Perussuomalaisten eduskuntaryhmä sote-uudistuksesta: Palveluketjut kuntoon
PERUSSUOMALAISTEN RYHMÄPUHE | Sote-ratkaisu on tehty. Se on pohja tulevalle työlle, jotta kansalaisten – potilaiden, asiakkaiden ja kuntoutujien – hoito- ja palveluketjut saadaan kuntoon. Sairauksien ennaltaehkäisy kaikissa elämänvaiheessa on osa tulevaa sote-toimintamallia ja myös tulevaisuuden kuntien tehtävä edelleen. Kansanterveys ja hyvinvointi syntyvät monesta eri lähtökohdasta. Terveyserojen kaventamiseksi on tehtävä töitä.
Meillä on ammattitaitoinen ja osaava sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstö ja siihen liittyvä tutkimus ja koulutus. Jatkossa huolehditaan, että sopivat henkilöt ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja että heitä on riittävästi. Noudatetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa.
Liikkeelle pääsy uudistuksen eteenpäin viemiseksi on kaiken onnistumisen edellytys. Tarve uudistukselle on tunnustettu jo vuosia. Edellisen kauden ponnistelut antoivat askelmerkit tähän päivään. Perustuslakivaliokunnan lausunnot viime kaudella osoittavat, mihin suuntaan sote-ratkaisua tuli viedä.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä katsoo, että nyt tehdyllä ratkaisulla turvataan palvelut ja sen rahoitus, sekä demokraattinen päätöksenteko. Yliopistosairaalat jatkavat vahvaa rooliaan tutkimuksen ja osaamisen edistäjinä.
Perussuomalaiset ovat työskennelleet tuloshakuisesti järkevän sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuuden aikaansaamiseksi. Syntynyt sote-malli on lähellä viime kaudella esittämäämme mallia, jossa yhdistetään sote-palvelut kuntia laajempaan hallintomalliin.
Aikaansaatu malli palvelee hyvin kansalaisten etua niin palveluiden kuin hallinnon suhteen. Voimme koota itsehallintoalueille kuntien hoitamia tehtäviä kuntien olemassaoloa kyseenalaistamatta. Aluehallinto ja sote-palvelut sovitetaan yhteen. Käsityksemme mukaan tämä hallintomalli on lähellä kansalaisten arkea. Alueellinen hallinto näkyy siellä, missä kansalaiset ovat.
On haastava tehtävä aluksi ja pitkällä tähtäimelläkin sovittaa yhteen aluehallinto ja sote-palvelut. Näillä toimijoilla on yhteisiä tehtäviä, joita edelleen kehittämällä turvataan kansanvaltainen hallinto, kansalaisten Suomi, joka on yhdessä rakennettu, kuten hallitusohjelmassa todetaan.
Sote-palvelut ovat merkittävä osa kunnilta poistuvia tehtäviä, kuntien rooli muuttuu. Mutta kansainvälisestikin arvioiden kunnille jää painoarvoltaan merkittävä tehtäväkenttä. Olkaamme siitä ylpeitä, että meillä on jatkossakin kunnat, jotka myös lainsäädäntömme vahvasti tunnistaa. Me perussuomalaiset emme ole lopettamassa tai ajamassa alas kuntia. Ei sote-ratkaisu ole kuntien tulevaisuudelle peikko. Maakuntien liittojen siirtyvät tehtävät tulevat uusien itsehallintoalueiden päätettäväksi. Alueiden kehittämistehtävät tukevat kuntien elinvoimaa.
Hallintomallin rinnalla on painokkaasti puhuttava hoito- ja palveluketjujen yhtenäistämisestä. Tässä haetaan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Sosiaalipalvelut ja terveyspalvelut nivotaan aiempaa paremmin yhteen, eikä perustason ja erityistason palveluilla enää jatkossa ole palvelun saantia hidastavia raja-aitoja. Eri alojen osaamista yhdistellään asiakkaan tarpeiden mukaisiksi kokonaisuuksiksi.
Hallinnon virtaviivaistaminen ja uudet sote-palvelujen käytännöt mahdollistavat kolmen miljardin säästöt kymmenen vuoden aikana. Säästötavoite on realistinen ja siitä on myös tutkimustietoa, samoin Kainuun itsehallintomallista saadut kokemukset.
Kustannusten aleneminen perustuu mm. toimintojen yhdistämisestä koituviin etuihin. Resursseja pystytään käyttämään aiempaa tehokkaammin, hallinnolliset menot vähenevät, henkilöstö voi toimia yli nykyisten raja-aitojen, paikallinen kilpavarustelu ja ylikapasiteetti vähenevät, palvelujen käytön painopiste saadaan perustason palveluihin ja tietojärjestelmät puhuvat tulevaisuudessa keskenään.
Perussuomalaiset haluavat vaalia pienten ja keskisuurten yritysten toimintamahdollisuuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajana. Sosiaali- ja terveydenhuoltomme ei sovi jättää ylikansallisten yritysten armoille. Valinnanvapautta edistetään tavalla, joka turvaa kansalaisten yhdenvertaisuuden ja mahdollistaa säästötavoitteiden toteutumisen. On aiheellista, että tähän on kiinnitetty huomiota, sekä esitetty huoliakin. Nyt on keskustelun ja linjausten aika. Se on nyt. Mutta paikalleen ei jää pidä jäädä.
Lisätietoja
Kansanedustaja ja hallintovaliokunnan puheenjohtaja Pirkko Mattila
09-432 3102