ovat välttämätöntä kansainvälisessä politiikassa toimiessa. Muutoin vaikuttamistyö jää helposti julkisuudessa huuteluksi, mikä ei johda muutoksiin, jotka Suomen hyväksi ovat välttämättömiä.

Ulkopolitiikan saralta olen toiminut kolme vuotta Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana sekä EU asioita vastaavan Suuren valiokunnan jäsenenä reilu neljä vuotta. Muita merkittäviä kansainvälisiä ulkosuhteita käsittävää työtä olen tehnyt mm. Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsenenä, Parlamenttienvälisen liiton IPU, Suomen ryhmän johtokunnassa sekä Kansainvälisten asiain foorumin jäsenenä.

Meppinä tulisisin jatkamaan samalla linjalla ajamalla tiukkoja Venäjä-pakotteita niin kauan, kunnes Venäjä vetäytyy Ukrainasta. Suomessa sijaitsee EU:n pisin ulkoraja suhteessa Venäjään ja sen vahvistamiseen tulee EU:n osallistua nykyistä vahvemmin. Myös siirtolaisten välineellistämisen estäminen toteutuu tiukalla maahanmuutto- ja siirtolaispolitiikalla. Euroopan paras ennaltaehkäisevä toimi islamisoitumisen ehkäisemiseksi on kristillisten arvojen ja ihmiskuvan pohjalta tehtävä työ.

Omavaraisuutta vahvistamalla pääsemme irti Kiina-riippuvuudesta, samoin kuin pääsimme lyhyessä ajassa eroon Venäjän energiariippuvuudesta. Eritoten energia, ruoka-, lääke- ja lannoitetuotantoa, kuten myös puolustusteollisuutta tulee vahvistaa. Energian edullisuus on avainasemassa EU:n kilpailukyvylle sekä työllisyyteen. Näillä teemoilla työskentelen Brysselissä Suomen hyväksi mikäli äänestäjä tähän arvokkaaseen tehtävään valtakirjan luovuttaa.

Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraan apuun.Augustin Ehrensvärd Suomenlinnan perustajan sanat Suomelle.


Mauri Peltokangas

Sivun alkuun >

Olen Mauri Peltokangas, vankkumaton kansamme edustaja. Toisen kauden kansanedustaja, puolueeni 2 vpj. Toimin tällä hetkellä eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtajana. Perheeseeni kuuluu vaimoni ja kolme tytärtä.

Harrastan musiikkia, metsästystä ja yhteiskuntaa.

Olen periksiantamaton isänmaan mies, jolle Suomi ja suomalaiset arvot ovat aina sydämen asia.

Europarlamentaarikon tulee uskaltaa tehdä sellaista politiikkaa, joka hyödyttää ensin kansallisvaltioperiaatetta, kansallisvaltioiden omia etuja sekä kansalaistensa turvallisuutta ja vasta toissijaisesti unionia itseään.

Isänmaiden Eurooppa voisi olla toimiva konsepti.

Suomalaisena Euroopassa olen ylpeä kauniista ja puhtaasta Suomen luonnosta, sen tuhansista järvistä, maakuntien ja kaupunkiemme vahvuuksista. Olen ylpeä kielestäni, kulttuuristani ja suomalaisesta identiteetistä, juuri siitä, mikä tekee meistä niin arvokkaita maailmassa.

Ei väliä, mihin ikinä tieni veisi, Suomi ja suomalaisuus kulkevat mukanani.


Pirkko Ruohonen-Lerner

Sivun alkuun >

Perussuomalaisten istuva meppi Pirkko Ruohonen-Lerner (ps./ECR) hakee jatkokautta Euroopan parlamentissa. Hän on toiminut europarlamentaarikkona vuosina 2015-19 ja uudestaan keväästä 2023 alkaen. Aiemmin Ruohonen-Lerner on toiminut kansanedustajana 2007-2015. Ennen poliittista uraansa hän työskenteli muun muassa useita vuosia toimittajana, tilitoimistoyrittäjänä ja verohallinnossa.

Veronkierron kitkemistä ja korruption torjuntaa

Ensimmäisellä meppikaudellaan Ruohonen-Lernerin päätyö oli veronkierron, talousrikosten ja rahanpesun kitkeminen. Tätä työtä hän teki neljä vuotta talous- ja raha-asioiden valiokunnassa ECONissa, PANA-tutkintavaliokunnan varapuheenjohtajana ja TAX3-erityisvaliokunnan jäsenenä.

Kuluneella kaudella Ruohonen-Lerner on osallistunut työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnan EMPLin ja talousarvion valvontavaliokunnan CONTin työhön. Hän oli mukana myös ING2-erityisvaliokunnassa, joka käsitteli vihamielisten ulkomaisten toimijoiden, erityisesti Venäjän ja Kiinan, pyrkimyksiä sekaantua demokraattisiin prosesseihin EU:ssa.

Qatargate-korruptioskandaalin seurauksena ING2-valiokunnan toimialaa laajennettiin myös tekemään suosituksia avoimuutta, lahjomattomuutta, vastuuvelvollisuutta ja korruption torjuntaa koskevien Euroopan parlamentin sääntöjen uudistamiseksi.

Aktiivisimpia suomalaismeppejä

Parlamentin jokaisessa täysistunnossa äänestetään useista kymmenistä asiakokonaisuuksista. Vuoden aikana mepit äänestävät täysistunnoissa noin 6 000 kertaa. Tämän lisäksi mepit äänestävät tuhansia kertoja omissa valiokunnissaan.

Äänestettävät asiat vaihtelevat suurista pieniin, esimerkiksi ympäristö-, talous- ja turvallisuusasioista rautatieliikenteen tilastoihin. Pieneltä vaikuttava asia voi olla toiselle suuri ja tärkeä. Toisinaan äänestykset ovat todella täpäriä ja eroa saattaa olla yksikin ääni.

– Täysistunnossa jokainen napinpainallus on merkityksellinen. Siksi jokaiseen asiaan on paneuduttava.

Kuluneen vuoden aikana Ruohonen-Lerner on pitänyt täysistunnoissa 26 puheenvuoroa, joka on kaikista suomalaismepeistä kolmanneksi eniten. Kirjallisia kysymyksiä hän on jättänyt samoin kolmanneksi eniten eli 8 kpl. assistEU.eu-sivuston kokoamien tietojen mukaan hän on osallistunut täysistuntoihin 100-prosenttisesti ja äänestyksiin 96-prosenttisesti. Nämä lukemat ovat korkeimmat kaikista suomalaismepeistä.

– Usein sanotaan, että mepit eivät Euroopan parlamentissa edusta kotimaataan vaan poliittista ryhmäänsä. Itselleni on kuitenkin kaikissa äänestyspäätöksissä tärkeintä nimenomaan Suomen kansallinen etu.

Kohti parempaa EU:ta

Ruohonen-Lernerin mukaan EU:n sisämarkkinat tarjoavat Suomelle tärkeitä mahdollisuuksia kaupankäynnissä. Lisäksi EU:n yhteistyö turvallisuuden ja puolustuksen aloilla voi vahvistaa Suomen turvallisuutta erityisesti tänä aikana, kun Venäjä käy kolmatta vuotta brutaalia hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan.

– EU:n sääntely menee usein liiallisuuksiin. Viime vuosien aikana EU:ssa on laadittu äärimmäisen kunnianhimoista ilmasto- ja ympäristölainsäädäntöä, jonka vaikutukset Suomelle ovat mittavat ja täysin kohtuuttomat. Esimerkkinä tästä on paljon puhuttu ennallistamisasetus, jonka etenemisen Suomen hallitus onneksi pysäytti neuvostossa Hollannin, Italian, Puolan, Unkarin ja Ruotsin kanssa.

EU:n perusongelmana Ruohonen-Lerner pitää sitä, että se ei halua pysyä toimivaltuuksissaan vaan jatkuvasti on haalimassa päätösvaltaa jäsenvaltioilta. Kansallisen päätösvallan asteittainen valuminen Brysseliin on todellinen uhka Suomen itsemääräämisoikeuden kannalta. Lisäksi talous- ja rahaliittoon kuuluminen rajoittaa hänen mukaansa mahdollisuuksiamme reagoida taloushaasteisiimme.

– Itselleni on erittäin tärkeää, että päätöksenteko pysyy mahdollisimman pitkälti kansallisissa käsissä, lähellä kansalaista. EU:n tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä sotkea lonkeroitaan jokaiselle politiikan sektorille.

Kansalliskonservatiivit nosteessa

Tulevat vaalit tulevat olemaan erittäin merkittävät. Ennakkoasetelmat lupaavat erittäin vahvaa tulosta niille voimille, jotka suhtautuvat kriittisesti EU:n syvenevään integraatioon ja toimivallan siirtoon Euroopan unionille.

Perussuomalaiset kuuluvat Euroopan konservatiivit ja reformistit (ECR) -nimiseen kansalliskonservatiiviseen ryhmään, jolle povataan hyvää tulosta vaaleissa.

Jokainen ECR-meppi on sitoutunut ns. Prahan julistukseen, jossa määritellään ryhmän perusperiaatteet. Kaikki ryhmän valtuuskunnat pitävät tärkeinä kansallisvaltion suvereenisuutta ja vastustavat EU:n kehittämistä liittovaltion suuntaan. Hyvien USA- ja Nato-suhteiden korostaminen ja hallittu maahanmuutto ovat tärkeitä yhteisiä teemoja. Ukrainan tukemisen suhteen ryhmä on myös yksimielinen. Myös mm. vapaa yrittäjyys, vapaa ja reilu kilpailu, yksilönvapaus, kestävä ja puhdas energiahuolto ja perheen merkitys yhteiskunnan kulmakivenä ovat jaettuja arvoja.

– Näissä vaaleissa on ensimmäistä kertaa todellinen mahdollisuus lyödä parlamentin perinteinen vasemmistoliberaalien ja sosialistien valta-asetelma. Tähän tarvitaan jokaisen ääntä.


Sebastian Tynkkynen

Sivun alkuun >

Perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen Oulusta lähtee eurovaaleihin.

– Työ isänmaan eteen on minulle kunnia-asia ja tällä hetkellä suurimmat taistelut Suomen kohtalonkysymyksissä käydään EU-tasolla. Olisi etuoikeus saada pistää oma osaaminen täysillä peliin Euroopan korkeimmalla tasolla Suomen puolesta. EU ja sen päätöksenteko kaipaavat myös läpivalaisua ja tässä haluaisin olla erityisen aktiivinen, sillä tuntuu, että suomalaiset eivät oikein tiedä, mitä Brysselissä aina tapahtuu.

– Olen pyrkinyt tuomaan aktiivisesti esille, mitä eduskunnassa tapahtuu ja uskon, että pystyisin tekemään sen myös Euroopan tasolla, sillä tapana ei ole hiljetä, jos tulee valituksi, Tynkkynen sanoo.


Veikko Vallin

Sivun alkuun >

Europarlamenttiin pyrkii myös yrittäjätaustainen, perussuomalaisten edellisen kauden kansanedustaja Veikko Vallin.

– EU-vaaleihin lähden, koska talousasiat ovat vahvinta osaamistani. Erityisesti seuraavan viiden vuoden aikana Suomen EU-edustajien pitää osata puolustaa oman kansakunnan etua. EU:sta pitää tehdä itsenäisten kansallisvaltioiden muodostama talousunioni, jossa kukin maa vastaa omista veloistaan.

– Bryssel-johtoista poliittista liittovaltiota vastustan, koska se veisi suomalaisilta päätösvallan omiin asioihinsa, eikä muutenkaan olisi Suomen etu pitkällä aikavälillä, Vallin painottaa.


Nanna Väätäinen

Sivun alkuun >

Olen Nanna Väätäinen, 19-vuotias kuopiolainen heppatyttö ja perustason ensihoitaja, sekä ensihoitaja AMK -opiskelija. Politiikkaan olen lähtenyt mukaan 16-vuotiaana yläasteen ystäväporukan innoittamana. Perussuomalaiset on ollut alusta asti eniten omiin arvoihini sopiva puolue. Tällä hetkellä toimin Perussuomalainen Nuoriso ry:n hallituksen jäsenenä, sekä Savo-Karjalan Perussuomalainen Nuoriso ry:n varapuheenjohtajana.

Politiikassa toimintaani ohjaa ennen kaikkea isänmaallisuus ja pyrin toimimaan aina tavalla, joka on Suomelle ja suomalaisille parhaaksi. Haluan tarkastella kriittisesti sitä, mihin yhteisiä varoja käytetään ja vastustan turhaa rahan tuhlausta.

Eurovaaleihin lähdin mukaan, sillä olen huolissani EU:n liittovaltiokehityksestä ja Suomen itsemääräämisoikeuden vähenemisestä. Brysseliin täytyy saada päättäjiä, jotka ajavat siellä ennen kaikkea Suomen ja suomalaisten etua. Sanon ei yhteisvelalle, turhille säädöksille ja perussopimusten muuttamiselle siten, että yksittäisten valtioiden päätäntävalta omista asioistaan vähenee ja lipsutaan kohti liittovaltiota. Valtioiden tulisi saada itse päättää omista metsistään, omista rajoistaan ja omasta maahanmuuttopolitiikastaan.