Perussuomalaiset

Muiden ihmisten hengelle ja terveydelle erittäin vaaralliset henkilöt pysyvät vangittuna, kunnes vaaraa toisen vahingoittamiseen ei enää ole. Väkivaltariskin merkitystä lisättäisiin elinkautisvangin vapauttamisharkinnassa. Tavoitteena on varmistaa, että elinkautisvangin mahdollisesti korkea vakavan rikoksen uusimisriski tulisi huomioiduksi vapauttamisharkinnassa nykyistä johdonmukaisemmin, ja siten suojata yhteiskuntaa vaarallisiksi arvioiduilta henkilöiltä.

Lue aiheesta alta lisää:

Hallituksen esitys eduskunnalle varmuusvankeutta ja elinkautisvankien vapauttamismenettelyn muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi

Oikeusministeri Leena Meri Helsingin Sanomissa: Vaarallinen vanki ei kuulu vapauteen

Oikeusministeri Leena Meri: Muiden ihmisten hengelle ja terveydelle erittäin vaarallisten henkilöiden on pysyttävä vangittuna

Varmuusvankeusuudistus vahvistaa turvallisuutta – Ari Koponen: ”Sarjamurhaajat eivät kuulu kaduille”

Raakaa väkivaltaa esittävän kuvamateriaalin hallussapito säädetään rangaistavaksi ja lasta seksuaalisesti esittävän kuvan hallussapidolle säädettäisiin törkeä tekomuoto. Törkeän tekomuodon säätäminen ankaroittaisi lasta seksuaalisesti esittävän kuvan hallussapidon rangaistuksia.

Lue aiheesta alhaalta lisää:

Oikeusministeriö: Raakaa väkivaltaa ja lasta seksuaalisesti esittävän kuvamateriaalin hallussapitoon puututaan lakimuutoksin

Hallitus puuttuu raakaa väkivaltaa ja lasta seksuaalisesti esittävän kuvamateriaalin hallussapitoon lakimuutoksin

Poliisi- tai hälytystoiminnan vaikeuttaminen sekä haittaaminen säädetään erikseen rangaistavaksi. Rikoslain muutokset kiristävät rangaistuksia tämän kaltaisissa rikoksissa. Tavoitteena on vahvistaa poliisien, pelastajien ja ensihoitajien rikosoikeudellista suojaa sekä turvata poliisi- ja hälytystoiminnan häiriötöntä hoitamista. Meidän on suojeltava heitä, jotka suojelevat meitä.

Lue aiheesta alta lisää:

Oikeusministeriö: Hälytystehtävissä kohdattuun väkivaltaan puututtaisiin ankarammin

Lakiehdotus puuttuisi ankarammin hälytystehtävissä kohdattuun väkivaltaan – hallitus haluaa varmistaa poliisien, pelastajien ja ensihoitajien rikosoikeudellisen suojan kaikissa tilanteissa

Naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnan direktiivin täytäntöönpano käynnistyy. Samalla valmistellaan nk. lapsirauharikoksia koskevaa sääntelyä rikoslaissa.

Lue aiheesta alta lisää:

Oikeusministeriö: Naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnan direktiivin täytäntöönpano käynnistyy – samalla valmistellaan nk. lapsirauharikoksia koskevaa sääntelyä rikoslaissa

Oikeusministeriö valmistelee lainsäädäntömuutoksia naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi – lainsäädäntöä muutetaan EU:n edellyttämälle tasolle

Asunto-osakeyhtiölaissa lyhytvuokrauksesta (Air-BNB ym.) aiheutuvat häiriöt tulee omaksi haltuunottoperusteeksi. Lisäksi asuinhuoneiston voi ottaa hallintaan tai vuokralaisen sopimuksen purkaa erittäin painavan syyn perusteella, jos asukas on esim. aiheuttanut häiriötä asunnossa, kiinteistössä tai lähialueella.

Lue aiheesta lisää:

Asunto-osakeyhtiölaki muuttuu – antaa taloyhtiöille paremmat mahdollisuudet puuttua ongelmatilanteisiin ja turvata asukkaiden asumisrauhaa

Hallitus uudistaa parhaillaan rikoshyödyn poisottamista koskevaa lainsäädäntöä. Uudistuksella pannaan täytäntöön EU:n konfiskaatiodirektiivi sekä hallitusohjelman tavoitteita, ja sen on tarkoitus tulla voimaan marraskuussa 2026. Päätavoitteena on vähentää rikosten kannattavuutta helpottamalla rikoksella saadun omaisuuden takaisinottoa. Lain uudistuksen myötä rikoksella hankittu omaisuus saadaan otettua pois entistä paremmin. Tämä on välttämätöntä erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden houkuttelevuuden torjumiseksi. Ruotsissa selittämättömän omaisuuden poisottamista tehostava laki on jo voimassa.

Lue aiheesta lisää täältä:

Rikoshyödyn poisottamista koskevat ehdotukset lausunnoilla

Maksuilla rahoitetaan rikosten uhrien tukipalveluja, ja näin rikoksentekijät ottavat enemmän vastuuta. Vankeusuhkaiseen rikokseen syyllistyneelle henkilölle määrättävä 40 euron rikosuhrimaksu nousisi 60 euroon ja 80 euron maksu 120 euroon. Yhteisösakkoon tuomittavan oikeushenkilön, kuten yrityksen tai yhteisön, rikosuhrimaksu nousisi 800 eurosta 1200 euroon.

Lue aiheesta alhaalta lisää:

Oikeusministeriö: Hallitus esittää rikosuhrimaksun korottamista

Rikosuhrimaksuihin 50 prosentin korotus – lakiehdotuksen tavoitteena turvata tukipalveluiden saatavuus rikoksen uhreille

Suojaosuuden määrään määräajoin maksettavan palkan ulosmittauksessa tehdään indeksitarkistus ensi vuoden 2025 alusta alkaen. Myös velkajärjestelyssä velallisen maksuvaraa laskettaessa huomioon otettaviin välttämättömiin elinkustannuksiin tehdään indeksitarkistus.

Sääntelyä muutetaan siten, että vain ensimmäistä vankeusrangaistusta suorittaessaan vanki voisi vapautua suoritettuaan lyhyemmän määräosan rangaistuksesta, eikä tuomitun niin sanottu ensikertalaisuus siten enää palautuisi tietyn rikoksettoman ajan jälkeen.

Lue aiheesta alhaalta lisää:

Ensikertalaisuussäännöksen uudistaminen kirjattiin hallitusohjelmaan – oikeusministeri Meri: ”Uusintarikollisten rinnastaminen ensikertalaisiin istuu harvan oikeustajuun”

Ehdotus vankien ehdonalaiseen vapauttamisen järjestelmän ankaroittamisesta lähti lausuntokierrokselle – ensikertalainen voisi olla vain kerran

Eduskunta äänesti pois ’’moninkertaisen ensikertalaisuuden’’ – Vigelius: ’’Rikoksenuusijat ansaitsevat ankarammat tuomiot’’

Koponen: Ensikertalaiset ovat jatkossa oikeasti ensikertalaisia ja pakkoavioliitot ihmiskauppaa

Lisää vankipaikkoja sekä resursseja mm. tuomioistuimiin, syyttäjille ja rikosseuraamusalalle. Näin jonoja voidaan purkaa ja tehtävät hoitaa paremmin.

Naisen sukuelinten silpominen sekä silpomisen valmistelu säädetään rangaistavaksi erillisin rikoslain säännöksin. Valmistelu voi tarkoittaa esimerkiksi naisen tai tytön viemistä ulkomaille silpomista varten tai pakottamista tai taivuttelua silpomiseen.

Lue aiheesta lisää alta:

Oikeusministeriö: Rikoslain muutoksilla muun muassa selkeytetään naisten ja tyttöjen sukuelinten silpomisen rangaistavuutta

Oikeusministeri Leena Meri naisiin kohdistuvasta silvonnasta: Barbaariset tavat eivät kuulu Suomeen

Tapon syyteoikeus ei vanhene.

Lue aiheesta lisää alta:

Lakivaliokunta lakimuutoksen taakse: Tappo ei vanhene koskaan – ”Oikeus on voittanut taas”

Oikeusministeri Leena Meri: Aika ei armahda tappajaa

Hallitus selvittää keinoja helpottaa tyhjillään tai hoitamattomina olevien venäläisomisteisten asunto-osakkeiden ja kiinteistöjen haltuunottoa sekä ulosmittausta. Taustalla ovat pakotteista johtuvat maksuvaikeudet ja ongelmat taloyhtiöissä. Suunnitellut ja esitetyt lakimuutokset ovat muun muassa:

• Sähköinen tiedoksianto
• Virallisen lehden käyttö
• Ulosoton ja haltuunoton joustavoittaminen

Lunastettavasta omaisuudesta tulisi määrätä käyvän hinnan sijasta sen markkina-arvoa vastaava täysi korvaus. Uudistuksen tarkoituksena on varmistaa, ettei lunastettavan omaisuuden omistaja joudu kärsimään taloudellista tappiota, jos arvioinnissa tapahtuu virheitä. Näin varmistetaan, että omistaja saa aina täyden korvauksen, kuten perustuslaki edellyttää.

Uudistetutn lunastuslain keskeiset muutokset:

• Lunastuskorvaukset määräytyvät jatkossa omaisuuden markkina-arvon mukaan.
• Markkina-arvo on määriteltävä tavalla, joka johtaa omaisuuden korkeimpaan arvoon.
• Tähän lisätään 25 prosentin korotus kohteen- ja haitankorvauksen osalta.
• Asumiseen tai ammatin harjoittamiseen käytetyn omaisuuden lunastuksessa korvaus on vähintään vastaavan omaisuuden hankintahinnan suuruinen.
• Lunastuslaista kumotaan asemakaavoituksesta johtuvan maan arvonnousun leikkaamista koskevat säännökset.

Lunastuslain muutokset tulivat voimaan 1.8.2025. Uusia korvaussäännöksiä sovelletaan myös 1.8.2025 vireillä olleeseen lunastustoimitukseen.

Lakimuutosten ja niistä seuraavan rangaistusten kiristämisen on tarkoitus vähentää aserikoksia ja aseilla tehtäviä rikoksia sekä edistää yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Näin edistetään tehokkaammin erityisesti hengen ja terveyden suojaa. Lainsäädäntömuutoksilla myös korostetaan aserikosten paheksuttavuutta ja moitittavuutta. Merkittävimmät lainsäädäntömuutokset koskevat törkeää ampuma-aserikosta, jonka vähimmäisrangaistukseksi tulee kahden vuoden vankeusrangaistus. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa tästä rikoksesta tuomitaan pääsääntöisesti ehdoton vankeusrangaistus.

Rangaistuksia kovennetaan katujengien toimintaan liittyvissä rikoksissa. Rangaistuksen koventamisperusteiksi tulisivat rikoksen tekeminen osana rikollisjoukon toimintaa sekä niin sanottu nöyryytysväkivalta. Lisäksi alle 15-vuotiaan käyttäminen välikappaleena rikoksen tekemisessä säädettäisiin rangaistavaksi erillisenä rikoksena.

Selkeytetään lainsäädäntöä, laajennetaan rangaistavuuden alaa ja kovennetaan rangaistuksia. Rangaistavaksi tulee se, että henkilö oleskelee valtiossa, jonka kansalainen hän ei ole tai jossa hän ei pysyvästi asu, tehdäkseen siellä terroristisen rikoksen. Uudella rangaistussäännöksellä torjutaan erityisesti niin sanottua terroristista vierastaistelijailmiötä. Teosta tuomittaisiin vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi.

Rikosoikeudellinen vastuu voi koskea myös terroristijärjestössä toimivan henkilön perheenjäsentä. Rangaistavaksi tulisi myös se, että henkilö matkustaa toiseen valtioon terroristisen matkustamisen edistämistä varten tai yrittää antaa terroristista koulutusta. Nykyistä ankarampia rangaistuksia voitaisiin tuomita terrorismirikoksen valmistelusta, terroristisesta kouluttautumisesta sekä terroristisesta matkustamisesta ja matkustamisen edistämisestä.

Rikosprosessia sujuvoitetaan useilla lakimuutoksilla. Syyteneuvottelun käyttöalaa laajennetaan lisäämällä sen soveltamisalaan törkeä huumausainerikos, törkeä ryöstö ja törkeä ihmiskauppa, jotta prosessit nopeutuvat ja yhä useampi rikoksentekijä saa ansaitsemansa tuomion aiempaa nopeammin. Esitutkintaa, syyteharkintaa ja rikosasioiden tuomioistuinkäsittelyä sujuvoitetaan. Rikosprosessia sujuvoittamalla voidaan antaa oikeusturvaa tehokkaammin ja lyhentää käsittelyaikoja. Erityisesti uhrin asemaa halutaan parantaa. Lisäksi tavoitteena on saavuttaa kustannussäästöjä.

Muutoksia esitetään vankeus- ja tutkintavankeuslakiin, jotta järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan vankiloissa voidaan puuttua entistä paremmin ja rikollisen toiminnan jatkuminen vankilassa voidaan estää. Vankilan turvallisuutta sen henkilökunnalle parannetaan. Pyritään varmistamaan, ettei avolaitokseen sijoiteta vankeja, joiden arvioidaan jatkavan rikollista toimintaa tai vaarantavan vankilaturvallisuutta.

Vangin rikollisuuden laatuun ja vangin vaarallisuuteen kiinnitettäisiin harkinnassa aiempaa enemmän huomiota. varmuusosastosijoitus olisi jatkossa nykyistä selvemmin luonteeltaan turvaamistoimenpide, jonka tavoitteena on estää tulevia rikoksia ja vankilaturvallisuutta vakavasti vaarantavaa toimintaa. Varmuusosastosijoituksilla pyritään puuttumaan erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan vankilassa. Jatkossa myös tutkintavanki voitaisiin sijoittaa varmuusosastolle.

Pyritään lisäämään nuorisorangaistuksen käyttöä, selkeyttämään sen asemaa seuraamusjärjestelmässä ja parantamaan rangaistuksen vaikuttavuutta. Tavoitteena on vähentää nuorten uusintarikollisuutta. Nuorisorangaistuksen enimmäiskestoa pidennettäisiin yhdestä vuodesta kahteen vuoteen.

Nuorisorangaistuksen sisältöön lisättäisiin rikoksetonta elämää tukevaa toimintaa ja opiskeluun ohjaamista. Työn tekemiseen perehtyminen olisi edelleen osa nuorisorangaistusta eikä siitä poikkeaminen olisi jatkossa mahdollista järjestämisvaikeuksien vuoksi. Muutokset auttavat osaltaan nuoren rikoskierteen katkaisussa.

Rikosseuraamusalan koulutusjärjestelmää kehitetään vastaamaan nykyajan koulutusjärjestelyjä sekä erityisesti turvaamaan Rikosseuraamuslaitoksen mahdollisuuden saada riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa.

Muutoksia vangitsemisen edellytyksiin ja uusia ja laajempia salaisia pakkokeinoja. Mahdollistetaan rikoksesta epäillyn vangitsemisen, kun on kyse vakavasta rikoksesta ja esimerkiksi on tarpeen suojella muita ihmisiä tai yleistä järjestystä.