Talousarvion lähetekeskustelu
Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro 20.9.2016 | Suomen suunta on kääntynyt. Reilun vuoden hallitustaipaleen jälkeen paljon on vielä tehtävää, mutta vaalikauden katastrofaalisesta lähtötilanteesta huolimatta työn alustavat tulokset ovat jo nähtävissä. Hallituksemme tärkein tehtävä on tuoda maahamme työtä, turvallisuutta ja toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Tämä on koko kansakunnan yhteinen hanke, kansallistalkoot, johon nyt myös työmarkkinajärjestöt ovat kiky-sopimuksen myötä kantaneet merkittävän panoksensa. Tällä hetkellä, vihdoin, taloutemme jälleen kasvaa ja työllisyysaste on noussut noin puoli prosenttiyksikköä siitä, kun hallitus aloitti työnsä.
Ennen nykyistä hallitusta olivat Suomen talouden ongelmat jatkuneet jo seitsemän vuoden ajan. Vaikka muissa EU-maissa talous oli jo kääntynyt nousuun, eivät edelliset hallitukset olleet saaneet Suomea mukaan tähän nousuun edes muiden maiden vanavedessä. Vaadittiin uudenlaisia toimia. Koska euroalueen jäsenenä olemme menettäneet oman valuuttamme, ainoaksi vaihtoehdoksi maamme kilpailukyvyn parantamiseksi jäi niin kutsuttu sisäinen devalvaatio.
Siksi yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa valmisteltu kilpailukykysopimus on merkittävin korjausliike talouteemme koko eurojäsenyytemme aikana. Jokaisen suomalaisen työpaikan säilyttämiseksi on taisteltava kaikin keinoin viimeiseen saakka. Tämä näkyy myös tässä budjettiratkaisussa ja sen yhteydessä päätetyssä työllistämistoimenpiteiden listassa. Mutta yhteiskunnan hyvinvoinnille pelkkä kasvukaan ei vielä riitä, vaan yhtä lailla tärkeää on harjoitetun politiikan oikeudenmukaisuus. Myös tässä on tehty merkittävä korjausliike edelliseen hallitukseen nähden.
Me perussuomalaiset sanoimme tämän jo viime vaalikaudella, mutta toistan sen nyt: mielestämme edellinen hallitus teki virheen antaessaan suuryrityksille ylisuuren, melkein miljardin euron yhteisöveron alennuksen. Se oli silloisen sosiaalidemokraattisen valtiovarainministerin jääkylmä arvovalinta, jolle en pysty osoittamaan juuri muuta perustetta kuin vakaumuksellinen kaverikapitalismi. Päätöksestä eniten hyötyivät suuret pankit, mutta kyseenalaista puolestaan on, paljonko työpaikkoja tai kotimaista kysyntää sillä saatiin. Nykyinen hallitus on tehnyt toisenlaisen arvovalinnan ja antaa palkansaajille ja eläkeläisille vastaavan kokoluokan veroalennukset kuin suuryritykset edellisellä hallituskaudella saivat, vieläpä painottaen työtulovähennyksen korotuksen kautta nimenomaan pieni- ja keskituloisia palkansaajia. Tämä on yhteiskunnallisesti oikeudenmukaista, parantaa ostovoimaa ja tukee talouskasvua.
Samoin pienyrittäjät saavat mojovan yrittäjävähennyksen, jolla edellisen vaalikauden yhteisöveroalennuksen epäoikeudenmukaista verokohtelua korjataan. Pienyrittäjien toimintaa helpotetaan myös maksuperusteisen arvonlisäveron käyttöönotolla. Jälleen edellisestä hallituksesta poiketen emme myöskään nosta arvonlisäveroa, koska se iskisi juuri kaikkein pienituloisimpiin ihmisiin ja kuihduttaisi kasvua. Sen sijaan pääomaverotuksen ylintä luokkaa on jo nostettu ja ylimpiin tuloluokkiin kohdistuvan solidaarisuusveron pohjaa on jo laajennettu.
Hallituksen tavoite on kääntää velkaantuminen laskuun. Se on lopulta oikeudenmukaisuustoimenpiteistä kaikkein suurin: me emme suostu varastamaan tulevien polvien hyvinvointia; me kieltäydymme syömästä lastemme suusta. Tämän johdosta talouden kuntokuuri jatkuu hallitusohjelmaa noudattaen tässäkin budjetissa.
Iäkkäämmille kansalaisille on luvassa erillinen oikeudenmukaisuustoimenpide. Niin kutsuttu Lex Lindström mahdollistaa sen, että yli 60-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät, joiden pääsy takaisin työmarkkinoille ei ole todennäköistä, päästetään kortistossa roikottamisen sijaan kunniallisesti eläkkeelle. Tämä toimii myös työllistämistoimenpiteenä siltä osin, että työttömien saamat palvelut voidaan jatkossa paremmin kohdentaa sinne, missä resursseista on eniten hyötyä.
Ylipäänsä opposition toistamat syytökset siitä, että hallitus on työllistämistoimenpiteiden suhteen hukannut aikaa, ovat vailla pohjaa. Kilpailukykysopimus ja muut hallituksen valmistelemat uudistukset nostavat puolueettomien virkamiesarvioiden mukaan työllisyyttä noin 65 000 – 70 000 henkilöllä. Lisätoimenpiteistä keskustellaan työmarkkinajärjestöjen kanssa hyvässä yhteisymmärryksessä, edelleen tasapuolisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta kiinni pitäen.
Yksi hallituksen keskeisistä hankkeista on työttömyysturvan järkeistäminen ja työttömien aktivointi. Valtionvarainministeriön budjettiehdotus luo tähän lähtökohdat, mutta työttömyyden ja ennen kaikkea pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan on saatava lisää toimenpiteitä. Merkittävä uudistus on se, että valtion maksama osuus työttömyysturvasta voidaan jatkossa käyttää palkkatukeen, starttirahaan ja liikkumisavustukseen. Tällä mahdollistetaan 10 000 työttömän aktivointi. Kannustinloukkujen purkamiseksi nuorten kuntoutusraha ja nuorille maksettavan ammatillisen kuntoutuksen kuntoutusraha korotetaan takuueläkkeen tasolle ja kuntoutusrahojen yläikärajaa korotetaan.
Vielä on syytä mainita perintöveroalennus. Oppositio on nimittäin syyttänyt hallitusta siitä, että se antaa miljoonaperijöille perintöveroalen. Todellisuudessa tämä veroale annetaan kaikille perinnöille ja samalla muun muassa korotetaan 50 %:lla lesken ja alaikäisen lapsen verovapaan perinnön osuutta. Lisäksi tukitaan vihdoin porsaanreikä, joka on mahdollistanut pankeille tuottoisan bisneksen suunnittelemalla perintöverotusta säästöhenkivakuutuksella.
Totean siis perussuomalaisten eduskuntaryhmän puolesta tyytyväisyydellä, että vaikka työtä riittää jatkossakin, on käännekohta Suomen kansallistalkoissa tapahtunut – ja se on tapahtunut samanaikaisesti kasvun ja oikeudenmukaisuuden suuntaan. Perussuomalaisessa Suomessa työnteko kannattaa aina, suomalaisista pidetään huolta ja sääntelyä puretaan. Veroja vähennetään kaikilta tasapuolisesti, eikä vain suuryrityksiltä ja pankkiireilta. Kasvu ja oikeudenmukaisuus edellyttävät, että monien tarpeet menevät harvojen edun edelle ja yhteinen isänmaan etu yli kaiken.
Lisätietoja:
Sampo Terho
Eduskuntaryhmän pj
050 538 1674