Välikysymys poliisipalvelujen turvaamisesta
Alla kokonaisuudessaan perussuomalaisten eduskuntaryhmän tänään jättämä välikysymys, jonka aiheena on poliisipalvelujen turvaaminen. Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja on kansanedustaja Ismo Soukola.
VÄLIKYSYMYS
poliisipalvelujen turvaaminen
Eduskunnalle
Nykyinen hallitus on linjannut ohjelmassaan hyväksyvänsä poliisin resursseista tehdyn pidemmän aikavälin kokonaissuunnitelman, jonka mukaan poliisipalvelut turvataan koko maassa. Ohjelmassaan hallitus sitoutuu myös harmaan talouden kitkemiseen. Hallitusohjelmassa visioidaan, että Suomi olisi Euroopan turvallisin maa ja todetaan, että hyvä turvallisuustilanne ja vahva turvallisuuden tunne ovat tärkeä osa ihmisten hyvinvointia ja kansallisesti tärkeä kilpailutekijä. Puhumme siis yhteiskunnan kannalta keskeisistä kulmakivistä, joiden tulisi olla kunnossa.
Käytännössä tilanne on toisenlainen. Hallituksen toiminnan myötä poliisille laissa säädettyjen tehtävien suorittaminen on käynyt yhä mahdottomammaksi. Poliisin hallintorakenneuudistukseen kuuluva liikkuvan poliisin (LP) lakkauttaminen ja poliisin arjen resurssipula näkyvät varsinkin maaseudulla sekä suurten kaupunkien ulkopuolella tieliikenteen valvonnan huolestuttavana vähenemisenä. Käytännössä valvontaa ei pystytä toteuttamaan nykyisillä resursseilla, ja kiinnijäämisriskin puuttuminen saattaa osaltaan lisätä liikennesäännöistä piittaamattomuutta.
Poliisin määrärahakehitys on johtanut poliisin resurssien vähenemiseen, vaikka Suomessa poliisien määrä suhteessa väkilukuun on maailman pienimpiä. Samanaikaisesti yksityinen turvallisuusala kasvaa voimakkaasti. Julkisissa tiloissa toimivien vartijoiden ja järjestyksenvalvojien määrä on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Yksityisen turvallisuusalan toimijat käyttävät kasvavassa määrin julkista valtaa ja vastaavat niistä tehtävistä, joiden pitäisi kuulua valtiolle. Varakkaat yksityistaloudet suojautuvat rikollisuudelta monikansallisten turvallisuusalan yritysten tuottamilla hälytysjärjestelmillä. Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tuottaminen yksityistyy ja kaupallistuu, mikä ei ole oikein – yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta huolehtiminen kuuluu valtion perustehtäviin.
Poliisin riittämättömien resurssien vuoksi myös erilaiset lupahallintoon liittyvät ja muutkin tehtävät vaarantuvat. Päivittäisrikosten eli lievien omaisuus-, väkivalta- ja huumerikosten tutkinta on käytännössä muuttunut tutkinnasta rikosten kirjaamiseksi. Erilaiset poliisitoimen painotukset, kuten viime vuosien panostus talousrikostutkintaan, käytännössä vievät resursseja muusta rikostutkinnasta. Poliisin esitutkintavoimavarojen välitön vahva lisäys onkin olennainen edellytys esimerkiksi harmaan talouden torjunnassa. Hyvien tulosten saavuttamiseksi tarvitaan konkreettisia panostuksia osaavaan henkilöstöön. Yleisemmin tämä on edellytys sille, että syyteharkintaan päätyvät jutut eivät raukeaisi esitutkinnan puutteisiin tai jopa virheisiin.
Koska vähentyneet resurssit ovat vieneet myös järjestystä valvovia partioita kentältä, poliisin näkyvyys rajoittuu yhä enenevässä määrin hälytystehtävältä toiselle ajettaessa. Ennalta estävään valvontaan ei juuri aikaa liikene. Säästötoimena on jouduttu vähentämään työtunteja niiltä ajankohdilta, joista poliisimiehille joudutaan maksamaan erilaisia haittakorvauksia, kuten ilta- yö- ja pyhäpäiväkorvauksia.
Myös hallituksen ajaman hätäkeskusuudistuksen vaikutukset ovat olleet haitallisia kansalaisille. Ennen Suomessa oli 15 hätäkeskusta; nyt uudistuksen jälkeen niitä on enää viisi. Palvelutaso sektorilla on laskenut huomattavasti ja muun muassa paikallistuntemus hätäkeskuksista on monin paikoin hävinnyt kokonaan, mikä on aiheuttanut haastavia tilanteita päivystäjille. Myös työntekijöiden vähäisyys aiheuttaa kiirettä. Uudistus, jonka piti tuoda parannuksia järjestelmään, onkin heikentänyt sitä. Ennen uudistusta hätäkeskuksilla oli tarkat tiedot onnettomuuskohteesta, mutta nyt näin ei ole, vaan pelastuslaitoksen tulee tarkistaa paikannustiedot itse. Tämä hidastaa avun perille pääsemistä ja voi pahimmassa tapauksessa maksaa ihmishenkiä.
Maamme nykyiseen yleiseen turvallisuustilanteeseen vaikuttaa heikentävästi myös kansainvälinen tilanne ja siihen liittyvät haasteet. Nämä vaikuttavat vääjäämättömästi myös Suojelupoliisin (Supo) tehtäväkenttään. Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan Suomestakin on lähtenyt fanaattisia islamisteja Lähi-idän kriisipesäkkeisiin. Kun nämä uskonkiihkoilijat aikanaan palaavat Suomeen, on osa heistä radikalisoitunut. Tämä jos mikä vaarantaa kansalaisten turvallisuuden tunnetta. Supon toimintaan sekä voimavaroihin tuleekin panostaa nykyistä enemmän, jotta se pystyy vastaamaan kaikkiin tulevaisuuden haasteisiin.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä katsoo, että hallitus järjestelmällisesti sivuuttaa ne poliittiset linjanvetonsa, joihin se on aikaisemmin juhlallisesti sitoutunut. Hallitusohjelman keskeisten tavoitteiden ja tehtyjen ratkaisujen välinen ristiriita kertoo toiminnan epäjohdonmukaisuudesta. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita viime budjettiriihessä poliisihallinnolle osoitetut, poliisin tehtäviin suhteutettuna täysin riittämättömät taloudelliset resurssit. Hallitukselta puuttuu yhteiskunnan ohjaamisessa tarvittava ymmärrys, ja sen poliittinen sitoutuminen ja tuki poliisin toiminnan turvaamiseksi on vajavaista. Kaikesta tästä seurauksena on, että kansalaisten luottamus arjen turvallisuuteen ja toimivuuteen murenee entisestään.
Edellä olevan perusteella ja Suomen perustuslain 43 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan välikysymyksen:
– Mihin uusiin ja välittömiin arjen turvallisuutta lisääviin sekä parantaviin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy?
– Miten hallitusohjelmaan kirjattujen tavoitteiden ja hallituksen käytännön päätösten välinen ristiriita on selitettävissä?
– Miten hallitus aikoo tässä kansainvälisessä tilanteessa turvata suojelupoliisin toimintaa, jotta se pystyy vastaamaan ajan haasteisiin?
– Miten hallituksen väite siitä, että liikkuvan poliisin lakkauttaminen on tuonut kentälle lisäresursseja, on käytännössä näkynyt?
– Miten poliisin vasteajat ovat kehittyneet syrjäseuduilla hallintouudistuksen myötä? Hallitushan väittää, että hallintouudistus on vahvistanut poliisiyksiköiden toimintakykyä.
– Miten hallitus on varautunut harjoittamansa kriminaalipolitiikan seurauksiin, kun rikostutkinta on muuttumassa pitkälti rikosten kirjaamiseksi?
– Miten hallitus korjaa tekemänsä virheet hätäkeskusuudistuksessa, jonka piti tuoda parannusta kansalaisten palvelutasoon?
Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 2014
Ismo Soukola
Kansanedustaja (ps.)