Opposition suunnittelema veromoukari tuhoaisi talouskasvun
Yhteisövero eli yritysten tuloksestaan maksama vero on jälleen poliittisen kiistelyn kohteena. Verotuksesta keskusteltaessa olisi kuitenkin syytä tarkastella myös aiempien veronalennusten vaikutuksia talouteen, yrityksiin ja työllisyyteen.
Veronalennuksista on aiempia kokemuksia
Vuosina 2013–2014 Kataisen hallitus alensi yhteisöveron 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Ratkaisua oli ajamassa silloinen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.). Yhteisöveron alentamista arvosteltiin voimakkaasti, mutta myöhemmin yritysten tulokset paranivat, työllisyys vahvistui ja yhteisöveron tuotot kasvoivat.
Vuonna 2016 Sipilän hallitus puolestaan alensi autoveroa. Autokauppa vilkastui ja autokanta uusiutui. Uudemmat autot merkitsivät samalla turvallisempaa autokantaa ja pienempiä päästöjä.
Ruotsissa palkansaajien korkeimpia marginaaliveroja alennettiin vuonna 2020. Suomessa työn verotusta on nyt kevennetty samaan suuntaan. Tavoite on perusteltu: työnteon pitää kannattaa ja lisätyöstä pitää jäädä tekijälle nykyistä enemmän käteen. Kasvava ostovoima tukee myös kulutusta ja sitä kautta yrityksiä ja työllisyyttä.
Yhteisöveron alentaminen tukee investointeja
Suomen yhteisöverokannan on määrä laskea vuonna 2027 nykyisestä 20 prosentista 18 prosenttiin. Alennus vahvistaa kaikenkokoisten yritysten ja yhteisöjen toimintaedellytyksiä. Yrityksille jää enemmän varoja investointeihin, kehittämiseen, palkkoihin ja uusien työntekijöiden palkkaamiseen.
Yritysten parempi tulos voi näkyä myös suurempina osinkoina. Niistä valtio saa verotuloja osinkoverotuksen ja ulkomaisten omistajien kohdalla lähdeverotuksen kautta. Sijoituksiin palaava pääoma puolestaan vahvistaa yritysten rahoitusasemaa, investointimahdollisuuksia ja kilpailukykyä. Erityisesti pk-yrityksille oman pääoman vahvistuminen voi olla tärkeää.
Yhteisöveron alentamisesta hyötyvät myös pankit, osuuskunnat ja muut suuret yritykset. Pankkien vahvempi vakavaraisuus voi tukea niiden luotonantokykyä. Osuustoimintayritykset voivat palauttaa tulosta omistaja-asiakkailleen, ja vähittäiskaupassa parempi kannattavuus voi näkyä myös investointeina tai kilpailun kautta hinnoissa.
Kasvu ratkaisee
Suomalaiset yritykset kilpailevat kansainvälisesti myös sijoittajien pääomasta. Vakavarainen ja kannattava yritys pystyy paremmin investoimaan, työllistämään ja houkuttelemaan sekä kotimaista että ulkomaista riskipääomaa. Alhaisempi yhteisöverokanta voi osaltaan vahvistaa näitä edellytyksiä.
Yhteisöveron alentaminen vähentää valtion verotuloja välittömästi, mutta tavoitteena on, että talouskasvu, yritysten parempi kannattavuus, investoinnit ja lisääntyvä työllisyys kompensoivat menetystä ajan mittaan.
Siksi pidän yhteisöveron alentamista oikeansuuntaisena ratkaisuna. Sen sijaan opposition suunnittelema verotuksen kiristäminen voisi heikentää yritysten investointi- ja työllistämismahdollisuuksia juuri silloin, kun Suomen talous tarvitsee kasvua.
Poliittisten puolueiden – niin hallituksessa, kuin oppositiossa – pitäisi yhteisöverosta kiistellessään keskittyä ennen kaikkea siihen, millä keinoilla Suomeen saadaan lisää investointeja, työpaikkoja ja talouskasvua. Kestävä kasvu luo pohjan hyvinvoinnin ja turvallisuuden rahoittamiselle.
Janne Luoma-aho
Eduskuntavaaliehdokas 2027 (ps.)
Jkl:n kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja
Sähköposti: janne.i.luoma-aho@jyvaskyla.fi
Jyväskylä