Talous- ja työllisyyspolitiikka
Työmarkkinoiden joustavoittaminen on välttämätöntä etenkin, kun valuutta ei jousta. Työmarkkinauudistukset ovat siis eurojäsenyyden hinta. Suurimmalla osalla työmarkkinauudistuksista on selkeät positiiviset työllisyysvaikutukset. Hallitus on jo ensimmäisen vuotensa aikana tehnyt suurimman osan uudistuksista muun muassa paikallista sopimista on edistetty yleissitovuuden rajoissa ja samalla työnantajien etua ajavat ns. keltaiset ammattiliitot on kielletty. Vastaavasti myös irtisanomiskynnystä on madallettu ja määräaikaisten työsopimusten solmimista on helpotettu. Nämä parantavat erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia tarjota työtä.
Työllisyyspalveluita on joustavoitettu merkittävästi kahdella tavalla, jotka näkyvät suoraan vuoden 2026 lakimuutoksissa:
- TE‑virkailijoiden harkintavaltaa on lisätty, ja kaavamaisuutta vähennetty.
- Omaehtoinen opiskelu avoimessa korkeakoulussa on sallittu ilman työttömyysetuuden menettämisen riskiä 25 vuotta täyttäneille työnhakijoille.
Perussuomalaisille on tärkeää tehdä sellaisia säästöleikkauksia, joilla on vain vähän vaikutusta tavalliseen suomalaiseen.
Kehitysavusta on säästetty 1,34 miljardia
Kehitysavusta on säästetty 1,34 miljardia euroa tällä vaalikaudella. Kyse ei ole yksittäisestä leikkauksesta, vaan koko vaalikauden yhteenlasketuista säästöistä, jotka ovat syntyneet useista peräkkäisistä kehitysyhteistyön määrärahojen supistuksista.
Ylen budjetti ei voi olla ainoa, joka kasvaa kaikissa tilanteissa: menot jäihin
Valtioneuvosto: Parlamentaarinen Yle-työryhmä vähentää Ylen rahoitusta ja edistää avoimuutta
Hallitus esittää Ylen rahoitusta vuosittain nostavan indeksin jäädyttämistä
Paisunut kolmas sektori laihdutuskuurille
Valtioneuvosto: Järjestöavustukset pienentyvät osana valtiontalouden säästöjä
Selvityshenkilö perkaamaan järjestöavustuksia – tavoitteena leikata kolmannes
STEA-avustusten määrä puolittuu hallituskauden aikana
Avustuksissa painotetaan kohtaavaa ja vaikuttavinta työtä, ja tämä linjaus on nyt kirjattu myös valtioneuvoston asetukseen. Keskeinen muutos on, että kohtaava asiakastyö ei ole enää vain STEA:n käytännön tulkinta, vaan virallinen avustusten myöntämisperuste. Tämä vahvistaa suunnan, jossa avustukset kohdistetaan suoraan ihmisten arjessa tehtävään työhön, jolle on todennettu tarve ja joka on tuloksellista.
Valtionhallintoa tehostetaan suurilla säästöillä
Valtiovarainministeriö: Ministeriöiden hallinnonalakohtaiset tuottavuusohjelmat on julkaistu
Valtionhallinnon tuottavuusohjelman valmistelu etenee – tavoitteena 243 miljoonan euron säästöt
Verottoman perinnön rajaa korotetaan, perintöverojen maksuaikaa pidennetään ja korkoa on laskettu. Kaikki tämä helpottaa tavallisten perheiden asemaa ja vähentää kiirettä toimia suuren surun keskellä.
Lue aiheesta lisää alta:
Valtiovarainministeriö: Orpon hallitus: Riihipäätökset vahvistavat Suomen kilpailukykyä ja turvallisuutta
Suomalaisten yritysten yhteisöveron lasku 20:stä 18 prosenttiin varmistaa, että suomalainen yritysverotus on kansainvälisesti kilpailukykyistä. Tämä lisää yritysten investointihalukkuutta sekä houkuttelee maahamme uusia yrityksiä, mikä tarkoittaa lisää työpaikkoja, lisää verotuloja ja enemmän tekemisen meininkiä.
Lue aiheesta lisää alta:
Valtiovarainministeriö: Orpon hallitus: Riihipäätökset vahvistavat Suomen kilpailukykyä ja turvallisuutta
Hallitus madaltaa kynnystä uudelle talouskasvulle: Yhteisövero laskee 18 prosenttiin
Valtion pääomasijoitusyhtiö Teollisuussijoitus Oy:n pääomittaminen 300 miljoonalla eurolla pk-yritysten rahoituksen kasvattamiseksi on sinivalkoista teollisuuspolitiikkaa.
Lue aiheesta lisää alta:
Valtiovarainministeriö: Orpon hallitus: Riihipäätökset vahvistavat Suomen kilpailukykyä ja turvallisuutta
Ministeri Rydman uskoo suomalaiseen osaamiseen: ”Tulevaisuutemme voi olla loistava”
Lue aiheesta lisää alta:
Ulosottovelallisten tilanne paranee – Ari Koponen: ”Aito mahdollisuus päästä pois veloista”
Fingridin ja Gasgridin kapasiteetin parantaminen poistaa esteitä uusille investoineille. Tämä hyödyttää erityisesti Itä-Suomea.
Lue aiheesta lisää alta:
Hallitus on laskenut työn verotusta erityisesti pieni- ja keskituloisten parissa. Suomen maailman toiseksi korkeinta marginaaliverotusta on kevennetty siten, että jatkossa suurituloisimmatkaan eivät maksa kuin korkeintaan 52 prosenttia tuloveroa.
Työtulovähennyksen lapsikorotusta korotetaan merkittävästi vuodelle 2026. Korotus on 55 euroa, jolloin lapsikorotus nousee 105 euroon per lapsi yhteishuoltajien osalta. Yksinhuoltajille korotus myönnetään kaksinkertaisena. Tämä 100 miljoonan euron panostus keventää työssäkäyvien lapsiperheiden verotusta ja kolmilapsiselle perheelle työtulovähennyksen lapsikorotus ja muut veronkevennykset voivat tuoda yhteensä yli 600 euroa lisää käteen vuodessa.
Lue aiheesta lisää alta:
Työn verotus kevenee vuonna 2026 – hallitus valmistelee suuria uudistuksia
Kaivostoiminnan verottaminen suoraan kaivettujen mineraalien määrän perusteella varmistaa, että kaivosyritykset eivät voi kirjanpitokikkailulla välttyä verojen maksulta.
Yrityskaupoilla ei enää pysty nostamaan taseen arvoa keinotekoisesti ja pääsemään siten kevyesti verotettujen osinkojen pariin. Reiluutta ja kohtuullisuutta.