Turun PS:n valtuustoryhmä: Kaupungin moskeijahanketta ei tule edistää – rahoitus ja opetustoiminta herättävät kysymyksiä
Tiedote
Turun PS:n valtuustoryhmä: Kaupungin moskeijahanketta ei tule edistää – rahoitus ja opetustoiminta herättävät kysymyksiä
Perussuomalaisten Turun kaupunginvaltuustoryhmä vastustaa kaupunkiin suunniteltua laajaa islamilaista kulttuurikeskusta ja katsoo, ettei kaupungin tule myöntää hankkeelle tonttivarausta, taloudellista tukea tai muita harkinnanvaraisia etuja. Valtuustoryhmä on huolissaan erityisesti hankkeen mahdollisesta ulkomaisesta rahoituksesta, uskonnollisesta opetustoiminnasta ja poliittisen islamin vaikutusvallan riskeistä.
Turkuun suunniteltu islamilainen kulttuurikeskus käsittäisi moskeijan lisäksi päiväkodin, kuusi luokkahuonetta, nuorisokeskuksen ja liiketiloja. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Vilhelm Junnila katsoo, että hankkeen laajuus edellyttää sen yhteiskunnallisten vaikutusten perusteellista arviointia.
– Kyse ei ole vain rukoushuoneesta, vaan laajasta uskonnollisen kasvatuksen ja yhteisötoiminnan kokonaisuudesta. Hanke herättää vakavia kysymyksiä poliittisen islamin vaikutusvallasta, ulkomaisesta rahoituksesta ja rinnakkaisyhteiskunnan riskeistä, Junnila sanoo.
Junnila korostaa, ettei uskonnonvapauden kunnioittaminen tarkoita uskonnollisten instituutioiden yhteiskunnallisten vaikutusten kritiikitöntä hyväksymistä.
– Uskonnonvapaus kuuluu kaikille, mutta se ei tarkoita, että uskonnollisten instituutioiden yhteiskunnalliset vaikutukset pitäisi kritiikittä hyväksyä.
Opetustoiminnan sisältö ja valvonta herättävät kysymyksiä
Perussuomalaisten mukaan erityistä huomiota on kiinnitettävä suunnitellun kulttuurikeskuksen kasvatukselliseen ja opetukselliseen toimintaan.
Valtuustoryhmä muistuttaa, että joidenkin islamilaisten yhdyskuntien ja moskeijoiden yhteydessä toimii epämuodollisia koraanikouluja, jotka eivät kuulu perusopetuksen opetussuunnitelma- ja valvontajärjestelmään.
Ryhmä haluaa selvittää, mitä Turun kulttuurikeskukseen suunnitelluissa kuudessa luokkahuoneessa opetettaisiin, kuka opetuksesta vastaisi ja millä tavoin toimintaa valvottaisiin.
Perussuomalaiset kantaa huolta myös poliittisen islamin autoritaarisista suuntauksista, joiden tavoitteena voi olla uskonnollisen vallankäytön ulottaminen yhteiskunnan instituutioihin ja äärimmillään demokraattisen lainsäädännön korvaaminen shariaan perustuvalla järjestelmällä.
Valtuustoryhmän mukaan erityisen tärkeää on turvata naisten ja vähemmistöjen oikeudet, sukupuolten tasa-arvo sekä jokaisen yksilön uskonnonvapaus. Uskonnollinen painostus ei saa Suomessa rajoittaa kenenkään pukeutumista, koulutusta, liikkumista tai oikeutta päättää omasta elämästään.
Ulkomaisesta rahoituksesta kansainvälisiä varoittavia esimerkkejä
Perussuomalaiset nostaa esiin myös kansainväliset kokemukset moskeijoiden ja islamilaisten keskusten ulkomaisesta rahoituksesta.
– Kansainväliset kokemukset osoittavat, ettei huoli ulkomaisesta vaikutusvallasta ole perusteeton. Saudi-Arabian rahoittamat moskeijat ja uskonnolliset oppilaitokset ovat edistäneet wahhabilaisen islamintulkinnan leviämistä muun muassa Balkanilla, Junnila muistuttaa.
Junnila viittaa myös Qatar Charity -järjestöön, jonka on raportoitu rahoittaneen noin 140ä moskeija- ja islamilaista keskushanketta Euroopassa. Osaan hankkeista on liitetty epäilyjä Muslimiveljeskunnan vaikutusvallasta.
Valtuustoryhmä nostaa lisäksi esiin Euroopan parlamentin lokakuussa hyväksymän päätöslauselman, jossa vaaditaan islamistisen vaikuttamisen torjumista ja ulkomaisen rahoituksen tarkempaa valvontaa. Päätöslauselmassa käsitellään myös mahdollisuutta lisätä Muslimiveljeskuntaan kytkeytyviä toimijoita EU terrorismiluetteloon oikeudellisten edellytysten täyttyessä.
Perussuomalaisten mukaan nämä esimerkit osoittavat, että uskonnollisten hankkeiden rahoitukseen voi liittyä myös ideologista ja poliittista vaikuttamista. Ryhmä pitää siksi tärkeänä, että Turun hankkeen mahdolliset kansainväliset yhteydet ja rahoitusjärjestelyt selvitetään avoimesti.
Turun aiemmissa moskeijasuunnitelmissa rahoitusta etsittiin Lähi-idästä
Ulkomaisen rahoituksen kysymykset ovat nousseet esiin Turun moskeijasuunnitelmissa jo aiemmin.
Vuonna 1997 islamilaiselle keskukselle etsittiin rahoitusta Saudi-Arabiasta. Myöhemmässä hankkeessa rahoitusta suunniteltiin saatavan Kuwaitista, mutta neuvottelut kariutuivat.
Perussuomalaisten mukaan aiemmat kokemukset osoittavat, että rahoituksen alkuperään ja toteutumiseen liittyvät epävarmuudet ovat olleet osa Turun moskeijakeskustelua jo vuosikymmenten ajan.
Helsingin suurmoskeijahanke varoittavana esimerkkinä
Valtuustoryhmä muistuttaa myös Helsingin suurmoskeijahankkeesta, joka kariutui vuonna 2017 ulkomaiseen rahoitukseen ja vaikutusvaltaan liittyneiden epävarmuuksien keskellä.
Bahrainin kuningaskunnan tukemaan hankkeeseen suhtauduttiin kriittisesti myös muslimiyhteisöjen sisällä. Erityisesti šiialainen Resalat-yhdyskunta ja osa sunnimuslimeista arvostelivat suunnitelmaa. Myös Lähi-idän asiantuntijat varoittivat hankkeeseen liittyvistä riskeistä.
Perussuomalaisten mukaan Helsingin kokemukset osoittavat, ettei yksi suuri moskeija välttämättä edusta tai yhdistä eri islamilaisia suuntauksia tai taustoja edustavia muslimeja. Ryhmä katsoo, että myös kurditaustaisten muslimien erilaiset uskonnolliset näkemykset on otettava huomioon.
Perussuomalaiset: Kaupungin ei tule edistää hanketta
Junnilan mukaan Turun nykyisen moskeijahankkeen keskeisiin kysymyksiin ei ole saatu riittäviä vastauksia.
– Turun nykyisen moskeijahankkeen kansainväliset yhteydet, mahdollinen ulkomainen rahoitus ja suunniteltu opetustoiminta herättävät kysymyksiä, joihin ei ole saatu riittäviä vastauksia. Rahoituksen alkuperä, todelliset päätöksentekijät ja mahdolliset ideologiset sidonnaisuudet on selvitettävä perusteellisesti.
Junnila vaatii, että hankkeeseen mahdollisesti liittyvät poliittisen islamin vaikutusvallan, yhteiskunnallisen eriytymisen ja ekstremismin riskit arvioidaan ennen mahdollisia kaupungin päätöksiä.
Perussuomalaisten Turun valtuustoryhmä katsoo, että Helsingin suurmoskeijahankkeesta saadut kokemukset on otettava vakavasti eikä rahoitukseen ja vaikutusvaltaan liittyviä epäselvyyksiä voida sivuuttaa.
Valtuustoryhmän kanta on, ettei Turun kaupungin tule edistää moskeijahanketta eikä myöntää sille tonttivarausta, taloudellista tukea tai muita harkinnanvaraisia etuja.
Perussuomalaisten Turun kaupunginvaltuustoryhmä
Lisätietoja:
Vilhelm Junnila, kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja
Sähköposti: vilhelm.junnila@eduskunta.fi
Juha Anttila, kaupunginvaltuutettu, valtuustoryhmän puheenjohtaja
Sähköposti: juha.anttila@turku.fi