Perussuomalainen Nuoriso kokoontui kevätkokouksen merkeissä Joensuussa 23.-25.5.2025
Tiedote
Perussuomalainen Nuoriso kokoontui kevätkokouksen merkeissä Joensuussa 23.-25.5.2025. Joensuussa juhlistettiin vuonna 2020 perustetun nuorisojärjestön viisivuotisjuhlia, palkittiin ansioituneita jäseniä sekä hyväksyttiin jäsenaloitteita koskien maahanmuuttopoliittisen ohjelman linjauksia. Tervehdykset kokoukseen toivat puoluesihteeri Harri Vuorenpää, kansanedustaja Sanna Antikainen sekä paikallisen nuorisopiirin edustaja. II. luokan ansiomerkin saivat Noora Korpela, Matias Päivä, Ami Kimanen, Jonne Törmäkangas, Joakim Vigelius sekä Ville Heinikainen.
Viisivuotisjuhlissa käytiin illallisen lomassa läpi nuorisojärjestön vuosien 2020-2025 historiikkia ja kuultiin puheet kansanedustajilta Miko Bergbomin ja Joakim Vigeliuksen, joilla kumpikin on ollut pitkä historia nuorisojärjestön johdossa, molemmat toimien myös järjestön puheenjohtajina ennen kansanedustajuutta.
Maahanmuuttopoliittisen ohjelman työ- ja opiskeluperusteista maahanmuuttoa koskevat jäsenaloitteet ajankohtaistavat ja tiukentavat aiempaa linjaa, sillä moni aiemmista linjauksista ovat nyt jo toteutuneet Orpon-Purran hallituksen toimesta. Uusina avauksina järjestö esittää vierastyöntekijämalliin siirtymistä työperäisessä maahanmuutossa, uusille ulkomaisille korkeakouluopiskelijoille vuosittaista enemmäiskiintiötä ja heidän perheenyhdistämisten lopettamista.
(Alla vielä suorat tekstit maahanmuuttopoliittisen ohjelman uusista teksteistä ja linkki maahanmuuttopoliittisen ohjelmaan, joka ajantasaistettu).
Työperäisestä maahanmuutosta
Työperäisten maahanmuuttajien perheenyhdistämisen ei pidä olla itsestäänselvyys. Tällä hetkellä Suomessa ulkomaisten työntekijöiden mukana saapuu jossain vaiheessa myös heidän perheensä ja myöhemmin kaikista tulee Suomen kansalaisia. Ulkomaisen työvoiman hankinnan voi kuitenkin toteuttaa muullakin tavalla, joka palvelee paremmin kansantaloutta sekä kohdemaan yhteiskuntaa ja kulttuuria. Esimerkiksi Itä-Euroopassa suurin osa työperäisistä maahanmuuttajista ei muuta maahan pysyvästi, vaan saapuu maahan tietyksi ajaksi tienaamaan rahaa kotimaassa asuvalle perheelleen. Myös Suomessa on siirryttävä kohti tällaista vierastyöntekijämallia, ja toteutettava työperäisten maahanmuuttajien perheenyhdistämisiä nykyistä tiukemmilla kriteereillä.
-
Siirrytään työperäisessä maahanmuutossa kohti vierastyöntekijämallia, jossa työperäiset maahanmuuttajat eivät oletusarvoisesti tuo perheenjäseniään Suomeen
Opiskeluperusteisesta maahanmuutosta
Ulkomailta Suomeen muuttavat opiskelijat ovat parhaimmillaan Suomelle investointi, jonka kannattavuudesta on tärkeä pitää huolta. Ulkomaisten opiskelijoiden maahanmuuttoon on kuitenkin liittynyt huolestuttavia piirteitä. Ulkomaisten opiskelijoiden perheenjäsenillä on vaikeuksia tulla toimeen Suomessa, ulkomailta tarkoitusta varten tuotuja lapsia on käytetty tekohengittämään maaseudun toisen asteen oppilaitoksia, Suomen korkeakoulujen rahoitus nojaa suhteettomasti ulkomaisten opiskelijoiden lukukausimaksuihin ja kielitaidottomilla opiskelijoilla on valmistuttuaan vaikeuksia löytää töitä ja pärjätä työelämässä. Tämän lisäksi ulkomaisten opiskelijoiden rekrytointiin sekä toimeentuloedellytysten tarkistamiseen liittyy korruptiota ja väärinkäytöksiä, kuten harhaanjohtavaa mainontaa epärealistisen hyvistä työllistymismahdollisuuksista, kynnysrahan vaatimista ja toimeentulotodistusten väärentämistä. Halu muuttaa köyhemmistä maista Suomeen on kova ja onkin varottava, ettei opiskeluperusteisesta maahanmuutosta tule uusi humanitaarisen maahanmuuton väylä. Siksi yllä mainittuihin epäkohtiin on puututtava.
Korkeakoulujen on perittävät ulkomaisilta opiskelijoiltaan täyskatteellisia lukuvuosimaksuja. Lukukausimaksut eivät juurikaan vähennä kiinnostusta Suomessa opiskelua kohtaan, mutta ne mahdollistavat opetuksen kehittämisen ja siitä koituvien kustannusten kattamisen. On terve lähtökohta, että ulkomailta Suomeen muuttavat opiskelijat osallistuvat opintojensa ja käyttämiensä palveluiden kustannuksiin maksamillaan lukukausimaksuilla ja veroilla.
Suomen korkeakoulujen rahoitus ei kuitenkaan voi olla liiaksi ulkomaisten korkeakouluopiskelijoiden varassa. Nykyinen tilanne luo korkeakouluille epätervettä tarvetta rekrytoida ulkomaisia opiskelijoita kyseenalaisin keinoin, jolloin opiskelijoiden määrä ja sijoittuminen oppiaineittain eivät enää vastaa Suomen kansantalouden tarpeita. Tämän kehityksen ehkäisemiseksi Suomeen saapuville EU:n ulkopuolisille korkeakouluopiskelijoille
on asetettava enimmäiskiintiö, joka vastaa Suomen kansantalouden tarpeita ja vähentää korkeakouluilta kannusteita nojata rahoituksessa kansainvälisten opiskelijoiden lukukausimaksuihin.
Ulkomaisten opiskelijoiden perheenyhdistämiset on lopetettava. Euroopan unionin ulkopuolelta tulevat ulkomaiset opiskelijat ovat nykyisin lähes kaiken suomalaisen sosiaaliturvan ulkopuolella. Tämä toisaalta parantaaa opiskeluperusteisen maahanmuuton kannattavuusedellytyksiä Suomen taloudelle, mutta johtaa kuitenkin humanitaarisesta näkökulmasta ongelmallisiin tilanteisiin, kun Suomen hintatasosta tietämättömät ulkomaiset opiskelijat tuovat myös perheensä mukanaan Suomeen. Tällöin sosiaaliturvaa vailla olevat perheet joutuvat turvautumaan jopa ruokajonoihin. Ulkomaisten opiskelijoiden ei tule tuoda perheenjäseniään Suomeen ainakaan ennen kuin he ovat työllistyneet Suomessa koulutusta vastaaviin töihin.
Suomen tulee edistää ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden integroitumista Suomeen ja ulkomaisten opiskelijoiden suomen kielen oppimista on lisättävä. UIkomaalaisten opiskelijoiden tosiasialliset mahdollisuudet jäädä, työllistyä ja kotoutua Suomeen olennaisesti heikentyvät ilman riittävää suomen kielen taitoa. Ulkomaalaisen opiskelijan opiskeluoikeuteen tulee sitoa enemmän suomen kielen opintoja ja suomen kielen oppimista on edellytettävä osana opintoja. Korkeakoulujen tulee myös välttää kurssien ja koulutusohjelmien segregoitumista, sillä englanninkielinen opetus voi eristää ulkomaalaiset opiskelijat, vähentää suomen kielen oppimista ja haitata integroitumista. Kielenoppimista tulisi myös tukea ja palkita esimerkiksi stipendein, jotta korkeakoulusta valmistuessa opiskelijan kielitaito vastaisi paremmin suomalaisessa arjessa ja työelämässä vaadittua
tasoa.
- Varmistetaan, että ulkomaiset opiskelijat kustantavat opintonsa itse
- Asetetaan uusille ulkomaisille korkeakouluopiskelijoille vuosittainen enimmäiskiintiö
- Lopetetaan ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden perheenyhdistämiset
- Edellytetään suomen kielen oppimista ulkomaalaisilta opiskelijoilta
Lisätietoja: