Ryhmäpuheenvuoro: Hallitus seilaa Euroopassa vailla suuntaa
Valtioneuvoston selonteko EU-politiikasta
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro
Kansanedustaja Juho Eerola
Hallitus seilaa Euroopassa vailla suuntaa
Tampereen yliopiston professori Tapio Rainio totesi asiantuntijalausunnossaan hallituksen EU-selonteosta näin: ”Selonteko on yhdentekevä, latteudessaan masentava asiakirja, joka antaa huonon – mutta samalla ehkä realistisen – kuvan hallituksen tahtotilasta ja kyvykkyydestä”. Tähän on valitettavan helppo yhtyä. Kataisen hallitus seilaa Euroopassa vailla suuntaa.
Selonteosta huokuu ajatus siitä, että unioni tai komissio ei tee mitään väärin. Hallitus ei selonteossaan anna kritiikkiä edes eurokriisin hoidosta.
Irlannissa pelastettiin pankkiirit, Islannissa kansa
Parhaillaan euroeliitti myötäjuoksijoineen hämmästelee Irlannin ihmettä. Maa on saanut viimeisen erän tukipakettilainoitusta ja palannut markkinarahoituksen piiriin. Irlanti osoittaa, kuinka EU:n linja kriisinhallinnassa on ollut muka oikea.
Irlantia kannattaa verrata Islantiin, joka euron ulkopuolisena maana kohtasi vastaavanlaisen talouskriisin. Islannin talous on menestynyt kaikilla mittareilla Irlantia paremmin. Islannissa talous kasvaa, valtion velka on hallinnassa ja vienti vetää. Irlannissa työttömyys on korkea, valtionvelka räjähtänyt käsiin ja nuoret koulutetut kansalaiset muuttavat ulkomaille. Tiivistäen voisi todeta, että Islanti noudatti perussuomalaisten kannattamaa no bailout -linjaa. Se ei pelastanut pankkiireitaan, minkä Irlanti EU:n pakottamana teki. Irlanti päätti EU:n painostamana pelastaa pankkiirit, kun taas Islanti päätti pelastaa oman kansansa.
Euro on kasvun este
Ekonomistipiireissä ollaan sitä mieltä, että euron kurssi on liian vahva. Keskeinen syy on Euroopan keskuspankin liian tiukka rahapolitiikka. Euro on tällä hetkellä kasvun este Suomelle ja koko euroalueelle. Esimerkiksi vienti Venäjälle ei vedä, koska ruplan arvo suhteessa euroon on epäedullinen.
Löytyykö selonteosta tällaista pohdintaa? Valitettavasti ei.
Yksi Euroopan unionin syvistä ongelmista on se, että yhdentymisen aiheuttamia ongelmia yritetään ratkaista lisäämällä yhdentymistä. Tämä vie EU:ta kohti liittovaltiota. Suunta on käännettävä ja epäkohdat torjuttava tarpeetonta sääntelyä purkamalla. Hallituskin puhuu selonteossaan unionin toiminnan järkevöittämisestä, mutta ei kerro, mitä se sillä tarkoittaa.
Suomen reagoitava aktiivisemmin unionin päätöksentekoon
Haluan tässä mainita erään konkreettisen ehdotuksen. Lissabonin sopimus toi EU:n päätöksentekoon ns. keltaisen kortin: jos kolmasosa kansallisista parlamenteista vastustaa EU:sta tulevaa esitystä toissijaisuusperiaatteeseen vedoten, komission on harkittava ehdotustaan uudelleen. Perussuomalaiset haluavat Suomen reagoivan aktiivisemmin unionin päätöksentekoon. Keltaisen kortin rinnalle tulisi tuoda punainen kortti, joka kieltäisi komissiota kokonaan jatkamasta punaisen kortin saaneen ehdotuksen käsittelyä. Tätä esitystä saa vapaasti viedä eteenpäin.
Hallituksen selonteko ei vastaa olennaisiin kysymyksiin
Otan vielä yhden esimerkin selonteon ongelmista. Siinä todetaan muun muassa, että ”Suomen linja on selvä: tuemme Euroopan tiiviimpää yhdentymistä, silloin kun se tapahtuu tavalla, jonka jäsenmaat ja kansalaiset kokevat tarpeelliseksi, reiluksi ja oikeudenmukaiseksi.”
Mitä tämä tarkoittaa? Tai mitä tehdä sitten, kun Suomelle ei ole tarjolla pääministerin hehkuttamaa reilua tai järkevää integraatiota?
EU:n sosiaalinen ulottuvuus – johon selonteossa suhtaudutaan lämpimästi – on aiheuttanut muun muassa sen, että suomalaiset veronmaksajat kustantavat monen ulkomailla asuvan perheen sosiaalietuudet. Kenen mielestä tämä on reilua, tarpeellista tai oikeudenmukaista?
Tai mitä sitten, kun EU:n ulkopuolella pysyttelevät sveitsiläiset kertoivat viikonloppuna mielipiteensä EU-alueen syvenevästä integraatiosta. He eivät pitäneet sitä reiluna. Suomessa ministerit arvostelivat äänestystä eivätkä antaneet kansan mielipiteelle mitään arvoa.
Lopuksi kysyn: Mitkä ovat Suomen hallituksen tavoitteet integraation syventymisessä? Hyväksyykö Suomi euroalueen yhteisen velan, yhteisen budjetin sekä EU:n laajan kontrollin työmarkkinoihin, eläkepolitiikkaan ja sosiaaliturvaan? Entä onko Suomi valmis tarvittaessa osallistumaan uusiin tukipaketteihin? Selonteosta ei löydy vastauksia näihin kysymyksiin.
Lisätietoja:
Juho Eerola
puh. 050 512 0513