Perussuomalaiset: Painopiste konfliktien sovitteluun ja rauhan rakentamiseen
Tiedotusvälineille 11.3.2014
Valtioneuvoston selonteko Suomen osallistumisesta EU:n sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon Keski-Afrikan tasavallassa
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro
Kansanedustaja Tom Packalén
Painopiste konfliktien sovitteluun ja rauhan rakentamiseen
EU-maiden ulkoministerit päättivät tämän vuoden alussa hyväksyä noin 500 sotilaan vahvuisen joukon lähettämisen Keski-Afrikan tasavaltaan. Maa on kärsinyt eri ryhmien vuosia jatkuneesta sekavasta valtataistelusta, ja viime vuonna se ajautui sekasortoon vallankaappauksen jälkeen. Suomi on ilmoittanut osallistuvansa sotilasoperaatioon lähettämällä Keski-Afrikan tasavaltaan 25–30 suomalaista sotilasta.
Keski-Afrikan operaatiossa ei kuitenkaan käytetä EU:n taistelujoukkoja. On syytä kysyä, miksi ei? Euroopan unionin taistelujoukot on perustettu juuri tällaisia operaatioita varten, mutta niitä ei ole käytetty vielä kertaakaan. Nyt siihen olisi ollut tarvetta, mutta jostakin syystä joukkoja ei tässä operaatiossa käytetä. Voimme aiheellisesti kysyä, kuinka kannattavaa käyttämättömien taistelujoukkojen ylläpitäminen on.
Ei sotilaallisia tai koulutuksellisia hyötyjä Suomelle
Viime syksynä budjetin palautekeskustelussa puolustusministeri Carl Haglund totesi taistelujoukoista ja Suomen tulevasta johtovastuuroolista sen, että Suomen on tarkkaan harkittava, mitkä ovat maanpuolustuksemme saamat hyödyt suhteessa kustannuksiin.
Maanpuolustuksen ja puolustuspolitiikan asiantuntijoiden kanssa keskustellessa käy hyvin nopeasti selväksi, että Keski-Afrikan operaatio ei tarjoa Suomelle minkäänlaisia sotilaallisia tai koulutuksellisia hyötyjä. Viesti päättäjille on karu: voittehan te sinne muutaman kymmenen miestä lähettää, mutta emme me siitä mitenkään hyödy. Rahaa menee vain hukkaan, kun operaation lähtemiseen tässä vaiheessa on kyse turhasta politikoinnista ja EU:n lipun näyttämisestä; ei todellisesta kriisinhallinnasta.
Taloudelliset realiteetit
Tällä vaalikaudella samaan aikaan ajoittuvien puolustusvoimauudistuksen ja budjettileikkausten vuoksi Puolustusvoimat on ollut erittäin vaikeassa tilanteessa. Suomi on leikannut maanpuolustuksestaan satoja miljoonia euroja. Tämä hallitus on pahentanut tilannetta entisestään liittämällä Suomen esimerkiksi surullisen kuuluisaan Ottawan sopimukseen. Sopimukseen, joka vei meiltä jalkaväkimiinat: kustannustehokkaan puolustuskyvyn Suomen kaltaiselle maalle. Hupenevien resurssien kanssa painittaessa on entistä tärkeämpää miettiä, mihin me rahaa käytämme ja mihin emme. Tosiasia kun on se, että Keski-Afrikan operaatio joudutaan rahoittamaan velkarahalla. Samaan aikaan valtion velkaantuminen jatkuu huimaa tahtia ja oman maan puolustus rapautuu. Todettakoon kuitenkin, että on tämä nykyinen ehdotus muutamasta kymmenestä sotilaasta huomattavasti parempi kuin ulkoministeri Tuomiojan haarukoima 100 sotilaan vahvuinen joukko. Järkevämpään suuntaan on siis kuljettu.
Toinen suuri kysymys taloudellisten realiteettien ohella on se, millä mandaatilla suomalaiset sotilaat Keski-Afrikassa toimivat. Saako EU:n operaatio YK:n mandaatin? Jos saa, hyvä; jos ei, tilanne on entistä monimutkaisempi.
Rauhanturvaajaveteraaneista huolehdittava
Suomella on pitkät, kunnioitettavat perinteet rauhanturvaamisessa. Suomalaiset rauhanturvaajat ovat osoittaneet erinomaista ammattitaitoa ja osaamista eri puolilla maailmaa. Operaatiot muuttuvat koko ajan entistä vaarallisemmiksi. Tämän takia meidän tulee huolehtia myös rauhanturvaajaveteraaneista; niistä, jotka ovat vammautuneet edustaessaan Suomea rauhanturvaoperaatioissa maailmalla.
Kun rauhanturvaoperaatiot myös koko ajan kallistuvat, on muistettava, että edullisin tapa ylläpitää rauhaa on konfliktien sovittelu ja rauhan välittäminen. Perussuomalaiset haluavat muistuttaa, että aito rauhan rakentaminen ja konfliktien ennaltaehkäisy ovat paitsi edullinen ja tehokkaampi tapa, myös Suomen kaltaiselle puolueettomalle maalle luontevampi vaihtoehto. Meillä ei ole siirtomaaisännän painolastia harteillamme. Sen sijaan meillä on ammattitaitoa sovittelun saralla. Siitä ovat esimerkkeinä muun muassa Nobel-palkittu Martti Ahtisaari sekä Pohjois-Irlannissa neuvotteluja käynyt Harri Holkeri.
Rauhanrakentajan rooli on Suomelle hyvä
Olen puheessani kritisoinut operaatiota. Suurin ongelma perussuomalaisten mielestä on se, mistä rahat tähän operaatioon otetaan. Selonteon mukaan kolme neljäsosaa rahoituksesta tulee puolustusministeriön hallinnonalalta ja jäljelle jäävä neljännes ulkoministeriöstä. Mistä kaikesta se on pois?
Rahoituskysymyksestä huolimatta perussuomalaiset eivät vastusta itse operaatiota. Operaatiolla itsessään on arvo, mutta sen hintalappuun emme ole tyytyväisiä. On tärkeää, että suomalaiset rauhanturvaajat näkyvät maailmalla. Suomelle rauhanturvaajan ja rauhanrakentajan rooli on hyvä, ja sen avulla maamme voi saada kokoaan enemmän ulkopoliittista arvovaltaa. Operaation heikosta panos-tuotos-suhteesta huolimatta perussuomalaiset ovat mukana tukemassa maamme yhtä ja yhteistä ulkopolitiikkaa.
Lisätietoja:
Tom Packalén
puh. 040 717 0787