ma 16.11.2026 Muokattu ma 16.11.2026 14:13 PolitiikkaTiedote

PS-kansanedustaja Jaana Strandman: Itäinen Suomi tarvitsee kriisirahoitusta ja kompensaatiopaketin EU:lta

Suomi on Euroopan kriisialue. Sen tulee näkyä rahoituksessa, päätöksenteossa ja konkreettisissa tukitoimissa. Itäinen Suomi tarvitsee investointeja, työtä, elinvoimaa ja turvallisuutta. Suomi on pidettävä asuttuna joka puolella!

EU:n tuleva rahoituskausi 2028–2034 ratkaisee paljon itäisen ja pohjoisen Suomen tulevaisuudesta. NSPA-erityisasema ja uusi kansallinen ja alueellinen kumppanuussuunnitelma NRPP tarjoavat mahdollisuuden vahvistaa alueiden elinvoimaa, investointeja, huoltovarmuutta ja turvallisuutta. Suomen on pystyttävä hyödyntämään EU-rahoitus nykyistä paremmin.

NSPA tarkoittaa pohjoisia harvaan asuttuja alueita. Niiden erityisasema perustuu EU:n perussopimukseen ja Suomen ja Ruotsin EU-liittymissopimuksen pöytäkirjaan. Erityisasemassa tunnistetaan harvan asutuksen, pitkien etäisyyksien, vaikeiden luonnonolosuhteiden ja pysyvien rakenteellisten haittojen vaikutukset alueiden kilpailukykyyn ja kehitykseen. NSPA-aluekokonaisuuteen kuuluu myös Etelä-Savo.

”NSPA-erityisrahoituksen jatkuminen on turvattava tulevalla EU:n rahoituskaudella. Komission uudessa rahoitusmallissa erityisen NSPA-rahoituksen jatkuvuutta ei voida pitää itsestäänselvyytenä. Tarvitaan selkeä rahoitusperusta ja alueiden erityisolosuhteet tunnistava ratkaisu. Tämä on alueemme edunvalvonnan ykkösasia juuri nyt ja johon jokaisen tahon tulee keskittyä. Suomen on puolustettava NSPA-erityisasemaa ja varmistettava, että NRPP-suunnitelmassa itäisen Suomen erityistarpeet tunnistetaan. Maakuntien on päästävä mukaan valmisteluun ja päätöksentekoon, vaatii Strandman.

NRPP on EU:n vuosien 2028–2034 rahoituskaudelle suunniteltu kansallinen ja alueellinen kumppanuussuunnitelma. Sen kautta kootaan nykyisin erillisiä EU-rahoitusvälineitä laajemmaksi kokonaisuudeksi. Suunnitelmaan yhdistyvät muun muassa koheesio- ja aluekehitysrahoitus, maaseudun kehittäminen, maatalous ja kalatalous sekä muita EU:n rahoitusvälineitä.

Uudistus voi tarjota mahdollisuuksia, mutta samalla on varmistettava, etteivät harvaan asuttujen ja itäisen Suomen alueiden tarpeet jää kansallisten painopisteiden ja suurten hankekokonaisuuksien varjoon. Maakunnilla tulee olla todellinen mahdollisuus vaikuttaa rahoituksen valmisteluun, kohdentamiseen ja toteutukseen. Tarvitaan alueellisia kokonaisuuksia, joissa huomioidaan elinkeinoelämä, yritysten investoinnit, maatalous, kalastus, matkailu, saavutettavuus, työllisyys, osaaminen ja turvallisuus.

Suomi on Euroopan unionin ulkorajavaltio ja Venäjän hyökkäyssodan seurauksista kärsivä turvallisuuspoliittinen kriisialue. Sulkeutunut itäraja, menetetty kaupallinen toiminta, väestön väheneminen ja yritysten toimintaympäristön muutokset aiheuttavat pysyviä haittoja. Näiden vaikutusten on näyttävä EU:n rahoitusratkaisuissa.

Etelä-Savo kuuluu itäiseen Suomeen ja se on tunnistettava myös EU:n rahoituspäätöksissä rajamaakuntana.

”Suomen tulee yhtenäisesti puolustaa maaseuturahoitusta, koheesiorahoitusta ja aluekehitysrahoitusta. Näitä rahoitusvälineitä ei saa heikentää eikä niiden erityistä merkitystä itäiselle Suomelle saa unohtaa. Tarvitsemme EU:lta kriisirahoitusta ja erillisen kompensaatiopaketin itäisen ja pohjoisen Suomen pysyvien haittojen lieventämiseksi”, vaatii Strandman

”Nyt tarvitaan yhteistä vahvuutta ja yhtenäistä näkemystä edunvalvontaan.Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja koko itäisen Suomen on toimittava yhdessä. Maakuntien, kuntien, kansanedustajien, yritysten ja muiden alueellisten toimijoiden äänen on näyttävä ja kuuluttava sekä Helsingissä että Brysselissä,” kiteyttää Strandman

Lisätietoja:

Jaana Strandman

Kansanedustaja PS
Kaakkois-Suomi