Kehitysyhteistyö
Kehitysyhteistyöstä leikattava kokonaismäärä on noin 1,34 miljardia euroa hallituskauden aikana ja se on enemmän kuin mikään aiempi hallitus on koskaan leikannut.
Tämä sisältää mm. kehitysyhteistyön maaohjelmien lakkauttamiset neljässä maassa, kuten epädemokraattisissa Afganistanissa ja Myanmarissa. Lisäksi kansainvälisen Vihreän ilmastorahaston rahoitusta vähennettiin uusimmalla rahoituskierroksella 40 prosenttia. Suomen tekemä leikkaus ilmastorahastoon oli koko euroalueen suurin prosentuaalisesti.
Kehitysyhteistyön lisäksi ulkoministeriössä säästetään myös toimintamenoista. Esimerkiksi kehityspoliittisen alivaltiosihteerin tehtävä lakkautettiin.
Lue aiheesta lisää alta:
Valtioneuvosto: Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi laskuun vuonna 2024
Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Ministeri Tavio julkaisi ytimekkään kuvan: Kehitysavusta leikataan nyt enemmän kuin koskaan ennen
Aika on ajanut perinteisen kehitysavun ohi. Yksityinen sektori kytkeytyy entistä vahvemmin kehitysyhteistyöhön. Tämä merkitsee sekä kehitysyhteistyön ostohankintoja yksityiseltä sektorilta että yksityisen rahoituksen vivuttamista. Tämä on järkevä tapa tukea kehittyviä maita sen sijaan, että annettaisiin pelkkää suoraa julkista rahoitusta. On selvää, että julkisen sektorin käytettävissä olevat varat eivät riittäisi kestävän kehityksen toteutumiseen.
Lue aiheesta lisää alta:
Hallitus leikkaa kehitysyhteistyöstä – perussuomalaiset: Vastikkeeton tuki tullut tiensä päähän
Kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle palautustapauksissa, sekä kansainvälisen sääntöperusteisen järjestelmän tukemiselle. Ulkoministeriöön on nimitetty paluuasioiden ja muuttoliikkeen ulkoasiainneuvos, joka toimii koordinaattorina ja tarkkailee palautusten sujuvuutta. Kehitysyhteistyön Somalia-maaohjelma on keskeytetty, koska palautukset Somaliaan eivät ole edenneet toivotulla tavalla. Takaisinotoista johtuvaa maaohjelmakeskeytystä Suomi ei ollut tehnyt koskaan aiemmin. Myös Tansania-maaohjelma on keskeytetty, johtuen maan huonontuneesta demokratiatilanteesta.
Lue aiheesta lisää alta:
Ukraina on nyt ylivoimaisesti suurin kumppanimaa Suomen kehitysyhteistyössä ja humanitaarisessa avussa. Hallituskauden aikana ulkoministeriössä on laadittu kaksiosainen kansallinen Ukrainan jälleenrakennussuunnitelma. Suunnitelmassa selostetaan mm. suomalaisyrityksille tarkoituksenmukaisia rahoitus- ja neuvontapalveluita, joita tarvitaan, jotta yritykset pääsevät Ukrainan markkinoille ja voivat olla mukana jälleenrakentamisessa. Hallituskauden aikana on myös muodostettu uusi rahoitusinstrumentti nimeltä Suomen Investointituki Ukrainalle (FUIF). Se tukee Ukrainan julkisia investointeja hyödyntämällä suomalaista teknologiaa, osaamista ja palveluita. FUIF:n avustuksella on mm. neuvoteltu Suomen historian suurin kehitysrahoituksella edistettävä suomalaisen yrityksen vientikauppa.
Luea aiheesta lisää alta:
Valtioneuvosto: Suomen tuki Ukrainalle jatkuu aktiivisena
Ulkoministeriö: Suomi tukee Ukrainaa
Eduskunnalle on annettu kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko, joka on lajissaan Suomen ensimmäinen. Ulkomaankaupan ja kehitysyhteistyön hallinnointi saman ministeriön kautta tukee Suomen kaupallistaloudellisia intressejä kehittyvillä markkinoilla. Ulkoministeriössä on hallituskauden aikana laadittu myös kehityspoliittinen sijoitusstrategia, johon liittyen on oleellista huomioida, että kehitysyhteistyössä on lahjarahan lisäksi myös lainoja ja sijoituksia. Kaupan ja kehityksen yhdistämisessä on tärkeänä tavoitteena edistää suomalaisten yritysten vientiä ja investointeja.
Lue aiheesta lisää alta:
Viestintä- ja globaalikasvatustuki, jota on aiemmin myönnetty noin 20 eri järjestölle, on lakkautettu. Varoja ohjataan kotimaisille järjestöille muihin käyttötarkoituksiin, lähinnä käytännön projektityöhön kehittyvissä maissa.
Kehitysyhteistyörahojen väärinkäytösepäilyihin on reagoitu nopeasti. Lisäksi rahojenkäytön riskienhallintaa tehdään valitsemalla kumppaneiksi tahoja, joiden neutraliteetti ei ole kyseenalainen. On ensiarvoisen tärkeää minimoida riski siitä, että veronmaksajien rahaa päätyisi vääriin käsiin. Suomi ei enää tee tukimaksatuksia YK:n palestiinalaispakolaisjärjestö UNRWA:lle, jonka useisiin työntekijöihin on kohdistunut epäilyjä terrorismikytköksistä.