Ajankohtaiskeskustelu Suomen maaseutupolitiikasta – Perussuomalaisten eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro
Kansanedustaja Pentti Oinonen: Ilman maaseutua ei olisi Suomea. Harvassa ovat ne suurkaupungeissa asuvat suomalaiset, joilla ei ole juuria maaseudulla. On tiedostettava, ketkä ovat rakentaneet pääkaupunkiseudun lähes metropolin mittasuhteisiin: Sen ovat tehneet maaseuduilta muuttaneet ahkerat ihmiset. Tämä osoittaa suomalaisten muuttoliikkeen suunnan viime vuosikymmeninä – pois maalta suuriin kaupunkeihin ja kyläkeskuksiin.
Suomen nykyinen maaseutu- ja maatalouspolitiikka ei palvele yhteiskunnan kokonaisetua, sillä maaseudun palveluja on siirretty sekä keskitetty maataloushallintoa Etelä-Suomeen ja sen kasvukeskuksiin. Tästä suuntauksesta olisi pyrittävä pois ja keskityttävä hallintopalvelujen hajauttamiseen. Hallintopalvelujen keskittäminen pääkaupunkiseudulle tulisi lopettaa, sillä etätyöstä ja tietoliikenneverkoista on puhuttu jo 15 vuotta. Olisi aika siirtyä jo tekoihin. Tähän tulisi sekä nykyisen istuvan hallituksen että tulevien hallitusten kiinnittää enemmän huomiota. Palvelujen säilyttäminen on tehokkainta aluepolitiikkaa.
Jotta asuminen ja yrittäminen maaseudulla olisi mahdollista, on pyrittävä tekemään ennakoitavaa politiikkaa. Tätä kehitystä tulisikin tukea kaikin mahdollisin keinoin. Keskeisenä kysymyksenä tällöin nousee esiin maaseudun tiestön kurjan kunnon parantaminen liikennöitävään kuntoon. Maaseutupolitiikan kärki tulisi pitää erityisesti nuorissa. Maa- ja metsätalous on saatava houkuttelevaksi elinkeinoksi suomalaisen nuorison keskuudessa. Me perussuomalaiset emme halua myöskään unohtaa maaseudun ikääntyviä ja iäkkäitä ihmisiä. Heille tulee taata oikeus elää ja asua maaseudulla niin pitkään kuin se on terveyden puolesta mahdollista.
Suomessa harjoitetun epäonnistuneen maatalouspolitiikan tulokset on helposti luettavissa tilastoista. Maatilojen määrä on vuosi vuodelta vähentynyt. Tähän on vaikuttanut maatalouden harjoittamiseen liittyvä sääntely ja byrokratian kasvaminen, sekä EU:staperäisin olevan sääntelyn että kansallisen lainsäädännön lisääntyminen. EU:n vetämää suurtilalinjaa on ajettu väärällä tukipolitiikalla. Seurauksena on ollut EU:n laajuistaylituotantoa, ja tuottajahinnat ovat romahtaneet kannattamattomalle tasolle.
Kansalaiset ovat äänestäneet jaloillaan ja ydinpalvelut on syrjäkyliltä lopetettu lähes yksipuolisesti ilman, että koko seutuyhteisön tarpeita olisi arvostettu ja kuunneltu. Palvelujen lakkauttamislista on loputon: kyläkoulut, postipalvelut, poliisi, vain muutamia esimerkkejä mainitakseni. Sen sijaan, että näitä palveluita olisi lakkautettu, olisi tullut maaseutua kehittää yli sektorirajojen yhdessä yritysten kanssa. Meidän on ajateltava maaseutua täysin uudella tavalla.
Maaseutu tulisi nyt ja tulevaisuudessa nähdä maamme voimavarana sekä monimuotoisena asuinympäristönä, jossa tuotetaan puhdasta GMO-vapaata lähiruokaa.
Perussuomalaisten mielestä epäonnistunut maaseutupolitiikka näkyy myös kotimaisten energianlähteiden aseman heikentämisenä. Toisin kuin nyt on tehty, näitä olisi pitänyt suosia. Meidän on ajateltava energia täysin uudella tavalla. Se loisi uusia mahdollisuuksia elinkeinotoiminnassa myös maaseudulla. Meidän on nähtävä kuusenoksa kemikaalina, puru ja lastut biopolttoaineena, vesi lämmönlähteenä. Meidän on nähtävä energia ympärillämme. Maaseutu on mahdollisuuksien vilja-aitta kaikkine jokamiesoikeuksineen, tämä tulee myös oivaltaa.
Isossa kokonaiskuvassa voidaan todeta, että poukkoilevan maaseutupolitiikan päätökset ovat tuoneet lisäesteitä ns. liitännäiselinkeinojen hyödyntämiselle, esimerkkinä koneurakoinnit. Näiden elinkeinojen hyödyntäminen olisi erityisen tärkeää, jotta maaseutu pystyttäisiin pitämään elävänä. Nämä synnyttäisivät työpaikkoja pääasiassa juuri haja-asutusalueelle, ja näin osaltaan edistäisivät maaseudun elinvoimaisuutta. Tällä olisi myös iso vaikutus maamme huoltovarmuuden ja energiaomavaraisuuden nostamisessa.
Suurta huolta maataloustuottajille aiheuttaa se, että unionin maatalousuudistuksen myötä Suomen saamat tuet tulevalle kaudelle 2014 – 2020 ovat voimakkaasti alenevia. Myös vuoden 2014 ylimenokauden osalta maksatukset voivat olla myöhässä, ja näin aiheuttaa ongelmia osalle viljelijöistä. Tämä ei ole suotavaa, sillä tuet ovat keskeinen osa viljelijöiden tulonmuodostuksessa. Surullisena esimerkkinä tästä on kuluneella viikolla EU:n tekemä päätös jättää suomalaiset maidontuottajat vaille EU-tukea. Vanha sanonta, talonpojan tappolinja on loputtava, pitää tänäkin päivänä paikkansa.
Oikeisiin asioihin panostamalla voidaan saada aikaan yhteinen tahtotila siitä, että oikeudenmukaisia päätöksiä tarvitaan, mikä hyödyttää kaikkia suomalaisia. Nyt näin ei ole tapahtunut. Osasyynä tähän on kehnosti harjoitettu maatalouspolitiikka sekä nykyinen EU-politiikka ja sen mukanaan tuomat lainsäädännölliset esteet.
Suuri kansalaisiin kohdistuva virhearvio on ollut jätevesiasetuksen säätäminen. Tämä on aiheuttanut kansalaisille suuria kustannuksia, mutta ennen kaikkea suurta epätietoisuutta siitä, mitä jatkossa tulisi tehdä. Näin on, koska jätevesiasetuksen piirissä oleville kansalaisille ei ole tiedotettu jatkotoimenpiteistä. Tämänkaltaisiin epäoikeudenmukaisiin sekä byrokraattisiin päätöksiin haluamme saada muutoksen. Perussuomalaiset vaativatkin jätevesiasetuksen pikaista kumoamista. Toisaalta olemme suhtautuneet varsin kriittisesti myös yhteisen EU-maatalouspolitiikan uudistuksen tuomiin vaateisiin, sillä tämä on vaikeuttanut viljelijöiden ja koko suomalaisen maaseudun säilymistä, selviytymistä ja toimeentuloa. Käytännössä tämä on näkynyt siten, että maamme saamat suorat tuet ovat olleet ja tulevat olemaan alenevia seuraavalla kaudella.
Metsä on ollut kautta aikojen maamme hyvinvoinnin lähde sekä vaurauden kivijalka. Sitä se voi olla myös jatkossa, kun ymmärrämme sen todellisen arvon. Yhteiskunnan muutoksessa metsäteollisuus on vastannut osaltaan yhteiskunnan asettamiin tehokkuus- ja taloudellisuusvaatimuksiin. Valtiovallan toimet puolestaan ovat heikentäneet metsäteollisuutemme kilpailukykyä, koska teollisuuden alaa ei ole kuunneltu riittävällä vakavuudella. Samoin kuin metsä, myös metsästys on osa suomalaista elämänmuotoa. Petopolitiikka on Suomessa saatava kuntoon siten, että suurpedot eivät saa aiheuttaa haittaa ihmisille, kotieläimille tai yrittämiselle. Sudet kuuluvat korpeen, eivät kylänraitille. Maaseudulla asuville metsästys on yksi niistä harvoista harrastuksista, joita he voivat harrastaa kotiseuduillaan sekä lähiympäristössä. Metsästäjät ovat osaavia luonnonsuojelijoita, sillä he pitävät riistakannat hyvin tasapainossa. Tästä johtuen metsästyskulttuurista on syytä pitää kiinni myös jatkossa.
Perussuomalaiset eivät pakon edessäkään suostu maaseudun autioittamiseen.
Toivon, että nyt alkava keskustelun aikana keskitytään ennen kaikkea ratkaisujen hakemiseen koko Suomelle tärkeän maaseudulla asumisen ja maaseudun elinvoimaisuuden turvaamiseksi.
Lisätietoja:
Pentti Oinonen
puh. 050 512 2472