Hallituksen talouspolitiikka on epäonnistunut
Tiedotusvälineille 15.12.2014
Budjetin palautekeskustelu
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro
Kansanedustaja Jari Lindström
Suomen Pankin tuoreen ennusteen mukaan kuluvasta vuodesta on tulossa jo kolmas peräkkäinen taantumavuosi, eikä talous kasva ensi vuonnakaan. Maamme työttömyys kasvaa tällä hetkellä hälyttävää tahtia, ja mikä huolestuttavinta, pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys ovat räjähtämässä käsiin. Taloustilanteemme on sanalla sanoen synkkä.
Perussuomalaiset ovat johtavana ja vastuullisena oppositiopuolueena tarjonneet tämän kauden jokaiseen budjettiin oman paremman vaihtoehdon. Oppositiopuolueiden vaihtoehtojen oma salikäsittely on ollut tämän eduskuntakauden parhaimpia uudistuksia, ja perussuomalaiset ovatkin alusta asti suhtautuneet niiden tekoon suurella vakavuudella. Tämä on huomattu myös maamme ekonomistipiireissä. Ekonomiska Samfundetin järjestämässä tilaisuudessa sekä ETLA:n johtaja Vesa Vihriälä että PT:n johtaja Seija Ilmakunnas pitivät perussuomalaisten vaihtoehtobudjettia selvästi perusteellisimmin valmisteltuna. He kehottivatkin muita oppositiopuolueita suhtautumaan varjobudjettien tekoon samalla vakavuudella. He myös toivoivat, että varjobudjetit saisivat mediassa nykyistä enemmän näkyvyyttä. Tähän on helppo yhtyä, sillä reilu viikko sitten paljastui, ettei edes Helsingin Yliopiston valtio-opin professori Jan Sundberg ollut tietoinen vaihtoehtobudjettimme olemassaolosta. Toisaalta on varmasti parempi, että politiikkamme sisältö on kunnossa ja olemme epäonnistuneet vain markkinoinnissa, kuin toisinpäin.
Perussuomalaisilla parempi vaihtoehto
Esittelen vielä kerran vaihtoehtomme keskeiset linjat.
Vaihtoehtobudjettimme keskeinen tavoite on samaan aikaan saada sekä julkisen sektorin syömävelanotto kuriin että investoida tulevaan kasvuun. Ottaisimme syömävelkaa noin puoli miljardia hallitusta vähemmän, mutta samalla panostaisimme kertaluonteisesti kasvua tukeviin investointeihin 750 miljoonaa euroa hallitusta enemmän. Erotuksen rahoittaisimme suuntaamalla tähän osan jo päätetyistä valtionomaisuuden myyntituloista.
Vaihtoehtomme kostuu seuraavista kuudesta paketista:
350 miljoonan euron työllisyys- ja yrittäjyyspakettimme tavoitteena on nostaa työllisyysasteemme muiden pohjoismaiden tasolle sekä parantaa pk-yritysten asemaa. Työuratakuumme tarkoituksena on edesauttaa työkykyisten ja -haluisten ikääntyneiden työuran jatkumista eläkeikään saakka. Pk-yrityksiä taas tukisimme toteuttamalla työllistävien pk-yritysten Viron-mallin mukaisen yritysverotuksen. Nostaisimme myös alv:n alaisen toiminnan alarajaa nykyisestä 8 500 eurosta 20 000 euroon. Hienoa havaita, että tässä asiassa perussuomalaisten linjoilla ovat nyt myös keskusta, SDP sekä vasemmistoliitto. Lisäksi purkaisimme turhaa sääntelyä ja ketteröittäisimme lupabyrokratiaa, sillä mielestämme on käsittämätöntä, että lupaprosesseissa on jumissa miljardien edestä investointeja.
Yli puolen miljardin euron energiapakettimme tavoitteena on kääntää energiapolitiikkamme suunta ja ottaa energiaomavaraisuuden tuntuva nostaminen energiapolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi. Alentaisimme energiaverotusta 450 miljoonalla eurolla. Lisäksi panostaisimme korjaus- ja energiatehokkuusinvestointeihin.
800 miljoonan euron turvallisuus- ja hyvinvointipakettimme tarkoituksena on turvata kansalaisten perusturvallisuus. Olisimme valmiita korottamaan perusturvaa ja omaishoidon tukea sekä panostamaan lisää lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen. Emme leikkaisi lapsilisiä emmekä eläkeindeksejä tai kuntien valtionosuuksia. Katsomme myös, että tasa-arvoinen ja laadukas opetus on maamme menestyksen perusta, joten lisäisimme resursseja peruskoulun ryhmäkokojen pienentämiseen ja kattavan kouluverkon ylläpitoon. Emme myöskään ole hallituksen tavoin valmiita tinkimään sisäisestä tai ulkoisesta turvallisuudesta edes syrjäseuduilla. Lisäksi katsomme, että puhdas kotimainen ruoka vaatii maaseudun elinvoimaisuuden turvaamista.
Suomeen investoiminen kannattaa
750 miljoonan euron investointipakettimme kantava voima on usko siihen, että Suomeen investoimalla saamme maan nousuun. Katsomme, että nykyisessä taloustilanteessa on syytä panostaa tieverkkoon, julkisten rakennusten homekorjauksiin, kohtuuhintaiseen asumiseen sekä kasvuyritysten rahoitukseen. Sen lisäksi että tällä olisi suhdanteita tasaava vaikutus, tämä olisi myös järkevää julkisen rahan käyttöä, koska matalasuhdanteessa näiden investointien teko on halvempaa kuin korkeasuhdanteessa.
800 miljoonan euron säästöpakettimme leikkaisi julkisia menoja ilman mainittavia vaikutuksia maamme kansalaisten hyvinvointiin. Säästäisimme uudistamalla kehitysavun rahoituksen ja yritystukijärjestelmän. Leikattavaa riittää myös puoluetuessa, maahanmuutossa sekä luonnonsuojelualueiden hankinnassa. Emme myöskään hyväksy euroalueen kriisimaiden tukemista suoraan budjetistamme.
Veropakettimme uudistaisi verotustamme oikeudenmukaisempaan ja kannustavampaan suuntaan. Vapauttaisimme 1 000 euron kuukausitulot ansiotuloverotuksesta ja nostaisimme suurituloisten tuloverotusta. Uudistaisimme osinkoverotusta oikeudenmukaisella ja kasvua tukevalla tavalla verottamalla pieniä osinkoja kevyemmin ja suuria osinkoja ankarammin. Palauttaisimme yhteisöveron Ruotsin 22 prosentin tasolle ja laajentaisimme veropohjaa verottamalla myös suursäätiöiden pääomatuloja.
Hukattuja vuosia
Tämä vaalikausi tullaan muistamaan historiankirjoissa hukattuina vuosina. Tuskin yksikään hallituspuolueen jäsen voi olla tyytyväinen tämän kauden saavutuksiin ja antaa suoritukselleen muun kuin hylätyn arvosanan. Hallitus, jonka ainoa rakentamisperuste oli Portugalin tukipaketin hyväksyminen, ei ole kovinkaan yllättäen kyennyt tukipakettien jaon lisäksi juuri muuhun kuin julkiseen riitelyyn. Seuraavalla hallituksella onkin edessään massiivinen tehtävä selvittää nykyisen aiheuttamat sotkut.
Ehdotankin hyväksyttäväksi seuraavan epäluottamuslauseen: ”Eduskunta katsoo, että hallitus on epäonnistunut talouspolitiikassaan. Hallitus on jatkuvasti kautensa aikana laiminlyönyt työllisyyden ja talouskasvun edistämisen. Tämän johdosta eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.”
Lisätietoja:
Jari Lindström
puh. 050 512 0495