Sosiaali- ja terveysvaliokunnan perussuomalaiset: kuntauudistukseen liittyvä lakiehdotus hylättävä
ERIÄVÄ MIELIPIDE
Perustelut
Hallitusohjelman mukainen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus toteutetaan osana kuntarakenneuudistusta. Kuntarakenneuudistuksen toteuttamiseen liittyvät kuntajakolain muutokset ovat eduskunnan käsittelyssä, mutta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevat lakiehdotukset ovat tulossa eduskuntaan vasta keväällä 2014. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen liittyviä muutoksia joudutaan arvioimaan pitkälti Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Petteri Orpon vetämän ryhmän linjavetojen pohjalta. Asiantuntijoiden mukaan lopputulos on hajanainen ja monimutkainen. Mielestämme sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on tarpeellinen, mutta uudistus on palautettava parlamentaariseen valmisteluun ja asiantuntijoiden näkemyksille on annettava enemmän painoarvoa. Vain näin voidaan saada aikaan paremmin toimiva sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä, jonka uudistaminen ei pysähdy vaalikauden loppuessa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta käytetään vipuvartena kuntaliitosten aikaansaamiseksi
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen välttämättömyydestä puhutaan paljon, mutta tässä hallituksen esityksessä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta käytetään lähinnä vipuvartena kuntaliitosten aikaan saamiseksi. Toimiva sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä on elintärkeä osa yhteiskuntaamme, eikä sitä saa romuttaa suurkuntahankkeen, vallan uudelleen jaon tai mahdollisten palveluiden yksityistämispyrkimysten takia. Sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän uudistaminen samanaikaisesti kuntarakenneuudistuksen kanssa hallituksen esittämällä tavalla ei tarjoa edellytyksiä hyvin toimivan sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän luomiseksi.
Eriarvoisuuden vähentäminen palvelujen saannissa eri sosiaaliluokkien välillä unohdettu
Eri sosiaaliluokkien välisestä eriarvoisuudesta palvelujen saannin suhteen puhutaan paljon, mutta hallituksen esityksissä tämä on jäänyt unohduksiin. Asiantuntijalausunnoissa on tuotu ilmi, että uudistuksen toteuttaminen siten, että kansalaisten peruspalvelut paranevat, tulee olemaan haasteellista. Hallituksen esittämät linjaukset eivät edesauta palvelujen saantiin liittyvän eriarvoisuuden vähentämistä. Edellytämme, että uudistuksessa ei keskitytä pelkästään hallinnon uudelleen järjestämiseen, vaan palvelujen saanti, laatu ja varhainen puuttuminen sekä ennaltaehkäisevät palvelut nostetaan keskiöön.
Kansalaisten lähipalvelut turvattava lailla
Hallituksen esityksessä ei ole määritelty mitä lähipalveluilla tarkoitetaan. Pidämme tärkeänä, että lähipalveluita ei korvata etäpalveluilla, sillä monissa sosiaali- ja terveyspalveluissa kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus on olennainen osa palvelua. Joitain palveluita voi olla tarkoituksenmukaista tarjota etäpalveluina, mutta uudistus ei saa johtaa siihen, että etäpalveluista tulee pääsääntöinen keino hoitaa palveluita alueilla, joilla etäisyydet ovat pitkiä. Etäpalvelut on syytä määritellä tarkoin. Lähipalvelut on turvattava lailla, jossa määritellään kriteerit palvelujen saatavuudelle ja saavutettavuudelle. Vain näin voidaan varmistaa, että kansalaiset saavat jatkossakin palveluita riittävän läheltä.
Palvelujen laatu ja oikea-aikaisuus
Palvelujen laadun parantaminen on otettava paremmin huomioon. On tärkeää, että sosiaali- ja terveyspalveluita saadaan riittävän ajoissa ja että ne ovat laadukkaita. Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy ovat avainasemassa niin kansalaisten hyvinvoinnin kuin kustannustehokkuuden näkökulmasta. Pidämme tärkeänä, että näitä seikkoja korostetaan uudistusta valmistellessa.
Uudistuksen työllisyyspoliittinen merkitys ja henkilöstön asema
Sosiaali- ja terveyssektorin suuri työllisyyspoliittinen merkitys on jäänyt valitettavan vähäiselle huomiolle. Sosiaali- ja terveyssektori on suuri työllistäjä ympäri Suomen ja lisäksi ainoita kasvavia aloja. Alan työllisyyspoliittista merkitystä ei siis voi kiistää. Mikäli palvelut keskittyvät, siirtyvät myös työpaikat. Pidämme tärkeänä, että työllisyyspoliittiset vaikutukset arvioidaan, ja että henkilöstön hyvinvointi otetaan huomioon. Uudistus koskettaa harvinaisen suurta osaa Suomen työvoimasta, joten nämä näkökulmat on otettava huomattavasti paremmin huomioon.
Toimivaa erikoissairaanhoitoa ei saa vaarantaa
Erikoissairaanhoito on terveydenhoitojärjestelmämme toimivin osa, eikä sitä tulee romuttaa. Tällä hallituksen esityksellä sairaanhoitopiirit puretaan ja erikoissairaanhoito voi hajaantua jopa 40-45:lle toimijalle, vaikka osaa nykyisistä 20:stä sairaanhoitopiiristäkin on pidetty liian pieninä. Hallituksen esityksessä ei käsitellä päivystyksen järjestämistä, vaikka se on erikoissairaanhoidon järjestämisen kannalta oleellisin asia. Tämä on erittäin suuri puute. Käsillä oleva esitys voi vaarantaa päivystyksen tehokkaan järjestämisen. Erikoissairaanhoidon pilkkomiseen sisältyy myös riski liialliseen palvelujen tuotannon yksityistämiseen. Mielestämme sosiaali- ja terveyspalveluita ei tule merkittävästi ulkoistaa yksityiselle sektorille, vaan yksityisen sektorin rooli tulee olla julkista sektoria täydentävä.
Metropolialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen ratkaistaan hallituksen esityksen mukaan myöhemmin. Palvelujen laadun ja tehokkuuden kannalta pidämme erittäin tärkeänä, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) säilytetään. Palaamalla vanhaan ja pilkkomalla HUS saadaan aikaan vain kilpavarustelua pilkottujen alueiden kesken ja sitä kautta lisäkustannuksia sekä menetetään kertynyttä osaamista.
Erva-alueet
Hallituksen esityksessä erva-alueille on kaavailtu päätös- ja koordinaatiovaltaa, mutta tarkempia määrittelyjä vallan laajuudesta ei ole annettu. Näin ollen kysymys erva-alueiden ja sote-alueiden välisestä vallankäytöstä jää epäselväksi.
Sosiaali- ja terveyssektori kokonaisuudessaan huomioon
Mielestämme sosiaali- ja terveyssektori on otettava kokonaisuudessaan huomioon, jotta uudistuksella voidaan saada aikaan toimiva järjestelmä. Nyt esimerkiksi työterveyshuolto ja sen yhteensovittaminen muiden terveyspalvelujen kanssa on jätetty uudistuksen ulkopuolelle. Myös sosiaalihuolto on jäänyt liian vähäiselle huomiolle ja tätä pidämme suurena epäkohtana. Uudistus on keskittynyt terveydenhuollon järjestämiseen, vaikka sosiaalihuolto on erittäin tärkeä osa palvelujärjestelmäämme. Erityisesti varhaiseen puuttumiseen ja ennaltaehkäisevään sosiaalihuoltoon on panostettava.
Palveluiden rahoitus
Rahoituskysymykset on sivuutettu, vaikka ne ovat erittäin merkittävässä osassa uudistuksen onnistumisen kannalta. Rahoitusjärjestelmä tulee selvittää, sillä se vaikuttaa oleellisesti muun muassa palvelun järjestäjän taloudelliseen kantokykyyn. Rahoituksen suhteen pidämme huolestuttavana, että perusterveydenhuoltoon käytetyt resurssit ovat jääneet huomattavasti jälkeen työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon menoista. Perusterveydenhuollon kurjistumisesta on puhuttu pitkään, mutta palvelujen rahoituksessa se ei ole näkynyt. Myös potilasdirektiivin vaikutukset niin rahoituksen, kuin palvelujen järjestämisen kannalta tulee ottaa huomioon uudistusta valmistellessa. Nyt potilasdirektiivin vaikutuksia ei ole käsitelty.
Neliportainen malli hallinnollisesti monimutkainen
Hallituksen esittämät linjaukset ovat hyvin ylimalkaisia ja koskevat lähinnä sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnon uudelleen järjestämistä. Ottaen huomioon, että asiantuntijoiden mukaan esitetty malli on hallinnollisesti ja juridisesti sekava ja keinotekoinen, emme näe perusteita toteuttaa hallituksen esityksen mukaista uudistusta. Nykyisen kolmiportaisen järjestelmän sijaan ollaan muodostamassa neliportaista järjestelmää, vaikka alun perin hallitus kertoi olevansa luomassa kaksiportaista järjestelmää. Mikäli hallituksen esitys toteutuu, on seurauksena entistä monimutkaisempi hallinnollinen järjestelmä.
Uudistusten hyödyt suhteessa kustannuksiin
Uudistuksesta saatavat hyödyt ja kustannukset ovat arvioimatta. Suomen terveydenhuoltokulut ovat Pohjoismaista matalimmat ja EU-maiden keskiarvoa pienemmät. Halvemmaksi järjestelmää tuskin on mahdollista saada. Rakenneuudistukset aiheuttavat aina kustannuksia ja myös esimerkiksi kuntayhtymien purkamiseen liittyvät mittavat omaisuusjärjestelyt tuovat kunnille merkittäviä kustannuksia. Pidämme suurena puutteena uudistusten yhteiskunnallisten vaikutusten arvioinnin vähäisyyttä. Hallituksen esitys keskittyy väestöpohjien määrittelyyn jättäen esittämättä laskelmat uudistuksen aiheuttamista kustannuksista ja hyödyistä.
Uudistuksen valmistelu
Hallituksen esitys on valmisteltu ilman parlamentaarista valmistelua vaihtuvien työryhmien voimin. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ei ole niin kiireinen, etteikö uudistusta voitaisi valmistella huolella ja harkiten. Nyt sosiaali- ja terveysvaliokunta joutui antamaan lausunnon ilman, että heillä oli käytössään perustuslakivaliokunnan kantaa uudistuksen perustuslainmukaisuuteen. Tämä kertoo paljon hallituksen tavasta viedä läpi suurkuntien luomiseen tähtäävää hanketta. Suomalaisten hyvinvoinnin ja sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän toimivuuden näkökulmasta on erittäin tärkeää, että näin massiivinen ja yhteiskuntamme kannalta merkittävä uudistus valmistellaan huolellisesti ja hallitusti. Edellytämme, että uudistus palautetaan parlamentaariseen valmisteluun.
Ehdotus
Edellä olevan perusteella esitämme,
että lakiesitys hylätään.
Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 2013
Hanna Mäntylä /ps
Johanna Jurva /ps
Laila Koskela /ps