Perussuomalaiset

Maahanmuuttopolitiikka

Laki antaa Suomen viranomaisille mahdollisuuden määrätä ulkomaalaiselle porttikielto Suomeen ja koko Schengen-alueelle jo ennalta, vaikka henkilö ei olisi koskaan käynyt Suomessa tai hänellä ei olisi täällä mitään lupahistoriaa.

  • Aiempi käytäntö: Maahantulokielto voitiin yleensä määrätä vain henkilölle, joka oli jo Suomessa ja joka päätettiin käännyttää tai karkottaa maasta, tai joka pyrki fyysisesti rajan yli.
  • Nykytilanne: Kielto voidaan asettaa ulkomaalaiselle, joka oleskelee parhaillaan täysin Suomen ulkopuolella. Jos henkilön tiedetään olevan vaaraksi, hänet voidaan asettaa maahantulokieltoon järjestelmiin jo etukäteen.

Ilman laillista oleskeluoikeutta Suomessa olevilta henkilöiltä (eli niin sanotuilta paperittomilta) on poistettu yleinen oikeus julkisen terveydenhuollon tarjoamaan välttämättömään kiireettömään hoitoon.

  • Ennen muutosta: Paperittomilla aikuisilla oli oikeus saada kiireellisen hoidon lisäksi laajempaa välttämätöntä hoitoa esimerkiksi pitkäaikaissairauksiin (kuten diabetes tai astma jne.).
  • Nyt: Julkisen terveydenhuollon lakisääteinen velvollisuus on tarjota paperittomille pääsääntöisesti vain terveydenhuoltolain mukaista kiireellistä hoitoa (esim. hätätilanteet, vakavat onnettomuudet tai akuutti hengenvaara).

Muutos liittyy uuteen kotoutumislakiin, jota on muutettu niin, että maahanmuuttajalla on itsellään lakiin kirjattu velvollisuus opiskella suomen tai ruotsin kieltä ja hankkia tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, eikä pelkkä passiivinen mukanaolo enää riitä.

Jos maahanmuuttaja kieltäytyy kielen opiskelusta, luvattomasti keskeyttää kotoutumiskoulutuksen tai laiminlyö sovitun suunnitelman, hänen saamiaan tukia (kuten työmarkkinatukea tai toimeentulotukea) voidaan leikata merkittävästi.

Poliisilla ja Rajavartiolaitoksella on nyt matalampi kynnys sulkea vaaralliseksi arvioitu ulkomaalainen lukkojen taakse säilöönottoyksikköön, ja henkilöä voidaan pitää siellä huomattavasti aiempaa pidempään.

Tämä taso säädettiin pysyväksi osaksi uutta vastaanottolakia 12. kesäkuuta 2026, jolloin myös EU:n uusi muuttoliike- ja turvapaikkasopimus otettiin käyttöön. Lisäksi vastaanottorahasta voidaan leikata vielä 20 prosenttia lisää pois, jos hakija rikkoo velvollisuuksiaan kuten: pakollisen Suomalaisen yhteiskunnan kurssin suorittamatta jättäminen, säännöllisen tunnistautumisvelvollisuuden laiminlyönti tai keskuksen järjestyssääntöjen toistuva rikkominen.

Palkan on edelleen oltava vähintään alan työehtosopimuksen mukainen, mutta 1 600 euroa toimii ehdottomana rajana. Jos alan virallinen minimipalkka on vaikkapa 1 500 euroa, kyseinen työ ei riitä oleskeluluvan saamiseen, vaan työnantajan on maksettava vähintään 1 600 euroa kuukaudessa.

Jos työperusteisella oleskeluluvalla Suomessa olevan ulkomaalaisen työsuhde päättyy ennenaikaisesti (esimerkiksi irtisanomisen takia), hänellä on rajallinen aika etsiä uusi työpaikka. Jos uutta työtä ei löydy aikarajan sisällä, oleskelulupa voidaan peruuttaa ja henkilön on poistuttava maasta.

Tämä tarkoittaa sitä, että kansainvälistä suojelua saavat henkilöt (kuten turvapaikan saaneet pakolaiset) joutuvat nykyään asumaan Suomessa yhtä monta vuotta kuin kaikki muutkin maahanmuuttajat ennen kuin he voivat hakea Suomen kansalaisuutta.

Madalsimme kynnystä ottaa jo kerran myönnetty Suomen kansalaisuus pois sellaisilta henkilöiltä, joilla on kaksoiskansalaisuus ja jotka syyllistyvät vakaviin rikoksiin.

Suomen kansalaisuuden voi menettää, jos henkilö tuomitaan Suomessa vähintään kahden vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen rikoksesta, joka kohdistuu Suomen elintärkeitä etuja vastaan.

Samassa yhteydessä lakia muutettiin niin, että Suojelupoliisi (Supo) ja Keskusrikospoliisi voivat antaa turvallisuuslausuntoja myös kansalaisuusilmoituksista. Jos hakijan epäillään vaarantavan kansallista turvallisuutta, kansalaisuutta ei myönnetä.

Suomen kansalaisuuden saamisen ehtoja on kiristetty merkittävästi kolmivaiheisessa lakiuudistuksessa vuosien 2024–2027 aikana.

Suomen kansalaisuutta ei enää saa yhtä helposti kuin ennen, vaan hakijalta vaaditaan huomattavasti pidempää asumisaikaa, vahvempaa taloudellista itsenäisyyttä ja nuhteettomuutta. Lisäksi maassa otetaan pian käyttöön kokonaasti uusi kansalaisuuskoe

  • Puolisoille 21 vuoden vähimmäisikäraja. Jos ulkomaalainen hakee oleskelulupaa Suomessa asuvan puolisonsa perusteella, molemman osapuolen (sekä hakijan että Suomessa asuvan puolison) täytyy olla vähintään 21-vuotiaita.
  • Kahden vuoden asumisvaatimus pakolaisille. Kansainvälistä suojelua (turvapaikan) saaneen henkilön täytyy asua Suomessa laillisesti vähintään kaksi vuotta, ennen kuin hän voi toimia perheenkokoajana ja kutsua perheenjäseniään maahan.
  • Tiukempi toimeentulovaatimus alaikäisten perheille. Aiemmin alaikäisten (alle 18-vuotiaiden) perheenjäseniltä ei aina vaadittu todisteita tuloista. Nyt toissijaista tai tilapäistä suojelua saavan alaikäisen lapsen perheenjäseniltä ja alaikäisen huoltajilta vaaditaan pääsääntöisesti turvattu toimeentulo. Perheen on siis pystyttävä elättämään itsensä omilla tuloillaan ilman yhteiskunnan tukia
  • Lapsen alaikäisyyden määrittely hakupäivän mukaan. Lapsen katsotaan olevan alaikäinen sen hetken mukaan, kun perheenyhdistämishakemus jätetään vireille. Jos lapsi täyttää 18 vuotta pitkän lupakäsittelyn aikana, häntä kohdellaan silti alaikäisenä.

Muutos antaa Maahanmuuttovirastolle entistä tiukemmat ja laajemmat oikeudet antaa ulkomaalaiselle kielteinen oleskelulupapäätös, jos hakemuksessa havaitaan väärinkäytöksiä, säännösten kiertämistä tai väärää menettelyä.

Maahantulokiellon enimmäiskestoa pidennetty 5 vuodesta 15 vuoteen, jos henkilön katsotaan vaarantavan yleistä järjestystä, yleistä turvallisuutta tai kansallista turvallisuutta.

Viranomaiset (kuten poliisi) voivat määrätä maahantulokiellon ulkomaalaiselle, joka on Suomen ulkopuolella, vaikka tällä ei olisi mitään aiempaa lupahistoriaa tai käyntejä Suomessa.

Lue aiheesta lisää täältä:

Ulkomaalaislaki tiukentui – karkotukset nopeutuvat, ennakollinen maahantulokielto jatkossa mahdollinen >>

 

Karkotuspäätöksen saaneet ulkomaalaiset voidaan poistaa Suomesta huomattavasti nopeammin, sillä valituksen tekeminen ei enää automaattisesti pysäytä karkotuksen toimeenpanoa.

Lue lisää täältä:

Ulkomaalaislaki tiukentui – karkotukset nopeutuvat, ennakollinen maahantulokielto jatkossa mahdollinen >>

Jos turvapaikan saanut henkilö matkustaa takaisin kotimaahansa lomailemaan tai vierailemaan, Suomen viranomaiset voivat perua hänen oleskelulupansa ja suojeluasemansa.

Turvapaikan voi jatkossa menettää, jos henkilö syyllistyy rikoksiin tai vaarantaa kansallisen turvallisuuden.

Kiristimme pysyvän eli elinikäisen oleskeluluvan kielitaito-, työssäkäynti- ja toimeentuloehtoja.

Mitä se tarkoittaa:

Hakijan on todistettava osaavansa suomea tai ruotsia vähintään perustasolla.
Hakijalla on oltava takanaan tietty vähimmäisaika säännöllistä työssäoloa Suomessa.
Hakijan on ansaittava korkeampaa ja vakaampaa tuloa itse. Julkisten tukien, kuten toimeentulotuen tai muiden korvauksien, varassa eläminen katkaisee tai estää pysyvän luvan saamisen.

Tämän uudistuksen tavoitteena on varmistaa, että pysyvän luvan saavat vain ne henkilöt, jotka ovat integroituneet tiiviisti suomalaiseen yhteiskuntaan, elättävät itsensä itsenäisesti ja osaavat paikallista kieltä.

Suomessa kansainvälisen suojelun perusteella myönnettävien oleskelulupien pituus on lyhennetty EU:n sallimaan minimiin: turvapaikan perusteella myönnetty lupa on voimassa kolme vuotta (entisen neljän vuoden sijaan) ja toissijaiseen suojeluun perustuva lupa on voimassa niin ikään EU-säännösten mukaisesti, joka tarkoittaa, että toissijaisen suojelun perusteella myönnettävän ensimmäisen oleskeluluvan pituus on lyhennetty yhteen vuoteen.

Rajamenettelyn käyttöönotolla selvästi perusteettomat turvapaikanhakijat ohjataan nopeutettuun menettelyyn ja heidän liikkumistaan rajoitetaan. Säädimme rajaturvallisuuslain estämään mm. Venäjän harjoittamaa välineellistettyä maahanmuuttoa.

Lue aiheesta lisää alta:

Valtioneuvosto: Suomessa otetaan käyttöön rajamenettely – turvapaikkahakemukset voidaan käsitellä rajan läheisyydessä

Turvapaikanhakijat Suomen ulkorajalta jatkossa rajamenettelyyn – menettelyn aikana vastaanottokeskuksesta ei saa poistua ilman lupaa

Peltokangas: Maahanmuuttopolitiikan suunnanmuutos ottaa valtavan harppauksen eteenpäin

Sisäministeri Rantanen maahanmuuttopolitiikan kiristämisestä: ”Jos ei ole lupaa pitää poistua – tavalla tai toisella”

Näin maahanmuuttoa ollaan tiukentamassa

Kielteisen oleskelulupapäätöksen saanut turvapaikanhakija ei enää voi siirtyä opiskelu- tai työperäiseksi maahanmuuttajaksi. Tämä kaistanvaihdon lopettaminen vähentää väärinkäytöksiä.

EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville korkeakouluopiskelijoille asetetaan täyskatteelliset lukukausimaksut. Opiskelijareitin väärinkäytöksiä on ehkäisty mm. opiskelijoiden hakemusmaksulla.

Peltokangas: Maahanmuuttopolitiikan suunnanmuutos ottaa valtavan harppauksen eteenpäin

Sisäministeri Rantanen maahanmuuttopolitiikan kiristämisestä: ”Jos ei ole lupaa pitää poistua – tavalla tai toisella”

Näin maahanmuuttoa ollaan tiukentamassa

Kansalaisuuslakia kiristetään kolmessa osassa. Asumisaikavaatimus pitenee, toimeentulo- ja nuhteettomuusedellytykset tiukkenevat ja kansalaisuuskoe otetaan käyttöön.

Kansalaisuuslain ensimmäinen ja toinen vaihe on nyt viety maaliin ja kolmas vaihe on lausuntokierroksella.

    • Ensimmäisessä vaiheessa kiristettiin asumisaikaedellytystä ja toisessa vaiheessa toimeentulo- ja nuhteettomuusedellytyksiä.
    • Kolmas vaihe sisältää kansalaisuuskokeen.

Peltokangas: Maahanmuuttopolitiikan suunnanmuutos ottaa valtavan harppauksen eteenpäin

Sisäministeri Rantanen maahanmuuttopolitiikan kiristämisestä: ”Jos ei ole lupaa pitää poistua – tavalla tai toisella”

Näin maahanmuuttoa ollaan tiukentamassa

Perheenyhdistämisen kriteereitä tiukennetaan. Myös Migri on nostanut perheenyhdistämisen tulorajoja. Perheenyhdistäminen on suurin maahanmuuton väylä.

Lue aiheesta lisää alta:

Peltokangas: Maahanmuuttopolitiikan suunnanmuutos ottaa valtavan harppauksen eteenpäin

Sisäministeri Rantanen maahanmuuttopolitiikan kiristämisestä: ”Jos ei ole lupaa pitää poistua – tavalla tai toisella”

Näin maahanmuuttoa ollaan tiukentamassa

Työperäisen maahanmuuton sääntöjä selvennetään muun muassa 1600 euron palkkarajalla ja kolmen/kuuden kuukauden työttömyyssäännöllä. Tämä on pohjoismainen linja. Nämä uudistukset eivät estä oikeita osaajia pääsmästä Suomeen.

Työperäisen maahanmuuton on vahvistettava julkista taloutta. Aiemmin lähtökohta on ollut työperäisten maahanmuuttajien määrä ja toiveet siitä, että tulijat työllistyvät yhtä hyvin ja samalla palkalla kuin kantaväestö.

Lue aiheesta lisää alta:

Työ- ja elinkeinoministeriö: Työntekijän oleskeluluvan tulorajaksi 1 600 euroa

Työperäiseen maahanmuuttoon tulossa tiukennuksia: Suomesta täytyy lähteä pois, kun työt loppuvat

Eduskunnassa äänestettiin 1 600 euron tulorajasta työperäiselle maahanmuutolle – Peltokangas: ”Itse olisin valmis tarkistamaan tämän vuoden välein korkeammalle”

Matkailu- ja ravintola-ala närkästyi 1 600 euron tulorajasta työperäisille maahanmuuttajille – Bergbom: ”Pitäisi olla lähtökohta, kun mennään työelämään kiinni”